Alfio autteli veljeään tarinoissa Veristä hiekkaa, Nogalesista etelään, Koloradon kultaa, Santa Cruz, Keltainen koira, Kaukomaille, Kuoleman fiesta, Punaiset rosvot, Väijytys erämaassa, Tulivaunut, Sodan liekit ja Susipoika. Itsenäisiä ruutuja hän ei tehnyt, mutta taustoja runsaasti ja ilmeisesti osallistui myös tussaukseen (ellei peräti tehnyt sitä kokonaan itse...). Kyseessä on siis se aikakausi, mitä minä pidän klassisen-Ticcin kautena. Seuraavissa tarinoissa Ticcin tyyli muuttui selkeästi pelkistetympään suuntaan (eikä hänellä tiedetä olleen lainkaan avustajia...). Laskemalla yksi plus yksi yhteen saadaan tulokseksi se, että Alfio Ticcin rooli veljesparin Tex-tehtailussa on ollut melkoisen suuri.