Aku Ankan taskukirja

[Dennis]

Hienoja sarjoja on triplassa, on hintansa väärtti.

[Miqz]

Casty on nero. Vaikka tämänkertainen tarina ei herran parhaimmistoa edustakaan, on se silti visuaalisesti ja huumoriltaan omalla tasollaan normaali taskaritarinoihin verrattuna. Tarina saa yksinkertaisesti hyvälle tuulelle ja sitä on nautinto lukea. Castyn nerous on ennenkaikkea tarinankerronnassa, mutta en yhtään väheksyisi hänen Scarpamaista, mutta silti persoonallista ja hienoa viivaa.

[Kahkonen]

Gattoa ja Scalaa, pöh.

Uggetti se vasta olikin. Vetää vertoja Schäfereille. Katsokaa vaikka sivua 232.

[AT-Man]

Olisin kiitollinen, jos joku onnistuisi skannaamaan ja postaamaan tänne uuden triplan sivulta 277 sen ruudun, jossa Tupu(?) facepalmaa ja tokaisee "Eih, mitä tolloutta!"  

edit: väärä sivu dsfargeg

[OP]

Olisin kiitollinen, jos joku onnistuisi skannaamaan ja postaamaan tänne uuden triplan sivulta 279 sen ruudun, jossa Tupu(?) facepalmaa ja tokaisee "Eih, mitä tolloutta!"  

Se tokaistaan sivulla 277.

Kohta on tripla luettu. Väännän taas jotain kurjaa juttua siitä.

[OP]

No niin.

Kolmoiselämää oli varsin viihdyttävä paketti, kuten edeltäjänsäkin, Tripla. Miinusta liian vähästä Mikistä. 3 tarinaa, joista vain yksi oli lukukelvollinen. Pöh!

Taikaviitat olivat pettymyksiä. Kaukana kiertoradalla aloitti hienosti tämän saagan, mutta heti seuraava osa, Jäätävä uhka, oli täysi nolla. Sitten taas palattiin hyvään seikkailuun Avaruuden nopeimmassa vetäjässä. Ja taas mennään alakertaan, Söpöyden huippu oli todella tyhmä! Lisäksi tämä on aivan epälooginen kokonaisuus, ekaas osassa vyötiäismaasturi on Roopen. Toisessa Taikaviitta on hylännyt 313:n ja huristelee vyötiäismaasturilla. Kolmannessa ja neljännessäkin osassa sama juttu. 313 on poissa. Maasturi on Roopen, antoiko hän sen Taikikselle vai?

Otetaan sitten kerralla kaikki Mikit. Casty on nero, ihmeellinen nero. Avaloan pulinapullot on täyttä rautaa. Dinosaurusten arvoitus kyllä menetteli, mutta osoittautui kyllä lopulta ihan typeräksi. Dinot olivat kamalan näköisiä, kiitos Sergio Asteritin. Hyi. Haamuperintö taas oli jo juoneltaan täysi pöpi.

En ota kaikkia keskivertoja ja surkeuksia nyt suuremman mietinnän alle (suuren, juu!), mutta Seikkailijoiden sukua -tarinasta on pakko sanoa, että toteutus antoi karvaan maun, mutta yritys oli hyvä.
Tuplanolla petti taas. Rion muna oli tylsä. Missä on superagenttimme!?
Roope-setä ja Pepitan arvoitus ansaitsee aplodit. Hieno juoni, hienot piirrokset!
Voimakristalli viihdytti. Parempaa olisi toki saanut tästäkin.
Pompejin uusi kukoistus antoi hyvän mielen. Mukava tarina!
Roope-setä nostaa purjeet oli liki täydellinen tekele Giorgio Cavazzanolta. Mies on sekä piirtänyt, etä käsikirjoittanut huipputarinan, joka on paitsi hauska, myös säväyttävä.
Pulmalliset supervoimat oli lähes loppuun asti mieluisaa luettavaa - mutta kaikki olikin sitten unta. ARGH!
Ässien tapaaminen nauratti. Otsikon luettuani luulin tarinan kertovan jostain aivan muusta, kuin Akun... Enpäs kerrokaan, jos joku ei ole lukenut vielä!

Ne tarinat, jotka jätin mainitsematta, olivat joko huonoja, keskivertoja, tai sitten niistä ei saanut mitään irti, vaikka ne muuten ehkä maistuivatkin (esim. Studiosekaannus & Patsaan vartijana).

[OP]

Lokakuun taskaria.

Ei näytä kovin hääppöiseltä. Castya onneksi mukana.

[Kujis]

Kyllä tuota nyt lukee ennen kuin selkään ottaa 

[Henendo]

Arvostelussa Aku Ankan taskukirja 381 Kolmoiselämää:

Tämän Taskarin lukeminen kestikin sitten ennätyksellisen pitkään. En tuntunut löytävän sopivaa aikaa lukemiselle. Nyt tämä virhe on korjattu, eli ei kun tarinoiden kimppuun!

Kaukana kiertoradalla, Fausto Vitaliano - Andrea Freccero
Jäätävä uhka, Carlo Panaro - Marco Mazzarello
Avaruuden nopein vetäjä, Giorgio Salati - Francesco D'Ippolito
Söpöyden huippu, Augusto Macchetto - Marco Gervasio
Käsittelen samaan pötköön kuuluvat tarinat yhdessä osiossa. Tässä riittääkin purnaamista. Jatkumo on hirveää jälkeää! Mitä Taikaviitalle ollaan tekemässä? Ihan liian yliampuvaa minun makuuni. Vitaliano ja Macchetto onnistuvat hieman peittelemään rikostaan. Vitaliano on ujuttanut osaansa kauniin pointin ja Macchetto saa revittyä irti sopivaa huumoria. D'Ippoliton piirrokset ovat kammottavia, muiden menettelevät.
Taidehistoriaa, Giorgio Salati - Andrea Lucci
Yllättävän oivaltava yksisivuinen.
Avaloan pulinapullot, Casty
Mitä Castylle on tapahtunut? Tulevaisuuden superlupaus on tasaiseen vauhtiin menettänyt otettaan. Tämä tarina ei ole sitä, mitä olemme maestrolta tottuneet näkemään. Kaikeksi onneksi tämäkään ei silti ole huono tapaus.
Seikkailijoiden sukua, Paul Halas - Massimo Fecchi
Halasin tarina on tämän keskivertosuoritusta hivenen parempi. Fecchi on tuttuun tapaan raiteillaan.
Rion muna, Marco Bosco - Alessandro Perina
Mitä tapahtuu Tuplanollalle? Jokin on nyt pahasti vialla. Tästäkin tulevaisuuden superlupauksesta on tullut hetkessä silkkaa roskaa.
Sunnuntaipyöräilijät, Roberto Gagnor - Maria Luisa Uggetti
Uggetti... Miten tällaista roskien roskaa voi päästä seulan läpi? Katsokaa nyt! Tämä on kaikkien aikojen pohjanoteeraus ja pyhäinhäväistys! Uggetti onnistuu sotkuillaan pilaamaan käsikirjoituksen kuin käsikirjoituksen. Onneksi tässä tapauksessa se on pilaantunut jo Gagnorin pöydällä.
Palloilua, Alessandro Mainardi - Michele Mazzon
Loistava käsikirjoitus, loistavat piirrokset. Vanhalla, yksinkertaisella juonikuviollakin voi saada hyvää aikaan.
Rikkauden lähteillä, Guido Martina - Massimo De Vita
Martina ja De Vita pettävät tasoonsa nähden. Kuitenkin tämän kaksikon aliveto on täydellinen suoritus suhteutettuna yleiseen tasoon nykyään.
Patsaan vartijana, Carlo Panaro - Lino Gorlero
Hyvää jälkeä! Ei minkäänlaista moitittavaa.
Luontoäidin helmassa, Pat & Carol McGreal - Bancells
Erittäin hyvä veto McGrealeilta ja Bancellsilta. Epäonnistumisen kiistattomat mestarit ovat saaneet aikaan muhevan tarinan. No, ei tämä yleisellä tasolla hyvä tarina ole, mutta näiden tekijöiden asteikolla voidaan puhua jopa mestariteoksesta.
Dinosaurusten arvoitus, Bruno Concina - Sergio Asteriti
Lupaava juoni on päätynyt väärän käsikirjoittajan huomaan. Juttu menee pilalle. Tiedostan itsekin, että Asteritin piirrokset ovat huonoja, mutta jostain syystä minä pidän niistä. Olen pitänyt niistä aina. Ja aina olen tiedostanut ne huonoiksi. Mikä oravanpyörä...
Transilvanian torvi, Rodolfo Cimino - Alessandro Gottardo
Aijai, Cimino on joutunut huonolle tielle ja suoltanut tasoaan pahasti huonomman tarinan. Gottardon piirrokset pelastavat paljon.
Pepitan arvoitus, Fabio Michelini - Guido Scala
Michelinin käsikirjoituksella on sekä hyvät että huonot hetkensä, joten se päätyy armottomasti keskiverto-osastolle. Scalan piirroksista sanon samat sanat kuin Sergio Asteritin kohdalla. Paluu oravanpyörään...
Studiosekaannus, Rudy Salvagnini - Andrea Ferraris
Heh! Hulvatonta! Tosin ei niin hulvatonta kuin ennen... Mitä on tapahtunut?
Epäonnenlantti, Bruno Concina - Giulio Chierchini
Outo tarina, mutta siitä saa silti onnistuneen vaikutelman. Chierchini on rautaa.
Voimakristalli, Gorm Transgaard - Flemming Andersen
Bravo! Sekä käsikirjoitus että piirrokset täsmäävät.
Pompeijin uusi kukoistus, Giorgio Pezzin - Luciano Gatto
Tupla-Bravo! Kaksi suorastaan mestarillista tarinaa peräkkäin! Tämä on nykyisin harvinaista herkkua.
Haamuperintö, François Corteggiani - Silvio Camboni
Buu! Lupaava putki menee pilalle. Camboni ei ole edukseen tässä tarinassa.
Tehtävä jäätiköllä, Alessandra Malabarba - Roberta Migheli
Laadutonta. Kaikilta puolin.
Roope-setä nostaa purjeet, Giorgio Cavazzano
Cavazzano pelastaa paljon tarinallaan. Hienoa jälkeä sekä juonellisesti että taiteellisesti.
Pulmalliset supervoimat, Lucio Leoni ja Emanuela Negrin
Leoni-Negrin-superparivaljakko tekee paljon mestarillisemmin sen, mitä Vitaliano-Panaro-Salati-Macchetto-ryhmä mahdollisesti yritti kirjan alkusivuilla. Harmi vain, että loppu on turhan töksähtävä. Se syö paljon pisteitä.
Ässien tapaaminen, Fabio Michelini - Silvio Camboni
Camboni palaa oikealle tielle tämän tarinan myötä. Michelinikin on terässä.
Taikahuilu, Alessandro Bencivenni - Massimo De Vita
Yllättävän hyvä paketti. Tosin minua rassaa tarinan tapahtuminen unessa, joka on turhan tyypillinen ja tylsä piirre. Ainakin joissakin tapauksissa Akun harrastamat Bravo-välihuudot ovat muuten ihan etiketin mukaisia.

Yhteenveto: Erittäin kaksijakoinen tapaus. Järkäleen voisi jakaa huonoihin ja hyviin tarinoihin siten, ettei rajatapauksia juuri olisi. Jako tuntuu menevän aika tasan, joten tämä on keskiverto-opus. Tosin arvosanaa voisi rajusti laskea sillä perusteella, että huonoja sarjoja on yksinkertaisesti ihan liikaa. Eihän niin saisi olla!
Kuukauden nimitysten valitseminen oli erittäin vaikeaa.

Kuukauden käsikirjoitus: Pompeijin uusi kukoistus - Giorgio Pezzin
Kuukauden piirrokset:     Palloilua - Michele Mazzon

[Barksi]

Hieman pidempi arvostelu/artikkeli uusimmasta taskarista  :

http://ankkalinnake.blogspot.com/2011/09/arvostelu-aku-ankan-taskukirja-381.html

[Kahkonen]

Transilvanian torvi, Rodolfo Cimino - Alessandro Gottardo
Aijai, Cimino on joutunut huonolle tielle ja suoltanut tasoaan pahasti huonomman tarinan. Gottardon piirrokset pelastavat paljon.

Sehän on varsin tavallinen Ciminon teekärrytarina. Kaikki Ciminon peruselementit mukana: matkataan teekärryn kanssa, tavataan outouksia, aarteen löytymistä ei piirretä vaan se kuvataan huudolla ja outo kulkupelikin vilahtaa sivulla 419. Ja tässäkin tarina on välillä Akun luona ja välillä Roopella. Niin liukuhihna-Ciminoa ettei kaavamaisemmaksi saa.

Minä en ole havainnut Tuplanollan tason laskua. Ei ne pitkätkään tarinat minusta mitään erikoisen hyviä ole olleet joten nämä lyhyet kelpaavat siinä missä muutkin perustarinat.

Jotenkin pidin Uggettin tarinasta Roope-sedässä. Siinä kokoelmassa ja siihen Mikki-tarinaan ne heikot piirrokset sopivat. Tässä Taskarin Simo Sisu -tarinassa kaikki on päin honkia. Onnetonta.

Edit: Pelle puhuu höpöjä sivulla 503: "Noin 22 tunnin, 36 sekunnin ja 29 kymmenyksen päästä." Siis 22 tunnin ja 38,9 sekunnin päästä?

[Henendo]

Sehän on varsin tavallinen Ciminon teekärrytarina.

Tästä puuttuu kaksi Ciminon tarinoille tärkeää elementtiä; mielikuvituksellisuus ja yllätyksellisyys. Sarja äityy turhan kaavamaiseksi ja ennalta-arvattavaksi.

Minä en ole havainnut Tuplanollan tason laskua. Ei ne pitkätkään tarinat minusta mitään erikoisen hyviä ole olleet joten nämä lyhyet kelpaavat siinä missä muutkin perustarinat.

No joo, eivät ole Tuplanollat ikinä olleet erityisen hyviä tai mestarillisia, mutta hyviä ne ehdottomasti olivat aikoinaan. Jossain välissä vain tapahtui se nykyisin niin tyypillinen naksahdus ja suunta kääntyi väärälle reitille. Ehkä kaikki tapahtui nopeasti siinä vaiheessa, kun Tuplanolla riistettiin alkuperäisiltä käsikirjoittajiltaan ja luovutettiin toivottomille tusinataitureille.

[Hoppi]

Mulla on noin 105 taskaria, mutta vain 1/3 osa niistä on luku kelposia, koska ne on todella vanhoja.

PS. Isoveli antoi ne minulle.

[haplo]

Hieman yli vuosi sitten taskareita oli yksi. Katsotaas hyllyyn ja todetaan että taskareita on nyt... Kolme! Ja näistäkin yksi on tuosta Taskarin sankarit-sarjasta.

Tällä menollahan saisin piakkoin kaikki hankittua.  Tosin ei se ole tarkoituskaan.

[hatinufer]

En ainuttakaan.
Enkä aio enempää omistaakaan.
Lapsena taisi olla about 50 ekaa. Silloin Akuissa oli taikaa, enää ei piiiiiiiiiiiiitkään aikaan.