Valitse v. 2013 paras käännössarjakuva: äänestä Herra Koipeliini -voittajaa!

[Mattipekka Ratia]

Olen lukenut noin puolet kilpailuun osallistuneista töistä ja haluan jakaa kiitoksia esiraadille hyvästä työstä. Kilpailu sai minut tutustumaan sarjakuviin, jotka muuten olisin urautuneen kylmäkiskoisesti sivuuttanut. Olen yllättänyt itseni näyttäytymällä julkisella paikalla sekä Disney-tuotteen että Tex Willerin kanssa, ja yllättynyt positiivisesti molemmista.

Tex oli hienosti piirretty ja pätevästi kirjoitettu, mutta niin perinnetietoinen, etten osaa ajatella ketään muuta kuin John Waynea tästä tehtävän elokuvan pääosaan. Ei olisi kuitenkaan noussut kärkiviisikkoon, jos olisin diktaattorin valtuuksin saanut tehdä päätöksen. Mikki Danten perässä oli hauskempi lukukokemus kuin Hunt Emersonin vakavammin kirjalliseen perinteeseen suhtautuva Inferno, mutta ne täydentävät hyvin toisiaan. Molemmissa oli ansiokkaasti taustoitettu myös alkuperäisteosta.

Jysäyksessä debytoineet Sillage ja Blacksad (omani hankittu Kulkukatista ennen joulua) kuuluvat tottakai tälle listalle. Sillagen osalta kilpailu havahdutti minut huomaamaan, että sarjaa oli jo suomennettu pidemmälle kuin mitä sitä löytyi omasta hyllystäni muilla kielillä.

Eikö niin, että esim. uusimman Blacksadin ja Asterixin, joita syystäkin pidetään laatusarjakuvina, molemmat kuvittajat kertoivat tehneensä työnsä hirveässä kiireessä ja ilmeisesti muutamassa kuukaudessa. Tex Willer -tiimissä toimitaan toisin.

Vaikea sanoa johtuuko kiireestä, mutta Amarillo on kyllä myös letkein Blacksad-albumi tähän mennessä, hyvässä merkityksessä siis.

Aiemmin mainostamani Epileptikko ja Ulkoministeriö pitävät kärkisijansa, vaikka ihan mahdotontahan se on arvottaa näin erilaisia sarjakuvia objektiiviseen paremmuusjärjestykseen edes omassa päässä, kun vahvoja elämyksiä oli niin monta.

Suurimmat yllättäjät oman mukavuusalueeni ulkopuolella olivat jo mainittu Mikin Inferno sekä Vartijat ennen. Jälkimmäisessä oli hyvin kerrotut tarinat laadukkaasti kuvitettuina sekä todella elävä suomennos. Silkkiaaveessa varsinkin oli aivan upeasti kirjoitettua dialogia.

Koipeliinin tarkoitus on tuoda positiivista julkisuutta käännössarjakuvalle, missä tavoitteessa se kyllä tänä vuonna epäonnistui. Niin kauan kuin kilpailun voittaa Aku tai Tex, ei uutiskynnys Kvaakin ulkopuolelle ylity, koska kyseessä ei ole uutinen. Kvaakin sisäpuolella taas ilmapiiri vaihtui positiivisesta myrkylliseksi täysin ilman ennakkovaroitusta.

Mutta tämä yksi sarjakuvaharrastaja sai joka tapauksessa kilpailusta paljon uusia virikkeitä, siitä iso kiitos mittavan pohjatyön tehneelle raadille.

[Lurker]

Koipeliinin tarkoitus on tuoda positiivista julkisuutta käännössarjakuvalle, missä tavoitteessa se kyllä tänä vuonna epäonnistui. Niin kauan kuin kilpailun voittaa Aku tai Tex, ei uutiskynnys Kvaakin ulkopuolelle ylity, koska kyseessä ei ole uutinen.

Texistä oli juhlavuotensa aikana paljonkin juttuja lehdissä, joten ei tainnut isoa mediaa enää aihe kiinnostaa. Pajatso tyhjeni jo.

Oli mukava lukea aatoksiasi kilpailuun osallistuneista töistä.

[tmielone]

Tänään oli ylen sivuilla mielenkiintoinen juttu kääntämisen autuudesta.

Linkkasin tuon jutun tähän ketjuun, sillä mielestäni Koipeliinin tyyliset tunnustukset voivat tuoda kääntäjille hetkellisesti hyvää mieltä ja kannustusta arkiseen aherrukseen vaikkei se tilipussissa näykään.

[Lurker]

Tänään oli ylen sivuilla mielenkiintoinen juttu kääntämisen autuudesta.

Linkkasin tuon jutun tähän ketjuun, sillä mielestäni Koipeliinin tyyliset tunnustukset voivat tuoda kääntäjille hetkellisesti hyvää mieltä ja kannustusta arkiseen aherrukseen vaikkei se tilipussissa näykään.

"Keskimääräiset kuukausiansiot ovat reilu tuhat euroa."

[Timo Ronkainen]

Liisa Ryömä käänsi nuorena kolme Aku Ankan taskukirjaa ja Minä Aku Ankka -kirjan sarjat.

Timo

[Janne]

Koipeliinin tarkoitus on tuoda positiivista julkisuutta käännössarjakuvalle, missä tavoitteessa se kyllä tänä vuonna epäonnistui. Niin kauan kuin kilpailun voittaa Aku tai Tex, ei uutiskynnys Kvaakin ulkopuolelle ylity, koska kyseessä ei ole uutinen. Kvaakin sisäpuolella taas ilmapiiri vaihtui positiivisesta myrkylliseksi täysin ilman ennakkovaroitusta.

Kvaakin myrkyllinen ilmapiiri pysynee onneksi kvaakin sisäpuolella. Ja uutiskynnyksen ylittämisestä olen hieman eri mieltä, sillä huomioitiinhan se Italiassakin ja sitä kautta muuallakin, ja esim. minä olen saanut facebookissa aiheeseen liittyviä kommentteja ja onnitteluja. Vaikka minulla ei ole asian kanssa käytännössä mitään tekemistä. Joten kyllä tämä mielestäni meni  positiivisen julkisuuden puolelle.

[Lurker]

...huomioitiinhan se Italiassakin ja sitä kautta muuallakin, -- kyllä tämä mielestäni meni  positiivisen julkisuuden puolelle.

Italian lisäksi huomioitiin Portugalissa (Tex Willer Blog). Tästä olikin jo linkki tuolla Tex-keskustelun puolella.

[Timo Ronkainen]

Italian lisäksi huomioitiin Portugalissa (Tex Willer Blog). Tästä olikin jo linkki tuolla Tex-keskustelun puolella.

"prestigiado portal finlandês KVAAK". "Arvovaltainen suomalaisportaali"!
Kukakohan toi Alberto on, joka kirjoitti niin tietävästi Nikupaavolastakin? Hämmentävää.

Timo

[Janne]

Eikö se ollutkaan senor Santikko vääntänyt sinne tekstiä porrtugalin kielellä? Mutta sen tiedän, että Jouko Ruokosenmäki vinkkasi asiasta Sergio Bonelli Editorelle. Ja sieltä asian on bongannut tuota portugalin blogia ylläpitävä se kaikista kaikkein Tex-fani José Francisco Pereira ym. alias  Zeca. Noilla sivuillahan on aiemminkin ollut Suomen Texin vaiheista juttua muistaakseni Villen eli nimimerkki Cheyennen toimesta.

[Lurker]

O meu hovercraft está cheio de enguias!

[Darth Mika]

On se kumma, että ulkomaillakin huomioidaan Koipeliini-voitto, mutta meidän oma kotimainen päälehti Helsingin Sanomat ei pihahdakaan koko jutusta.
Voittajan pitää ollla joku ihan poikkeuksellinen, maailmalla palkintoja kahminut, taideihmisten hyväksymä sarjakuva ennenkuin se kelpaisi Hesarille.

Aikoinaan, kun Hesarin NYT-liitteessä annettiin tähtiä elokuville, niin näki kuinka Hesari anto hyviä arvosteluja vain joillekin Eurooppalaisille taidefilmeille ja semmoisille filmeille, jotka edusti mun mielestä osastoa "en tule ikinä katsomaan tommosta hömppää".

Jos elitismiä pitää hakea, niin sitä löytyy roppakaupalla juurikin Hesarilta. Eivät elä tätä päivää.

[Lurker]

Hesari kirjoittaa yllättävän paljon sarjakuvasta, monesta eri kulmasta. Habibin voitto huomioitiin viime vuonna.

[Timo Ronkainen]

Jos Bonellin oma blogi ja Tex-fanien blogi asian huomaa, en pidä sitä ihmeellisenä. Kyseessä ei nyt kuitenkaan ole ollut mikään Portugalin tai Italian päälehti.

Timo

[tertsi]

Voittajan pitää ollla joku ihan poikkeuksellinen, maailmalla palkintoja kahminut, taideihmisten hyväksymä sarjakuva ennenkuin se kelpaisi Hesarille.

Toimittajan oma maku näköjään ratkaisee. Habib noteerattiin, Texiä ei.

Totuus vaietaan kuoliaaksi. Onko tämä nyt sitä hyvää journalismia?

Jos Koipeliini kerran noteerataan, se pitäisi minun mielestäni noteerata riippumatta siitä, kuka on kulloinenkin voittaja.

Mut tää on taas niin tätä. Taidepelleilyä.

Tässä hiipi mieleen ajatus että riippumattoman tiedonvälityksen sijaan sarjakuvatoimittajalla on ihan oma agenda.

[Janne]

On se kumma, että ulkomaillakin huomioidaan Koipeliini-voitto, mutta meidän oma kotimainen päälehti Helsingin Sanomat ei pihahdakaan koko jutusta.

Vähän kismitti sekin, kun luin uusimmasta MMM-kirjasta katsausta menneeseen sarjakuvavuoteen, niin siinä oli listattu erilaisia sarjakuvapalkintoja. Koipeliinia ei ollut pistetty joukon jatkoksi, vaikka käsittääkseni jutun kirjoittaja Heikki Jokinen on ainakin joskus kirjoittanut kvaakiinkin jotain. Pitäisi kai myöntään kunniakirjan lisäksi vähintään 100000 euron rahapalkinto, niin johan alkaisi mediaa ja elitistejä kiinnostamaan. Että ei muuta kuin aletaanpas kaivaa kuvetta hyvät kvaakkilaiset. Sovitaanko, että ensi vuonna äänestäminen maksaa jokaiselta vähintään 100 euroa?