Valerian ja Laureline

[X-men]

Orava taas!

Amatsooni.fr:stä sattui silmiin outo Valerian & Laureline :Lininil a disparu kirja. Jos nyt mitenkään oikein ymmärsin, niin tuo on pelkkä tekstikirja. Vai olenko hakoteillä? 268 sivua mainitaan amatsoonin kuvauksessa, mutta kustantajan sivuilla 36. Tarina saattaa kuitenkin olla itse Christinin tekemä.

Se on romaani tämän sivun http://www.saunalahti.fi/~alatera/Valerian/ mukaan ja on Christinin kirjoittama ja kansikuva (ainoa kuva) Mezierin tekemä.

[Brushman67]

Se on romaani tämän sivun http://www.saunalahti.fi/~alatera/Valerian/ mukaan ja on Christinin kirjoittama ja kansikuva (ainoa kuva) Mezierin tekemä.

Näinhän se on. Itseäni kiinnostaisikin tietää, mille aikavälille tuo tarina on sijoitettu, jos ja kun kerran Valerianin ja Laurelinen viimeisestä sarjakuva-albumista saa selvän käsityksen että heidän seikkailunsa todellakin päättyvät, ainakin sillä tasolla, millä heidät on oppinut tuntemaan :-).

Pitipä vielä sanoa tuokin, että varmasti on ollut helpompaa tehdä tämä romaani, kun Pierre Christin pääsee kirjoittamisella, kun taas Jean-Claude Mézièresin pitäisi miettiä, miltä mikin tapahtumapaikka voisi näyttää ja sitten piirtää tämä paperille. Siis paljon jää lukijan mielikuvituksen varaan, miltä missäkin ehkä näyttäisi, mikä taas onkin romaanien yms. parhaita puolia. Toki taas muutenhan on hyvä tietää sarjakuvien perusteella kuka kukin on ja miltä tämä henkilö näyttää. Kirjana varmasti olisi mielenkiintoinen lukea...siis jos osaisin ranskaa.

[Ami]

Hmm.. Pidin kyllä mutta... Juu, kyllä se tarina ja noiden hahmojen käyttö olisi voinut olla erinomaista ehkä hieman keskinkertaisen sijaan. Sarja kuitenkin on asettanut riman korkealle aikaisemmilla saavutuksillaan.

Tässä kiteytyvät varsin hyvin omatkin ajatukseni. Kirjoitin albumista kuitenkin pienen epävirallisen arvostelun.

[Tonagi]

Valerian ja Laureline on minun viimeisimpiä löytöjäni ja olen erittäin yllättynyt näin rentomielisestä scifistä. Aloitin albumeilla Paluu Alflololille ja Varjojen lähettiläs. Nyt olisi kiva tietää mihin suuntaan tästä jatkaa. Ainakin suomennoksesta ei löytynyt merkittävää valittamista, mutta vielä pitää lukea enkuksi (ranska kun ei suju kovin vähäisen sanaston takia).

[hdc]

...no kun ne englanninkieliset ovat samalla tavalla käännöksiä niin eihän niiden lukemisesta saa mitään lisäarvoa...?

Mutta joo, Päiväntasauksen sankarien uusintapainos kannattaa napata mukaan jahka se tulee, ja sitten noita alkupään juttuja esim. Liikkuvien vetten kaupunki, Tuhannen planeetan valtakunta, Auringoton planeetta...
Suurin osa niistä on itsenäisiä teoksia joskin jotkut voivat jäädä todella hämäriksi jos ei ole mitään taustaa, esim. Inverlochin aaveet-Hypsiksen salamat-pari.

[Tonagi]

I see...Kiitoksia. Katsotaan mitä milloinkin päätyy omistukseen tai muuten vaan luettavaksi.

[Lönkka]

Nyt olisi kiva tietää mihin suuntaan tästä jatkaa.

Lakoman mainioilla sivuilla on lista noista; kronologinen järjestys voisi olla suositeltava?

http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/

Ainakin suomennoksesta ei löytynyt merkittävää valittamista, mutta vielä pitää lukea enkuksi (ranska kun ei suju kovin vähäisen sanaston takia).

Englanniksi on noita käännetty vain ihan jokunen.
Miksi mennä merta edemmäs kalaan?

[pl]

Sainpa juuri käsiini ensimmäisen englanninkielisen Cinebookin julkaiseman Valerian ja Laurelinen. Näyttää erittäin hyvältä ja hintakaan 3.99 puntaa kotiinkannettuna The Book Depositorysta ei maata kaatanut. Seuraavaksi on ilmestymässä osat The Empire of a Thousand Planets, The Land without Stars ja Welcome to Alflolol. Tiedä sitten kuinka nopsaan Cinebook saa ne ulos, takakannessa mainitaan vain "Coming soon".

[Lurker]

Ensimmäisen albumin perusteella sarjan klassikkoasema ei ole kaikille ihan selvä.

City Of Shifting Waters – a classic? I just can’t see it. (FPI)
... like a badly produced late 70s cartoon series,...

No, lapselliseltahan se näyttää, ja paras on vielä edessä.

[Futoi yatsu]

Liikkuvien vetten kaupunki (se Otavan törkeästi lyhentämä versio) oli aikoinaan ensimmäinen "aikuisempi" sarjakuva jonka luin. Sitä ennen kokemusta oli lähinnä Aku Ankasta ja Asterixista.
Ei se ehkä ihan klassikkotasoa nykysilmin ole, mutta riitti ainakin minut koukuttamaan Valerianin ja Laurelinen maailmaan - ja tekemään minusta sarjakuvan ystävän loppuiäkseni. Muistanpa tehneeni siitä "selitetyn" version, jossa kaikki sivistyssanat oli tähditetty ja selitetty sivujen alalaidassa

[VesaK]

Liikkuvien vetten kaupunki (se Otavan törkeästi lyhentämä versio)

Ei se ollut Otavan lyhentämä vaan ihan Ranskassa tuunailtu, kahdesta pikkualbumista 28s + 28s sorvattu kokonaisuus, joka ensijulkaisulla piti saada mahtumaan 48 sivun perusformuun.
Myöhemmin tuli uusi, peräti 56 sivun standardi johon mahtui koko tarina.   

[Futoi yatsu]

Ei se ollut Otavan lyhentämä vaan ihan Ranskassa tuunailtu.   

Kiitos, tuo on hyvä tietää. Eipä tarvitse enää karsastaa Otavaa sarjakuvan julkaisijana Muistan vieläkin, miten karusti tarinan leikkauskohta tökkäsi silmään Liikkuvien vetten kaupunkia lukiessa.

[hdc]

Juuh, jälkeenpäin on myönnettävä että Liikkuvien vetten kaupunki on ikääntynyt vähemmän kunniakkaasti, erityisesti kun vertaa muutamaan myöhempään Valerian-albumiin...
Että jos uppouudelle harrastajalle suosittelisin sarjaa niin kehoittaisin aloittamaan jostain Karanneen planeetan tienoilta.

[tertsi]

Siispä sinne siis!!!

edit:
Päiväntasauksen sankarit luettu (en ole lukenutkaan tätä ennen suomeksi, vain ruotsiksi)
Mahtava tarina. Käännöksessä oli paíkoin pientä kökköyttä. Miten lie alkuperäistekstin laita?

[M. K. Saarelainen]

Päiväntasauksen sankareissa värit olivat vähän hailakoita verrattuna omistamaani saksankieliseen versioon, mutta se voi johtua paperista ja monesta muusta seikasta. Muuten se on hieno albumi kaikin puolin. Jospa Isännän linnuissa väritkin olisivat sitten kohdallaan. Ostoslistalle sekin menee.