Pokémon Adventures: Red, Blue & Green

[Doctor Phantomizer]

Kvaakin twitter-tilillä Pokemonista, ja mangasta, sukeutunut enemmänkin jutun juurta... heittäkää hetulaa joukkoon, jos on sanottavaa (ja twitter-tili).

Minua kiinnosti enemmän tuolta tämä, joka ei ole minulle ainakaan ennestään tullut vastaan.
http://www.sangatsumanga.fi/totuus-kulissien-takaa-miksi-emme-heti-paikalla-julkaise-shingeki-no-kyojin-sarjaa-varikuvaliite/

Oli miten oli, mutta viimeisinä n. 3 vuotena mangatarjonta on ollut yleisesti ottaen Suomessa parempi, koska olen jopa huomannut ostavani enemmän mangaa.

[PTJ Uusitalo]

Myös uusimmassa Animelehdessä on arvostelu (peräti aukeaman verran): http://animelehti.fi/2014/08/06/numero-52014-ilmestynyt/

Löytyy nyt netistäkin, jos on kirjautunut sisään. Käyttäjätilittömille kuukauden päästä.

Minua kiinnosti enemmän tuolta tämä, joka ei ole minulle ainakaan ennestään tullut vastaan.
http://www.sangatsumanga.fi/totuus-kulissien-takaa-miksi-emme-heti-paikalla-julkaise-shingeki-no-kyojin-sarjaa-varikuvaliite/

Tuohon Attack on Titan -juttuun liittyen... Näissä tapauksissa on aina hyvä huomioida julkaisukulttuurin erot, joista muuten sattumoisin kirjoitin myös lehden uusimmassa numerossa. Eli olennaisimpana erona se, että Japanissa sarjoja julkaistaan lehdissä muiden sarjojen ohessa, täällä lännessä vain pokkareina.

Eli siinä missä Japanissa Attack on Titanilla oli kuukausia ja vuosia aikaa koukuttaa uusia lukijoita tarinallaan ja hahmoillaan, koska sitä julkaistiin Fairy Tailin ja muiden hittien kyljessä, täällä lännessä sen pitäisi tehdä sama yhdellä pokkarilla. Tai oikeastaan ykköspokkarinsa kannella – mikä ei sekään kauheasti auta, koska aika rumasti piirretty sarjahan se on. Jos satunnainen selaaja ei siis ole jo aiemmin jostain kuullut että kyseessä on hyvä sarja, se jää ostamatta – ja sitten siitä ei tule kaupallista hittiä.

Jenkeissä sarjasta toki on tullut hitti tästä huolimatta. Mutta siellä se johtuu paljon esillä olleesta animesovituksesta, jonka kautta suurin osa mangan ostajista on epäilemättä kuullut sarjasta ensimmäisen kerran – muistan tasan tarkkaan, että ennen animen alkamista sarjasta ei puhunut netissä juuri kukaan. Sen sijaan suomalaisten julkaisujen ostajat ovat kovasti nuorempaa ja animea vähemmän katsovaa porukkaa, joten animen olemassaolo ei kauheasti auta.

[puro]

Kauhean sääli tuo painossa sattunut sivumoka.

Taitaa siis olla koko painoksessa. Eikä vissiin kannata reklamoida, pmg.fi on viimeksi päivitetty 2010.

[PTJ Uusitalo]

Niillä edellisen julkaisuprojektin nettisivuilla ei taida olla kauheasti tekemistä nykyisen julkaisuprojektin kanssa, vaikka firmalla onkin edelleen sama nimi ja omistaja.

[haplo]

Pokémon Adventures on viimein arvioitu myös Kvaakissa: http://kvaak.fi/index.php?articleID=2116

Kvaakin etusivulla näkyvistä viidestä sarjakuva-arvostelusta neljä on nyt mangan arvioita. 

[Doctor Phantomizer]

Pokémon Adventures on viimein arvioitu myös Kvaakissa: http://kvaak.fi/index.php?articleID=2116

Höh. Tylsää. Olisi ollut hauskaa (ja mielenkiintoista) nähdä joku Kvaakin vanhemmista toimittajista joka ei ole tutustunut peleihin tai tv-sarjaan ihmettelemässä mistä on kyse. 

Mutta jos joku jäi kaipaamaan semmoista...
Olkaa hyvä. Ensimmäinen Pokemon elokuva aihetta ollenkaan tuntevan vanhemman henkilön silmin:
https://www.youtube.com/watch?v=b_NDuCy-33Y
Omaan huumorintajuuni ainakin kolahti.

Nyt suomeksi julkaistava Pokémon Adventures: Red, Blue & Green -manga perustuu Japanissa Nintendon Game Boy -käsikonsolille vuonna 1996 julkaistuihin Pokémon Red ja Green -peleihin sekä näiden erikoisversioon Blue. Sarjakuvan ja pelien nimissä esiintyvät värit viittaavat hahmojen nimiin.

Selvennyksenä kai olisi voinut laittaa, että...

Japanissa on käsittääkseni kyseisillä nimillä pelit. Green versiota ei ole kai myöhemmin julkaistun päivitetyn erikoisversion lisäksi Euroopassa nähty. En ole varma onko Blue Japanissa erikoisversio, mutta Euroopassa se on Redin lisäksi normaaliversio. Näiden kahden lisäksi Euroopassa julkaistiin Yellow erikoisversio. Mutta se ei kai näihin mangasarjoihin liity ollenkaan. Greeniä ei kuitenkaan julkaistu Euroopassa Game Boy Color aikaan. Ja lopussa kai pitäisi olla että "viittaavat mangan hahmojen nimiin". Tuollaisena se vaikuttaa jotenkin oudolta.

[haplo]

Omastakin aktiivisimmasta Pokemon-ajasta on kulunut jo muutama hetki, joten piti hieman kelailla mites se homma mangan suhteessa muihin versioihin meni. Varmaan niiltä osin taustoitus vois olla paljonkin parempi.

Manga ei mulle ollut tuttu entuudestaan, mutta olihan tämä nostalgista luettavaa jota varmasti ostan lisääkin. Ihan toista niihin aiemmin Egmontilta tulleisiin sarjakuviin verrattuna joita muutaman olen lukaissut ja joista en pahemmin mitään muista.

[Jarkko Sikiö]

joku Kvaakin vanhemmista toimittajista joka ei ole tutustunut peleihin tai tv-sarjaan

No haloo. Ei sellaista olekaan.

[PTJ Uusitalo]

Höh. Tylsää. Olisi ollut hauskaa (ja mielenkiintoista) nähdä joku Kvaakin vanhemmista toimittajista joka ei ole tutustunut peleihin tai tv-sarjaan ihmettelemässä mistä on kyse. 

Mutta jos joku jäi kaipaamaan semmoista...
Olkaa hyvä. Ensimmäinen Pokemon elokuva aihetta ollenkaan tuntevan vanhemman henkilön silmin:
https://www.youtube.com/watch?v=b_NDuCy-33Y
Omaan huumorintajuuni ainakin kolahti.

Doug Walker on kolmikymppinen, eli melko varmasti tahkosi niitä ensimmäisiä pelejä 15-vuotiaana yhtä paljon kuin kaikki muutkin. Tuossa hän vain haluaa esittää tyhmää.

Tosin mun mielestä tuon videon ratkaisu rakentaa koko videon idea teeskennellyn tietämättömyyden varaan on koko Walkerin uran isoimpia pohjanoteerauksia. Ikään kuin hänen sketsihahmonsa ei olisi koskaan edes kuullut "franchise-elokuvan" käsitteestä.

Nimistä...

Ensimmäiset Japanissa julkaistut kaksi peliä olivat tosiaan nimeltään Red ja Green. Niitä seurasi kolmas peli Blue, jossa oli grafiikkapäivityksiä, bugikorjauksia ja muuta pikkuviilausta. Kaksi ensimmäistä peliä julkaistiin sitten lännessä nimillä Red ja Blue, mutta ne eivät koodiltaan pohjautuneet Japanin alkuperäisiin Rediin ja Greeniin, vaan uudempaan ja paranneltuun Blueen.

Yellow julkaistiin sitten lännessä kolmantena pelinä, mutta Japanissa itse asiassa neljäntenä pelinä. Sen tarkoitus oli sitten sitoa franchise enemmän TV-animeen, joka siinä vaiheessa oli jo hyvässä vaiheessa.

Mutta kuten sanottu, millään tällä ei ole väliä mangan kannalta. Mangassa hahmoilla nyt vaan sattuu olemaan värinimet, jotka mukailevat pelihahmojen defaulttinimiä pelien eri versioista. Niiden ei ole tarkoituskaan viitata mihinkään tiettyihin peleihin.

[Vincent]

Doug Walker on kolmikymppinen, eli melko varmasti tahkosi niitä ensimmäisiä pelejä 15-vuotiaana yhtä paljon kuin kaikki muutkin. Tuossa hän vain haluaa esittää tyhmää.

Tosin mun mielestä tuon videon ratkaisu rakentaa koko videon idea teeskennellyn tietämättömyyden varaan on koko Walkerin uran isoimpia pohjanoteerauksia. Ikään kuin hänen sketsihahmonsa ei olisi koskaan edes kuullut "franchise-elokuvan" käsitteestä.

Eikä ole. Mies on useita kertoja sanonut hahmon ulkopuolella, että kun Pokemon pyöri telkkarissa hän kävi "piirretyt on lapsille" - vaihetta eikä siis sarjaan missään muodossa kiinnittänyt huomiota. Jossain päin youtubea pyörii myös jossain Conissa kuvattu pätkä miehen pitämää Q/A - paneelia, jossa tältä kysyttiin mikä tämän lempi pokemon on, eikä tämä osannut vastata, koska sarja ei ole tuttu.

Myöhemminkin, kun Doug arvosteli Digimon - leffan, tämän piti pyytää JesuOtaku (Channel Awesomin animearvostelija) apuun, kun ei halunnut yhtään enempää näitten sarjojen parissa kasvaneitten ihmisten vihaviestejä.

[Doctor Phantomizer]

Dough on myös sanonut että Army of Darknessin Ash voittaa Ash Ketchumin.

No haloo. Ei sellaista olekaan.

Se on väärin.
Varmasti maailmassa on olemassa sarjakuvia vakavasti harrastava vanhempi henkilö joka ei ymmärrä pätkääkään mistä on kyse. Olisi sekä hauskaa että kiinnostavaa tietää miten vanhemmat ihmiset suhtautuvat tuohon. Heillä on kuitenkin neutraali suhde tuohon. Minun vanhempieni ikäisiä...

Ketkä ****etti täällä sitten niitä Corto Malteseja lukee, jos eivät n. 60-70-luvulla syntyneet?

Mutta kuten sanottu, millään tällä ei ole väliä mangan kannalta. Mangassa hahmoilla nyt vaan sattuu olemaan värinimet, jotka mukailevat pelihahmojen defaulttinimiä pelien eri versioista. Niiden ei ole tarkoituskaan viitata mihinkään tiettyihin peleihin.

Aivan.Siksi se on hieman turha ja sekoittaa vaan turhaa. Selvennys loppuun olisi paikallaan.

"Pelienkin nimissä esiintyvät värit viittaavat sarjakuvassa hahmojen nimiin."

eikä

"Sarjakuvan ja pelien nimissä esiintyvät värit viittaavat hahmojen nimiin."

Eihän peleissä tuo viitannut hahmojen nimiin. Peleissä hahmon nimi valittiin itse, tai valittiin joku annetuista vaihtoehdoista.

Tai siis...äh. Minusta tuo vaikuttaa oudolta ja sekottavalta.

[haplo]

Kun en muistanut tuota pelien hahmojen nimeämishommaa itse, perustin tuon arvostelun lauseen Bulbapediaan. Ajatus oli että kyllä fanit tietää. Kieltämättä tota ois voinut kaivella useammasta paikasta.

In the Red, Green & Blue arc, Red's initial design was based on the main protagonist Red of the original Gameboy Color games

Ajatus mulla siis oli, että hahmon nimen sai muuttaa mut oletusnimi olis ollut Red. Mutta siitä on kauan kun tätä olen vähän näpytellyt.

Edit: Kaiken lisäksi tossa lainauksessa puhutaan Gameboy Colorista vaikka pelien nimet meni oikein. Hohhoi..

[Reima Mäkinen]

No haloo. Ei sellaista olekaan.

Hep! Itse asiassa tuota tarjottiin mulle arvosteltavaksi, mutta ajattelin että joku muu saa siitä enemmän irti. Pokémon oli/on minusta kiinnostava lähinnä ilmiönä. Suomessakin se vaikutti varmasti aika paljon mielikuvaan mangasta ja animesta. Enemmän kuin mikän muu? Toki jotkut Hopeanuolet, Akirat ja vähän myöhemmin DB olivat isoja juttuja, mutta jos ajatellaan ns. suurta yleisöä, niin sanoisin että vuosituhannen vaihteessa Pokémon paalutti aika tavalla käsitykset siitä millaista se japanianimaatio (ja sen mukana myös sarjakuva) on. Kummallisesti piirrettyä, lapsille suunnattua, ultra kaupallista, koukuttavaa, vailla tolkkua olevaa kohellusta.  Pikachuu!
 
Ehkä vartin olen jotain animejaksoa katsonut. Mielipide sarjan (lähes sietämättömästä) keveydestä saattaisi tietenkin muuttua lukemalla tuota mangaa. Toisaalta jos on lukenut DB:a joka lienee mangana laadukkaampi sekä Yu-Gi-Ohia ja silmäillyt Beybladea, niin Pokén konsepti saattaa olla tullut jo aika tutuksi.

Tämän avautumisen motiivina oli siis vain tuo Tohtori Mustanaamioitsijan ja Jiksin välinen väittely. Ei mulla ole mitään Pokémonia vastaan, ihan kivasti piirretyltä näyttää ja varsinkin nostalgiatarpeen varmasti mukavasti täyttää.

[haplo]

Eräässä taustoitusta varten lukemassani artikkelissa käsiteltiin juuri tuota ilmiötä jota Reima kuvasi. Siellä oli myös osuva vertaus vanhemmista, joiden lapset olivat hurahtaneet Pokemoniin. Siinä lyhyesti heitettiin, että kuinka moni vanhempi on kauhuissaan / ihmeissään lapsensa halusta kerätä erilaisia dinosaurusleluja, koska vanhemmat pystyivät perustelemaan lapsen kiinnostuksen itselleen tieteellisyydellä sun muulla. Mutta kun kyse on oudoista Japanista tulevista mielikuvitusörkeistä, on ilmiön ulkopuolinen taho ihmeissään kun ei voi perustella keräysvimmaa oikein millään.

Olikohan myös niin että vuosituhannen taitteessa Nintendo ja keäilykortteja myynyt Wizards of the Coast haastettiin oikeuteen Yhdysvalloissa koska yhtöt pokemonkorttiensa kautta kannustivat lapsia yltiöpäiseen tuhlailuun sun muuhun. Tämäkin kertoo siitä kuinka Pokemoniin on vaikea suhtautua jos ei jostain saa siihen itse kimmoketta. Tullessaan länteen Pokemon oli jotain kovin erilaista mihin oli totuttu.

[Reima Mäkinen]

Olikohan myös niin että vuosituhannen taitteessa Nintendo ja keäilykortteja myynyt Wizards of the Coast haastettiin oikeuteen Yhdysvalloissa koska yhtöt pokemonkorttiensa kautta kannustivat lapsia yltiöpäiseen tuhlailuun sun muuhun.

Jotain natsikammoista juttua oli myös. ...Kun ei osata erottaa symbolia toisesta.