Blueberry

[mkivimaki]

Sitä, että Ranskanmaalla on useampienkin wanhojen sarjojen albumeita julkaistu lyhentämättöminä yleensä 3 kpl kerrallaan samoissa kansissa.

Suomalais-Mustikkalutien julkaisun kannalta se ei tarkoita mitään.

Kiitos selvennyksestä.

[CryingBlueRain]

Hieman asian vierestä...

Huomasin sattumoisin, että Blueberryn nuoruus -sarjassa kuvattu junaseikkailu sisällissodan keskellä saattaa olla tositapahtumien inspiroima. Kyseessä on omituinen sisällissodan episodi, joka tunnetaan muun muassa nimellä The Andrews Raid.

Huhtikuussa 1862 Unionin lähettämä iskuryhmä (23 miestä James Andrews -nimisen siviilivakoilijan komennossa) kaappasi Konfederaatin höyryveturin Atlanta - Chattanooga-radalla. Tarkoitus oli edetä kohti Chattanoogaa ja siinä sivussa sabotoida rataa, hävittää rautatiesiltoja ja niin edelleen. Kyseinen rautatie oli Konfederaatille tärkeä huoltoreitti, ja Unionin hyökkäys Chattanoogaa kohti oli alkamassa.

Hommat ei sitten menneet ihan putkeen. Kiukkuinen etelävaltiolainen konduktööri kokosi takaa-ajoporukan ja lähti jenkkien perään ensin resiinalla (!) ja sitten veturilla. Seurasi eeppinen höyryveturitakaa-ajo halki Georgian. Polttopuiden loputtua jenkit hyppäsivät pois veturistaan ja yrittivät paeta, mutta valppaat georgialaiset kodinturvajoukot vangitsivat heidät pian. Rataa oli ehditty sabotoida vain nimeksi.

Andrews ja seitsemän muuta iskuryhmän miestä hirtettiin vakoojina. Loppujen sotilastuomioistuinkäsittely lykkääntyi, ja he pääsivät lopulta kotiin vankienvaihdon yhteydessä. Kotona heitä odottivat Medal of Honor -mitalit, vaikka itse operaatio oli kussut ihan totaalisesti.

Että semmoinen saaga. Hauskaa lännentriviaa, jos minulta kysytään, vaikka totuus ei tällä kertaa olekaan tarua ihmeellisempää.

[tertsi]

Samoin Kultaluoteja ampuva aave ja  konfederaation kadonnut kulta-aarre ovat tositapahtumiin tai villeihin huhuihin perustuvia aiheita.

[CryingBlueRain]

Konfederaatin kulta-aarre ja Kadonneen saksalaisen kaivos lienevät lähinnä villiä huhua, mutta joka tapauksessa ne ovat osa sitä Pohjois-Amerikan mytologiaa, jota Blueberry-sarjakuvassa hyödynnetään tehokkaasti ja asiantuntevasti.

Mister Blueberry -albumista alkaneen jatkumon kosketuspinta dokumentoituun historiaan on niin ilmeinen, ettei varmaan tarvitse edes kommentoida. Ja varmasti Blueberrystä löytyy paljon muutakin tositapahtumiin nivoutuvaa.

[OM]

Tertsi,

Tiedätkö kuinka paljon tuota laittamassasi linkissä olevaa editions Niffe Blueberryä(intergrale) on pienennetty, jonka hinta oli 71 dollaria.
Olen miettinyt tuon ostoa siksi, koska se on musta-valkoinen jossa Giraudin upea sivellin viiva tulee esille loistavasti.

[Wladislaw]

Kultaluoteja ampuva aave henkilöhahmona on myös aika suora lainaus James Oliver Curwoodin 1900-luvun alun kirjoista Sudenpyytäjät ja Aarteen etsijät, jotka suomennettiin Punainen sulka -poikakirjasarjassa. Hra aave esiintyy vain tuossa jälkimmäisessä, mutta sen tarina on suoraa jatkoa ensimmäiselle. Samasta tavarasta tekee kaveri luotinsa ja on vinksahtanut vartioidessaan yksin löytöään monta vuotta.

[tertsi]

Tertsi,

Tiedätkö kuinka paljon tuota laittamassasi linkissä olevaa editions Niffe Blueberryä(intergrale) on pienennetty, jonka hinta oli 71 dollaria.
Olen miettinyt tuon ostoa siksi, koska se on musta-valkoinen jossa Giraudin upea sivellin viiva tulee esille loistavasti.

Nuo Nifflet ei ole just nyt näkösällä, mutta löysin netistä tällaiset mitat:  9.3 x 7.6 x 0.7 inches

Muistelisin että Niffle-intégralit ovat hiukan Tex Willeriä kookkaampia

edit:
Löytyipäs mitat sentteinäkin:   18 x 24 cm

[mkivimaki]

Osuipa silmiin tällainen. Enpä ainakaan itse ollut tietoinen tästä.
Kauhiasti tulee Kenraali Kultatukan kansi mieleen.
http://www.imdb.com/media/rm522092544/tt0099348

[OM]

Osuipa silmiin tällainen. Enpä ainakaan itse ollut tietoinen tästä.
Kauhiasti tulee Kenraali Kultatukan kansi mieleen.
http://www.imdb.com/media/rm522092544/tt0099348

Tuostahan Jean Giraud on kanskikuvansa tehnyt Kenraali Kultatukka albumiin. Minulla on tämä sama kuva Moebius tikullani ollut kauan. Myös muita samanlaisia esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi Giraud on suoraan muista samantyyppisistä valokuvista tehnyt surimman osan Blueberry albumien kansistaan ja usein melkein yksi yhteen- siis kopioinut. Noita esimerkkejä on paljon. Siis mitkä liittyvät Jean Giraudin käyttämiin refrerenssi valokuviin.

[Timo Ronkainen]

Ilmeisesti tuo kansikuva on uudempaa tekoa? Albumihan on ilmestynyt jo 1971 (ja jatkiksena vielä aiemmin).

Timo

[tertsi]

Ilmeisesti tuo kansikuva on uudempaa tekoa? Albumihan on ilmestynyt jo 1971 (ja jatkiksena vielä aiemmin).

Timo

Ameriikan markkinoille tehtyjen Blueberry-käännösalbumien kansia ovat nämä akvarellijutskat.

[OM]

Totta Tertsi. Giraud teki erilaisia kansikuvia Yhdysvaltalaisiin painoksiin kuin Eurooppalaisiin. Nämä USA:n Blueberryjen kansikuvat ovat tehty hyvin nopeasti kynällä, terillä, musteella ja lopuksi silaus vesiväreillä. Tässä liitteessä joitakin Giraudin kansia USA:n painoksiin. Mutta mukana myös alkuperäinen Kenraali Kultatukan kansikuva.

[Timo Ronkainen]

Minä kyllä tykkään tuosta vanhaan tyyliin maalatusta kannesta eniten. Charlier & Moebius? Heh, ameriikoissa taidetaan Moebius-nimi tuntea Giraudia paremmin.

Timo

[OM]

Minäkin pidän noista vanhemista kansikuvituksista ehdottomasti enemmän, kuin noista kiireellä piirretyistä uudemmista. Tuossa General Tete Jaunen kansikuvassa on hyin voimakas kontrasti joka tulee tuosta pahaenteisestä punaisesta taustasta kuin yrittäen kertoa, että jotakin pahaa on tulossa Custerin joukoille. Tuon albumin loppu puolella on yksi ruutu, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Nimitäin se ruutu, jossa on paljon punaista väriä taustalla. Se on albumin loppuhuipentuma jonka kruunaa Siouxien voitto.

[tertsi]

Harmi, että Suomessakin käytettiin aluksi noita amerikkalaisia kansikuvia.