Selvä. Entäs ihan perusteet. Onko hiilipiirroksessa jotain nyrkkisääntäjä? että ensin hahmotellaan ääriviivoja, sitten tehdään varjostukset j lopuksi ääriviivat piirerretään valmiiksi vai onko se tottumus
Hiilipiirustusta voi tehdä tietenkin monella tapaa. Yleisintä on mainittu mallipiirustus kipseistä tai elävästä mallista, jota taidekouluissa harrastetaan. Maalaukset voi luonnostella hiilellä. Tekniikka on edetä vaaleasta tummaan jo luonnosteluvaiheessakin, välillä kannattaa fiksata se valmis piirros kiinni paperiin, jotta saa uutta tummempaa päälle.
Ja vaaleasta tummaan ihan siitäkin syystä että hiiltä voi olla vaikea pyyhkiä kokonaan. Vaaleimpia kohtia kannattaa siis tosiaan säästellä ja varoa.
Paperiksi litoposteri, sen karhea eikä kiiltävä puoli tai sitten joku iso rullapaperi (mallia Canson) pingotettuna. Ja tosiaan iso koko, sillä hiiltä ei saa kovin terävänä pysymään.
Sarjakuvaa on tehty hiilellä vähemmän, mutta tunnetuin alan edustaja on Anke Feuchtenberger, jonka "Huora H kulkee omaa rataansa" on jopa ilmestynyt suomeksi.
EDIT: Sori, korjasin tuon kuntoon eli vaaleasta tummaan. Kiireessä tuli taas kirjoitettua potaskaa.