Ostin tuon 'Guns of Vengeancen' ja menin saman tien hiustenleikkuuseen. Parturi kysyi, että haluanko Iltalehden. Sanoin, että ei kiitos, on omaa lukemista ja kaivoin tuon Hexin kassista. Kovasti oli väkivalta graafista ja öh, väkivaltaista...
Alkoikin siinä pikkuhiljaa tulla epämiellyttävä fiilis ja sivulla 48 tuli tunne, että tämä ei ole oikea paikka ja tilanne lukea kyseistä albumia ja laitoin sen syrjään. Tuntuu, että tässä tekijöille on tullut pakkomielteeksi näyttää yhä raaempia ja raaempia tapoja tappaa. Jossain vaiheessa moinen alkaa vaikuttaa hieman keinotekoiselta (minun tapauksessani myös kiusalliselta) ja varmasti jossain vaiheessa myös koomiselta. Tavanomaisia juonia ei voi loputtomiin paikata ja uskottavuutta hakea väkivaltaa korostamalla. Piirrosjälki oli mielestäni ok, paitsi se alligaattorijuttu, jossa jäljestä tuli mieleen joku piirretty elokuva (meinasin ensin kirjoittaa, että 'Tintti Haijärvellä'). Mielestäni tämän 'El Diablon' mukaanottaminen yhteen tarinaan oli typerää. Kun tehdään Hexin kaltaisia uudelleenlämmittelyjä, niin kannattaa olla tarkkana: käsikirjoittajilla saattaa jossain vaiheessa tulla tarve pelata enemmänkin nostalgiakortilla ja herättää henkiin jotain, joka olisi pitänyt jättää suosiolla 70-luvulle (kuten tämä naurettava Ö-luokan Zorro). Ei sovi mitenkään Hexiin tämä, ei. Kokonaisuudessaan albumi kuitenkin suhteellisen OK.