Luin eilen illalla nopeeta tuon Keskiviikon.
Koska itselläni ei ollut alkkarivanhemmat, en mäkään samaistunut "Ellin" menoon. Aika junnaavan samaatoistavaa ja alleviivaavaa, eikä lopuksi jäänyt käteen juuri kuin että "kyllä sen isin pitäs pyytää anteeks"!?!
Varmasti terapeuttinen ja raskas työ piirtäjälleen. Ja hyvä että joku tekee tällaisiakin. Rohkea veto.
Piirrostekniikasta moittisin, muutamaa väärinpäin luettua, sijoitettua puhekuplaa, ja omituista (tarkoituksellista?) ruutujen epätasapainoista sommittelua? Jotenki manga(?)tyyliset vaikutteet, henkilöhahmojen raivotessa, söi koskettavuutta.
Ehkä sitä ASIAA ois voinu olla enemmänkin, kokonaiseen albumiin toi ei oikeen riittänyt.Tietenki näin syvennyttiin muutamaa hetkeen, mutta... oisin kaivannu LISÄÄ tapahtumia.
Plussaa siveltimenkäytöstä, sen jälki on elävää ja parasta, sarjakuvissa!!

Edit. m muutettu n'äksi jne. kirotusvihre poistettu.