Comic Atlas Finnland

[Henri Tervapuro]

Komppaan Reimaa, en ole ikinä digannut suomalaisesta sarjakuvakritiikistä tai keskustelusta. Hirveetä kilpailua ja pönkittämistä suuntaan jos toiseen, kaikki on vain suoritusta. Varmaan yhdellä kädellä luettavissa ne kerrat kun olen kuullut jotain syvällisempää analyysia mistään juonikuvion tai piirroksen ulkopuolella. Pliis.

[OM]

Reima,

Minun ja muutaman muun kritiikki on täysin sallittua, koska kysessä on tällä kertaa ikään kuin Suomen sarjakuvan esittely hienoissa kansissa olevan opuksen kautta Euroopan ehkä Belgian jälkeen parhaimmalle sarjakuva alueelle Saksaan.
Sinun ei ole pakko lukea kritiikkiä. Voit vallan hyvin ohittaa lukemasi.
En todellakaan voi hyväksyä seuraavaa kommenttiasi  Reima:  "Nyt kun sarjakuvien taso on noussut, pitäisi myös kritiikin tasoon, ihan yleisesti, saada jokin parannus, IMHO".
Reiman mainitseman sarjakuvan tason noususta jokaisella on omat mielipiteensä.  Mutta kritiikin tasosta älä viitsi vinkua.

Kävin juuri lukemassa Kari Leppäsen kirjoituksen, kun Petteri Oja laittoi linkin. Hän puhuu asiaa. Minä en ole ammattilainen, joten kommentointini voi sivuttaa. Mutta KTL on ja hänellä on näkemystä varmasti enemmän, kuin monella tämän portaalin henkilöillä.

 Jokaisella on oikeus vapaaseen ajatuksenvaihtoon. Ja nyt sentään on kysymyksessä erittäin tärkeä kirja Euroopan markinnoille, joka varmasti esitellään sarjakuvatapahtumissa Saksassa jne. Kritiikkiä voidaan esittää, koska kokonaisuus kirjassa on hyvin yksipuolinen- itseään toistava. Tilanne opuksen kohdalla olisi ollut aivan toinen, jos se olisi ollut monipuolisempi, enemmän tarjontaa kuin erilaisia variaatioita samoista teemoista samalla tekniikalla toteutettuna.
 
Totta kai vikoja löytyy niin taide, naturismi ja muunlaisesta sarjakuvasta. Ei tässä siitä ole kysymys  että pyrittäisiin hakemaan tietoisesti vikoja. Vaan siitä, että kirjan tarjonta on selkeän yksipuolinen eikä anna tarpeeksi  variaatioita Suomen sarjakuvallisen osaamisen tasosta, joka ei ole huonoa. Tässä tapauksessa ensivaikutelma on juuri noin.
 Meillä on Suomessa hyviä tekijöitä kosolti, enkä halua vieläkään mainita piirtäjien nimiä. Se ei ole tarpeellista tässä tapauksessa.  
Joten Reima. Älä ota turhia paineita jos jotkut sanovat suoraan mieipiteensä. Tässähän vain on kysymys siitä, että pyritään kokonaisvaltaiseen  Suomen sarjakuvan esille tuomiseen ulkomailla, jotta saataisiin avattua markkinat myös hieman tuntemattomien tekijöiden tuotanosta, joista underground piirit ja muut voisivat olla kiinnostuneita. Olisiko se sitten rehellistä, jos toteaisin, että tuo kirja oli  positiivinen  otanta Suomen sarjakuvan esittelyksi Saksaan. Tekisin hallaa kaikille jos sanoisin vastoin miten koen asiat. Olen iloinen, jos olet saanut mukavat kiksit tuosta kirjasta ja kokonaisuus on napa 10.

Tässä on vain muutama nimi sittenkin.....joiden olisin suonut olevan mukana tai edes muutaman näistä monien muiden lisäksi:

Leppänen, Hiltunen, Korhonen, Karonen/Honkala (HTH), Jarla, Rauhala, Jeskanen, Nuora, Sihvonen, Keränen, Koivisto,    jne.....

Kyllä Suomessa on osaavia tekijöitä. Pahoittelen, että listasta puuttuu useita muita erinomaisia tekijöitä. En viitsi periaatteessa enempää jatkaa. Turha vikistä kun on jo housussa eli kirja kansissa.

[Jari Lehtinen]

kirjan tarjonta on selkeän yksipuolinen eikä anna tarpeeksi variaatioita

Tähän on yksinkertainen ratkaisu: näitä pitäisi teettää lisää ja enemmän!

Kun ensimmäinen englanninkielinen opus ilmestyi, Paul Gravett kirjoitti siitä laajan esittelyn Helsingin Sanomiin. Samanlaisen haluaisin lukea saksankielisellä kielialueella toimivalta arvioijalta. Siitä saattaisi avautua tuoreita näkökulmia.

[Curtvile]

Tähän on yksinkertainen ratkaisu: näitä pitäisi teettää lisää ja enemmän!

Komppaan.

[OM]

Ehkä näitä tulee lisää. Idea erinomainen. Täällä myös komppaan!

[Ossi Hiekkala]

Tässäpä on närkästyneille elämänsä tilaisuus. Älkää kysykö mitä sarjakuva voi tehdä teidän puolestanne vaan mitä te voitte tehdä sarjakuvan puolesta. Jos haluatte koota mieleisenne kokoelman, käärikää hihat ja ryhtykää toimeen. Muut tekevät sellaisia kirjoja kuin haluavat. Saksalaiset halusivat tietynlaista sarjakuvaa ja sellaista myös saivat. Turha sen perään on itkeä.

[hdc]

Hieman tietysti ihmettelen mistä syystä Orjan edes tämän kirjan on lukenut, eikös tämä ole jo aika selkeästi profiloitunut omanlaisekseen sarjaksi joka varmaankin vetoaa niin täällä kuin muuallakin sopivasti asennoituneisiin piireihin ja samalla suuri yleisö niin täällä kuin muualla ei tähän sen kummempaa huomiota kiinnitä.

Turha tästä on sen kummemmin hermostua, kiva että ihmisillä on intoa näitä tehdä. 

[Grezen]

Hyvä varmaan myös muistuttaa, että sarjakuvaa viedään muutenkin kuin antologioilla. Taas on tällä viikolla Angoulemessa ihmiset tehneet duunia sen eteen, että suomalaista sarjakuvaa julkaistaisiin muissa maissa. Ja kuulemma myös tuloksia saatu.

[Petteri Oja]

Totta kai vikoja löytyy niin taide, naturismi ja muunlaisesta sarjakuvasta.

Psst, Orjan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Naturismi

[Curtvile]

Jatko edelliseen: Naturalismi

[Reima Mäkinen]

Minun ja muutaman muun kritiikki on täysin sallittua

Tietenkin se on sallittua. Sitä vain lukisi mieluummin jos kritiikin mittapuuna olisi jokin muu kuin oma, hyvin rajoittunut MAKU. Taiteesta, myös sarjakuvista voi keskustella muutenkin kuin tykkään/en tykkää -tasolla. Sitä vain toivon.

Mutta KTL on ja hänellä on näkemystä varmasti enemmän, kuin monella tämän portaalin henkilöillä.

KTL:n teksteistä käy hyvin ilmi että ei ole. Hänellä on toki mielipide, mutta  perustelut kertovat lähinnä aika lapsellisesta suhtautumisesta kuviin ja kuvataiteeseen. Tästä Leppäsen mielen- ja sarjakuvien maailmasta on puhuttu Leppäs-ketjussa. Ei ole salaisuus että mies on itseoppinut sarjakuvantekijä, hyvä niin, mutta ilmeisen huonot eväät se "koulu" on antanut muiden töiden mestarointiin.

Jos ei jaksa hankkia ja lukea kuvataiteen teoriaa tai historiaa (1900-luku nyt alkuun), niin syöttämällä hakukoneeseen sanat "kuvien tulkinta", pääsee ehkä vähän jyvälle siitä mistä on kysymys.
Toki on mahdollista (mielestäni joskus tottakin) että ns. taidesarjakuvaksi kutsutun tyylisuunnan sarjakuvista puuttuu sisältö tai että ne junnaavat paikallaan, ja tästä (mahdollisuudesta) keskusteleminen olisi paljon mukavampaa kuin väittely siitä kuinka hyvin ne on piirretty. Piirrosjäljestä keskustelukaan ei sitä paitsi onnistu, sillä aika harva täällä tuntuu ymmärtävän hyvän ja huonon piirustuksen erojen päälle, saati että hyvän ja huonon kriteereistä oltaisiin edes etäisesti yksimielisiä. Asia on tullut todistettua useammassakin Kvaakin ketjussa, joten ei siitä tässä sen enempää.
 

Vaan siitä, että kirjan tarjonta on selkeän yksipuolinen eikä anna tarpeeksi variaatioita Suomen sarjakuvallisen osaamisen tasosta, joka ei ole huonoa.

Asetat kirjalle ihan eri tavoitteen ja tehtävän kuin mitä sen toimittaja eli sarjojen valitsija! Mitä järkeä?

[OM]

Psst, Orjan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Naturismi

Ups!..................

[OM]

Hieman tietysti ihmettelen mistä syystä Orjan edes tämän kirjan on lukenut, eikös tämä ole jo aika selkeästi profiloitunut omanlaisekseen sarjaksi joka varmaankin vetoaa niin täällä kuin muuallakin sopivasti asennoituneisiin piireihin ja samalla suuri yleisö niin täällä kuin muualla ei tähän sen kummempaa huomiota kiinnitä.

Turha tästä on sen kummemmin hermostua, kiva että ihmisillä on intoa näitä tehdä.  

Minua kiinnostaa mitä Suomen sarjakuvakentällä tapahtuu ja haluaisin, että meidät tunnettaisiin mielenkiintoisia sarjakuvia tuottavana maana, jossa on asialleen omistautuneita tekijöitä ja otettaisiin huomioon mahdollisimman laaja otanta maamme tarjonnasta eikä vain pieni maginaalinen otanta kuten nyt tapahtui. Ja sitten vielä se, että piirtäjät tekisivät työnsä kunnolla eivätkä lähettäisi keskeneräisiltä vaikuttavia kyhäelmiä julkaistavaksi. Rakastakaa sitä mitä teette.

Melkein aina naturalistinen sarjakuva on jätetty pois tai ainakin kovin usein kyseisistä annual kirjoista tai usein aina samat tekijät saavat tuotoksensa esiin. Ja tämähän on totta. Suomen sarjakuvaseura suosii tiettyjä sarjakuvia ja tekijöitä vai suosiiko sittenkään?  Ei tästä sen enempää ettei tule porttikieltoa Sarjakuvafestareille tänä vuonna jos on hengissä.  tai katto edes päänpäällä.

Vaikka genren maku olisi erilainen, se ei missään nimessä tarkoita sitä, ettei lukisi muutakin sarjakuvaa kuin Tex Willeriä.
Kukaan ei ole hermostunut. Kummaa hyberbolaa. Missään ei näy tulenlieskoja. Tämähän on keskustelua teemasta.

[Curtvile]

Minua kiinnostaa mitä Suomen sarjakuvakentällä tapahtuu ja haluaisin, että meidät tunnettaisiin mielenkiintoisia sarjakuvia tuottavana maana, jossa on asialleen omistautuneita tekijöitä ja otettaisiin huomioon mahdollisimman laaja otanta maamme tarjonnasta eikä vain pieni maginaalinen otanta kuten nyt tapahtui.

Näin uskoisin että teoksen tekijätkin ovat asian ajatelleet, eritoten kohdan mielenkiintoisia sarjakuvia ja asialleen omistautuneita tekijöitä kohdalla.

Itse en ole vielä törmännyt henkilöön jonka tavoite on tehdä kehnoin mahdollinen antologia.

Saksalainen toimittaja lienee mukana juurikin saksalaisia markkinoita ajatellen. Mitä valita, mitä ei ja missä laajuudessa.

Tämä pointti:

Hyvä varmaan myös muistuttaa, että sarjakuvaa viedään muutenkin kuin antologioilla. Taas on tällä viikolla Angoulemessa ihmiset tehneet duunia sen eteen, että suomalaista sarjakuvaa julkaistaisiin muissa maissa. Ja kuulemma myös tuloksia saatu.

on hyvä toistaa. Osa toimii toisaalla, ihan eri tavoin ja verkostoituu ihan muualle.


Ja salaliittoteorioista hyötyy vain foliopaperiteollisuus.
Mutta kun kerran tunnen muutaman todella taitavan vaatetusalan artesaanin, ompelijan ja vaatturin niin jos haluatte pitää käsityksenne, ottakaa rohkeasti yhteyttä toimittakaa mitat ja sovitaan hinnoista.

[OM]

Tietenkin se on sallittua. Sitä vain lukisi mieluummin jos kritiikin mittapuuna olisi jokin muu kuin oma, hyvin rajoittunut MAKU. Taiteesta, myös sarjakuvista voi keskustella muutenkin kuin tykkään/en tykkää -tasolla. Sitä vain toivon.
KTL:n teksteistä käy hyvin ilmi että ei ole. Hänellä on toki mielipide, mutta  perustelut kertovat lähinnä aika lapsellisesta suhtautumisesta kuviin ja kuvataiteeseen. Tästä Leppäsen mielen- ja sarjakuvien maailmasta on puhuttu Leppäs-ketjussa. Ei ole salaisuus että mies on itseoppinut sarjakuvantekijä, hyvä niin, mutta ilmeisen huonot eväät se "koulu" on antanut muiden töiden mestarointiin.

Jos ei jaksa hankkia ja lukea kuvataiteen teoriaa tai historiaa (1900-luku nyt alkuun), niin syöttämällä hakukoneeseen sanat "kuvien tulkinta", pääsee ehkä vähän jyvälle siitä mistä on kysymys.
Toki on mahdollista (mielestäni joskus tottakin) että ns. taidesarjakuvaksi kutsutun tyylisuunnan sarjakuvista puuttuu sisältö tai että ne junnaavat paikallaan, ja tästä (mahdollisuudesta) keskusteleminen olisi paljon mukavampaa kuin väittely siitä kuinka hyvin ne on piirretty. Piirrosjäljestä keskustelukaan ei sitä paitsi onnistu, sillä aika harva täällä tuntuu ymmärtävän hyvän ja huonon piirustuksen erojen päälle, saati että hyvän ja huonon kriteereistä oltaisiin edes etäisesti yksimielisiä. Asia on tullut todistettua useammassakin Kvaakin ketjussa, joten ei siitä tässä sen enempää.
 Asetat kirjalle ihan eri tavoitteen ja tehtävän kuin mitä sen toimittaja eli sarjojen valitsija! Mitä järkeä?

Minulla ei ole rajoittunut maku sarjakuvien suhteen. Kahlaan uutukaisia ja omakustanteita läpi Akateemisessa aina kun on tarjontaa. Sinä Reima sotket nyt pakkaa kun et osaa näemmä lukea kirjoitettua argumetointia.

Minä en ole asettanut kirjalle mitään muuta tavoitetta kuin sen, että se olisi voinut olla kattavampi otanta siitä, mitä meillä Suomessa osataan tehdä.  Nuo mainitsemani tärkeät piirtäjät jäivät pois ja moni muukin, jolloin sanon tämän nyt viimeisen kerran- teos ei anna todellista kuvaa Suomessa julkaistusta sarjakuvasta.

Enkä tiedä, millaisen tavoitteen kirjan kokooja asetti tuolle Atlas kirjalle Saksassa tai missä sitä nyt valmisteltiinkin.  Olet siinä oikeassa.  Eikä se minua kiinnosta lainkaan. Minua kiinnostaa se, että Suomesta annettaisiin tasapainoinen, positiivinen ja osaava kuva ulkomaille eikä vain pienelle marginaaliselle ryhmälle,  joka sitten voisi  avata aikanaan ovia saada julkaisu kanavat auki. Meillä on täällä pienkustantamoja, joiden tekijä tallissa on erinomaisia lahjakkuuksia ja heillekkin soisi avoimet ovet ulkomaille.

Joka vuosi sarjakuvafestareilla menen ennenkaikkea pienlehti puolelle, koska siellä lepää sarjakuvamme tulevaisuus Reima hyvä! Joten makuni ei omasta mielestäni ole rajoittunut sarjakuvien suhteen siitäkin huolimatta, että minulla on omat suosikki juttuni luonnollisesti kuten sinullakin.

Mutta ehkä seuraava samantyyppinen opus on sitten kattavampi kokonaisuus, joka näyttää meidän suomalaisien sarjakuvantekijöiden todellisen powerin, jota löytyy tällä hetkellä ja varmasti lisää puuteria löytyy tulevista piirtäjistä (tai sitten ei löydy ),  jotka yrittävät kovasti saada tuotoksiaan kaupaksi pienehtitaivaalla festareilla. Samoin pienet kustantajat tekevät arvokasta työtä, jota ei aina osata arvostaa kuin sitten, kun flafka kaatuu taloudellisiin ongelmiin. Ja noilla pienkustantajilla olisi potentiaalisia tekijöitä listoillaan jos vain olisi rahaa käännättää sarjakuvat toisele kielelle ja ottaa muut kulut huomioon. Kallista! Kallista! Kuinkas monta omakustannetta ostit Reima festareilta viimeksi?