Jeesus-kommenttisi on varmasti jonkun häkellyttävän ajatusrakennelman tulos, joten on parasta, että en edes yritä puuttua sen nerouteen.
Tunnistit kuitenkin sen nerouden tulokseksi.

Ei mutta järkikin sanoo, että hahmon luonteessa on pysyttävä. Hahmon luonne ja historia on se, joka tekee hahmosta yksilön, kiinnostavan...itseasiassa se tekee siitä koko hahmon. Jos hahmo ei käyttäydy tämän luonteen mukaisesti, ei hahmo ole kyseinen hahmo, vaan pelkkä tyhjä kuori jolla on hahmon ulkonäkö. Ja minusta siinä huijataan lukijoita. Ja tällä ei ole mitään tekoa jatkumon kanssa. Vaikka Wolverine olisikin ennen hengaillut Japanissa, se ei ole syy miksi kaikki hänen Aasiaan sijoittuvat tarinat pitäisi sijoittaa juuri Japaniin. Wolverine ei kuitenkaan saa pitää kukkapaitaa vapaasta tahdostaan, jos hän on aikaisemmin sanonut jossakin tarinassa että ei suostuisi pitämään vapaaehtoisesti kukkapaitaa. Pakottaminen on sitten taas toinen juttu. Lähes kaikki fakta mitä hahmosta on, määrittele hahmon luonteen. Eikä hahmo voi kehittyä, ilman että kehitys on tapahtunut. Hahmo ei voi siis ensin yhdessä tarinassa polttaa kukkapaitaa tuhkaksi, ja seuraavassa tarinassa yhtäkkiä pitää kukkapaidoista. Jotain pitää olla tapahtunut tässä välissä. Jotain mikä saa Wolverinen huomaamaan kukkapaitojen edun...
Ja kyllä, tämä kukkapaita esimerkki on tulkittavissa huumoriksi, mutta viittamani säännöt eivät. Tarinan kerronta on vakavaa hommaa. Kuten myös huumori. Siihen voi jopa kuolla. Kukkapaidat taas eivät ole millään tavoin vakavia asioita.
Niin, ja C. Gothicus: Älä koskaan sano lasten kuullen että Joulupukkia ei ole olemassa. Älä siis sano että Wolverine olisi VAIN mielikuvitushahmo. Sillä vain on aivan kamala sana, ja sitä tulee välttää.