SARJAKUVA-FINLANDIA 2020

[kyösti]

Vuoden 2019 aikana julkaistuista sarjakuva-albumeista haetaan taas sitä ansioitunutta. Ilmoittautua voi 31.12.2019 saakka ja valinta julkistetaan Tampere Kuplii -festivaalilla pe 20.3.2020.

Ilmoittautuminen on avoinna Sarjakuvafinlandia.fi sivuilla:
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita.html

Lisäksi sivuille syntyneeseen tietokantaan (lähes 900 albumia) voi ilmoittaa aikaisempien vuosien (2007-2018) teoksia, joita siellä ei vielä ole. Teosten ilmoittaminen on maksutonta. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava tietokanta suomalaisista sarjakuva-albumeista.

http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita_teostietokantaan.html

[STD]

Vuoden 2019 aikana julkaistuista sarjakuva-albumeista haetaan taas sitä ansioitunutta.

No, ei näytä raadilla olevan odotukset kovinkaan korkealla.

[Darth Mika]

Monesti Finlandia-raadilta jää ne todella hyvät sarjakuvat finaalista pois ja tilalle tulee jotain aivan käsittämätöntä.
Itse diktaattori-valitsijalle nyt ei voi mitään, mutta olisi kuitenkin hyvä saada sellainen valitsija, joka osaisi valita sarjakuvan, joka olisi oikeasti paras niin sarjakuvataiteen ja käsikirjoituksen osalta.

Mielestäni itse voittajan valitsijoita pitäisi olla ainakin 3 kpl...silloin se valinta kohdistuisi ehkä enemmän sinne sarjakuvaan päin. Nythän valinta voi olla mitä vain.

Olen iloinen, että kvaakin oma Koipeliini äänestys on reilu ja siinä kaikki voi äänestää. Sarjakuva ehdokkaiden valinnastakin vastaa suuri määrä ihmisiä ja sarjakuvista kiinnostuneita.

[VesaK]

Monesti Finlandia-raadilta jää ne todella hyvät sarjakuvat finaalista pois ja tilalle tulee jotain aivan käsittämätöntä.

Niinkuin mitä sinun suosikkejasi on jäänyt pois? Vinoileva hiiri? Pöyrööt?

[Darth Mika]

Niinkuin mitä sinun suosikkejasi on jäänyt pois? Vinoileva hiiri? Pöyrööt?

Nämä nyt ainakin!

Belzebubs (J.P. Ahonen)
Kylmälän murhat 2 Kyläkauppias katoaa (Jari Peltonen)
Pakanat (Tuomas Myllylä)
Jälki (Suvi Ermilä)
Minä olen saari (Mika Lietzén)

[kyösti]

50 albumin raja on rikki. Taas on esillä paljon hyvää luettavaa:

http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset.html

Ja vielä on muutama viikkoa aikaa ilmoittaa:

http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita.html

[VesaK]

Kymmenen kärjessä-lista on julki ja tuomari yllätti taas: Aulikki Oksanen! Kova täti kyllä, kokemusta sarjakuvista yli viideltä vuosikymmeneltä. Itse toivon menestystä Valotusajalle, Sonnalle, Sosialisti ja nihilistille...

[Darth Mika]

Finaalista jäi kyllä nyt muutama tosi hyvä ehdokas pois.

Esimerkiksi nämä:

Kalevala (Sami Makkonen)
Mantsuria - Mannerheimin tulikaste (Reima Mäkinen)
Valheiden kansa (Petri Hiltunen, Elli Oravainen)

Varsinkin tuo Kalevalan poisjäänti on kyllä pyhäinhäväistys. Niin mahtava tulkinta sarjakuvana Kalevalasta se on! En ymmärrä!

Eikös tuo Voro jo saanut 2016 Sarjakuva-Finlandian...miten se voi olla taas finaalissa...tätä en kanssa ymmärrä, vaikka hyvä sarjakuvahan toikin on, mut silti!
Vai unohtuiko raadilta edelliset voitot!

[Reijo Valta]

Laitan tähän tiedotteen, koska juttujen lisääminen etusivulle ei onnistu.

AULIKKI OKSANEN VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIAN VOITTAJAN
Kirjailija ja taiteilija Aulikki Oksanen valitsee vuoden 2020 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 20.3.2020 klo 11.00 Tampereen yliopiston Linnan-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5).

Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:

Lauri Ahtinen: Eropäiväkirja (Like Kustannus Oy)
Lauri Ahtinen toi esiin konstailemattoman tyylinsä vuonna 2015 julkaistussa Homepäiväkirjassa. Nyt päiväkirjamainen ote jatkuu Eropäiväkirjassa, jossa sukelletaan eroprosessin syövereihin ja sinkkuelämään tutustumiseen. Ero ei aina olekaan pelkkää surua.

Ulla Donner: Skiten / Sontaa (Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S)
Kipakka satiiri kyseenalaistaa mainostoimistomaailman mielekkyyden ja ruoskii terävästi sen pinnallisuutta ja valheellisuutta. Samalla se paljastaa markkinatalouden kieroutuneimmillaan ja vastuuttomimmillaan. Surrealistisiakin sävyjä saava tarina näyttää myös naisten epätasa-arvoisen aseman työelämässä ja yhteiskunnassa.

Avi Heikkinen: Valotusaika (Pokuto)
Yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtanut jyväskyläläinen Jamo löytää kameran, jolla voi valokuvata menneisyyttä. Tässä scifidekkarissa on ainutlaatuinen tekotapa: jokainen ruutu on ensin valokuvattu ja sitten muutettu Photoshopin avulla piirretyn näköiseksi. Toteutus on tyylikäs harmaansävyineen ja erilaiset näkökulmat on kuvattu ruutujen muotoa ja väritystä muuttamalla. Elokuvallisessa tarinassa pilkahtelee huumori ja vinkeän scifi-idiksen lisäksi teemoista löytyy pohdintaa isyydestä, syrjinnästä ja ennakkoluuloista.

Aapo Kukko: Sosialisti ja nihilisti (Arktinen Banaani, Täysi Käsi Oy, Zum Teufel)
Kaksi sodan rikkomaa miestä päättää lähteä Italiaan tekemään yhteistä matkakirjaa. Viinanhuuruinen reissu äityy lähinnä sekoiluksi, eikä kirjastakaan tule mitään. Kukko kertoo upein mustavalkoisin kuvin runoilija Arvo Turtiaisen ja kuvittaja Henrik Tikkasen ystävyydestä. Ikäerosta ja erilaisista taustoista ja maailmankatsomuksista huolimatta miehet tunnistavat toisissaan sielunkumppanuuden, vaikka tiet lopulta erkanevat. Sodanjälkeiseen aikaan sijoittuva kirja on tervetullut puheenvuoro polarisoituneessa nyky-Suomessa.

Janne Kukkonen: Voro 2: Tulikiven armeija (Like Kustannus Oy)
Impulsiivisen voro Liljan ja häntä kaitsevan Seamuksen seikkailut jatkuvat siihen missä ensimmäisessä osassa jäätiin. Alun kekseliäs kertaus saattaa lukijan nopeasti ajan tasalle ja pahaenteiset runot rytmittävät lukujen vaihtoja. Tahti kiihtyy ja panokset kovenevat, kun Lilja kompastelee kommelluksesta toiseen. Ja kun Tulikiven armeija viimein kohdataan, yksittäiset juonilangat kutoutuvat isommaksi tarinaksi, jossa koko ihmiskansan kohtalo on vaakalaudalla.

Kaisa & Christoffer Leka: Logbook (Absolute Truth Press)
Neljän ystävyksen kajakkiretki läpi saariston, johon mahtuu vastoinkäymisiä, mutta myös iloa ja onnellisuutta. Sarjakuvan lokikirjamainen kerronta on toteutettu hienosti. Vaikka kuvia onkin kohtalaisen vähän perinteiseen sarjakuvaan verrattuna, ei se haittaa teosta. Tekstiä ja kuvia ei ole laitettu liian ahtaalle varastamaan huomiota toisiltaan.

Tuomas Myllylä - Sari Sariola: Pakanat: Yhden jumalan kaupunki osa 2 (Zum Teufel)
Vuosien sotimisen jälkeen Joutsi Halikko aikoo asettua Bysanttiin elämään rauhallista loppuelämää. Rauhallinen elämä saakin odottaa, sillä jumalilla on muita suunnitelmia soturin varalle. Bysantti ja sotaisat joukot heräävät henkiin Tuomas Myllylän yksityiskohtaisissa piirroksissa.

Reetta Niemensivu: Maalarisiskot (Suuri Kurpitsa)
Värikylläinen Maalarisiskot vie meidät 1800-luvun Pariisiin, jossa joukko suomalaisia maalarinaisia Helene Schjergbeck etunenässä koittaa kehittyä taiteilijana ja lyödä läpi. Sarjakuvan teemana onkin naisten välinen ystävyys, jota kuvataan yhteisen ammatti-identiteetin ja tekemisen kautta. Sarjakuva ammentaakin yleisinhimillisistä ystävyyden ja tasa-arvon teemoista.

Tauri Oksala: Kymppiegee (Suuri Kurpitsa)
Kymmenen euron seteli kiertää ihmiseltä toiselle yhden viikonlopun aikana. Lukija saa eteensä pieniä siivuja erilaisista ihmiskohtaloista. Esikoisalbumin rakenne on hallittu ja varmaotteinen, ja tarina kiertyy optimistiseen loppuun kauniisti. Lisäviehätystä tuovat selvästi tunnistettavat tapahtumapaikat. Tauri Oksala kuvaa syksyistä Helsinkiä samalla rakkaudella kuin Jacques Tardi Pariisia.

Janne Toriseva: Valas (Arktinen Banaani, Basam Books, Zum Teufel)
Kiinnostava tulkinta klassikkoteoksesta. Se näyttää 1800-luvun merimiehen arjen ilman romantisointia, johon suurin osa suurten purjelaivojen aikaan perustuvista kertomuksista turvautuu. Piirrostyö ja väritys sopivat tähän eriomaisesti.

[VesaK]

Varsinkin tuo Kalevalan poisjäänti on kyllä pyhäinhäväistys. Niin mahtava tulkinta sarjakuvana Kalevalasta se on! En ymmärrä!

Eikös tuo Voro jo saanut 2016 Sarjakuva-Finlandian...miten se voi olla taas finaalissa...tätä en kanssa ymmärrä, vaikka hyvä sarjakuvahan toikin on, mut silti!
Vai unohtuiko raadilta edelliset voitot!

Joka vuosi on uusi raati. Ja Kalevala, niin, onpas tuoretta kamaa, vasta viides tai kuudes sarjakuvasovitus aiheesta. Onhan Makkosen näkemys taiteellinen, varmaan amerikkalaisetkin tykkäis. Mutta.

Kaikki valta Annikille!

https://www.youtube.com/watch?v=KgYG-fWEe88

[Darth Mika]

Joka vuosi on uusi raati. Ja Kalevala, niin, onpas tuoretta kamaa, vasta viides tai kuudes sarjakuvasovitus aiheesta. Onhan Makkosen näkemys taiteellinen, varmaan amerikkalaisetkin tykkäis. Mutta.

Kaikki valta Annikille!

https://www.youtube.com/watch?v=KgYG-fWEe88

No ehkä se on noinkin...liikaa Kalevalaa on viime aikoina tullut, mutta kun tämä Makkosen tekemä on mun mielestä niistä kaikista paras!

Eniten minua hämää tuo Voro 2. Onko nyt Sarjakuva-Finlandia säännöissä semmoinen sääntö, että ihan samalla sarjakuvalla tai siis tämähän on jatkoa sille ensimmäiselle Vorolle, niin sillä voi voittaa. Eli Sarjakuva-Finlandia voi voittaa kaksi kertaa, saman sarjakuvan jatkolla. Onhan tuolla kaunokirjallisuuden puolella myös ollut, että Esim Bo Carpelan voittanut kaksi kertaa, mutta kirjat ovat kai olleet ihan erilaisia.
Jos nyt sitten tuo Voro 2 voittaa Sarjakuva-Finlandian niin on kyllä aika outo juttu.

Mielestäni nämä Finlandia palkinnot...niin kirjallisuuden Finlandia, Tieto-Finlandia, Junior-Finlandia ja myös Sarjakuva-Finlandia. Nämä annettaisiin vain kerran elämässä...eihän Nobeleitakaan kai ole jaettu kuin kerran vain vai onko siellä joku saanut sen kaksi kertaa. Sitten tuo 10 finalistia...ei pitäisi rajaamaan sitä tuohon 10 ehdokkaaseen, jos joku vuosi olisikin vähän enemmän hyviä finaali-ehdokkaita...silloin voisi sitä finaalin ehdokkaita voida lisätä.

Ilahdutti finaalikolmikosta kuitenkin, että Pakanat viimeinkin pääsi finaaliin.
Ehkä Sarjakuva-Finlandian kannattaisi vähän miettiä noita sääntöjä järkevämmäksi.´

Sitten tuo diktaattori-tuomarointi. Kyllä pitäisi olla 3 henkilöä päättämässä tuon voittajan...näin ei menisi liikaa arvonnan puolelle hommeli.

[STD]

Kieltämättä on outoa, jos Voro 2 on ehdokkaana.
Menenpä tutkimaan sääntöjä.

Edit:
En kyllä löytänyt mainintaa, että aikaisempi voittaja ei voisi olla ehdolla.
Mutta ehkä sinne sääntöihin vois tehdä lisäyksen, että jos "keskeneräinen" teos on palkittu, niin sen jatko-osa ei enää voisi olla ehdolla.

Toki tuossakin voi sitten joskus tulla hankalia rajanvetopulmia eteen.

Minusta ei ole järkevää rajata sarjakuva-Finlandiaa miksikään once in a lifetime - jutuksi.
Diktaattori on erittäin jees.

[Darth Mika]

Kieltämättä on outoa, jos Voro 2 on ehdokkaana.
Menenpä tutkimaan sääntöjä.

Edit:
En kyllä löytänyt mainintaa, että aikaisempi voittaja ei voisi olla ehdolla.
Mutta ehkä sinne sääntöihin vois tehdä lisäyksen, että jos "keskeneräinen" teos on palkittu, niin sen jatko-osa ei enää voisi olla ehdolla.

Toki tuossakin voi sitten joskus tulla hankalia rajanvetopulmia eteen.

Minusta ei ole järkevää rajata sarjakuva-Finlandiaa miksikään once in a lifetime - jutuksi.
Diktaattori on erittäin jees.

No ainakin pitäisi olla niin, että samasta sarjakuvasta, josta on voittanut aikaisemmin palkinnon, ei voi päästä ehdokkaaksi. kyllähän tuo näyttää hieman omituiselta, jos Kukkonen voittaa toisen Sarjakuva-Finlandian samalla sarjakuvalla tai siis sen toisella osalla. Mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa itse Vorosta...itse pidän sitä yhtenä parhaimpana sarjakuvana, joita on tehty Suomessa viime aikoina....todellinen helmi.
Tuntuu vaan jotenkin väärältä, jos nyt sattuisikin niin, että Voro 2 voittaisi. Menisi vähän maku koko Sarjakuva-Finlandiasta. Minusta noita sääntöjä pitäisi vähän tarkastella...nehän on jostain vuodelta 2007.
Myös laittaisin sinne sääntöihin semmoisen määräyksen, että diktaattori-tuomarin on valittava se hänen mielestään paras sarjakuva AINA ja vain YKSI. Ei voi jättää palkitsemasta tai palkita vain 2. sijalla olevat kaksi finaali-ehdokasta ja mutista jotain, että oli niin surkeita sarjakuvia sinä vuonna.

[VesaK]

Sarjakuva-Finlandian säännöt ovat aina olleet vähän semmoista purukumia. Jos joku lähettäisi sinne vaikka ristikkolehden, niin hyvillä perusteluilla sekin menisi läpi.

[outonaapuri]

Minusta on oikein, että Voro 2 on mukana. Oli osa sarjaa tai ei, se yksittäinen uusi kirja oli vuoden parhaita kotimaisia sarjiksia. Ja jos Kukkonen voittaa taas, niin se vain kertoo, että Voro on lyönyt kahden eri valitsijaraadin ja diktaattorin läpi. Jos on hyvä, niin on.

Suomessa saisi minusta olla enemmänkin sarjissarjoja. Tiedä mihin ne ajan kanssa yltäisi. Eipä olis monet sarjisklassikot mitään jos olis jääneet ekaan osaan.