Jos Hex 1 iski kuin 1000 volttia, tämä kakkosnide jäi vain noin 100 volttiin. Yritystä oli, mutta monin paikoin jopa ihan liikaa eikä lopputulos miellyttänyt niin paljon kuin ykkösosassa. Varmaan yksi osasyyllinen oli tässäkin ketjussa mainittu kaavamaisuus ja alati toistuvat hex-maneerit, jotka eivät jaksaneet enää tehota halki koko 400 sivun mitan. Juonikuvioissa ei monissa tarinoissa ollut enää realismin kanssa mitään tekemistä. Papukaija ja Kameleontti jatkumot olivat sieltä heikoimmasta päästä, kun taas parasta antia olivat raamatun loppupuolen noin 4-5 viimeistä tarinaa (poislukien tietysti se parodia). Moogin mahtikäännös pelasti paljon.