En. Mutta olen netistä nähnyt siitä niin monta pätkää ja lukenut niin monta artikkelia, että tuntuu siltä kuin olisin sen nähnyt. Olen täällä Kvaakissa huolellisesti välttänyt sanomasta itse tästä leffasta yhtään mitään. On tuo silti nerokas artikkeli.
Kiitos toki, että pidät huolta...
Ei mitään, nyt on vaan ymmärrän viestisi kontekstin paremmin. Nuo kun olivat aika ilmeisiä huomioita ihan elokuvan perusteella. Sama pätee monen fandomin kohdalla mutta kun itse pyrin välttämään spoilereita ennen katsomista sikäli kun pystyn.
Itse lukeudun sarjaan "tyytyväinen sarjisfani" elokuvan kohdalla. Sudenkuopat vältettiin ja olen tyytyväinen että elokuvasta on tullut ilmiö, ei vain sarjakuvafilmatisoinneissa vaan elokuvana.
Siksi minä olen painottanut 1, 5 miljardin rikkomista. Se kun on sen sortin taloudellinen menestys ettei sitä voi sivuuttaa.
Myönnän että itse pidän kuinka se osaltaan osoittaa paitsi sarjakuvaelokuviin kohdistuneet saturaatioepäilykset turhiksi niin myös Avengersin maailmanlaajuinen suosio vie väitteiltä "vain jenkit" "vain fanipojat" pohjan pois.
Pakollista pidettävää Avengers ei ole, ei tarvitse pitää elokuvasta, hahmoista eikä lajityypistä, mutta kritiikin on sitten oltava johdonmukaista.
Minusta onnistumisen ydin oli sekin että tehtiin elokuva joka seisoo omillaankin siinä missä oman elokuvasarjansa jatkumona kuin sarjakuvalähdemateriaalinsakin kanssa.
Siltikin se on ontuvin esitys ollessaan irrallaan edeltavistä viidestä muusta elokuvasta.
Itsen on mahdotonta poistaa aiemmin katsottuja omasta kokemuspiiristä mutta tarkkaillen niin objektiivisesti kuin voin se ei omana elokuvanaan toimi yhtä luontevasti kuin osana kokonaisuutta.
Isoin juttu oli se että siinäkin vaiheessa kun tiedettiin että tehdään invaasioelokuvaa jossa on radioaktiivisia vihanhallintaongelmaisia jättejä, jumaluuksia, supersotilaita ja salamurhaajia yhdessä hyperteknologisten taisteluhaarniskoiden kanssa....niin voidaan tehdä sama kuin sarjakuvissa niiden onnistuessa, kertoa henkilöistä.
Henkilöistä kun välittää ihan eri lailla kuin paperisista stereotyypeistä.
Kyllä tuo tässä vaiheessa pitää laskea kehuksi trikoopukuisille kun tekevät uskottavammat ja koskettavammat ihmiskuvaukset kuin useimmat vakavat draamat, meillä ja maailmalla.
Toki Avengers omaa paljon nyökkäyksiä sekä muuhun marvelversumiin kuin populaarikulttuuriin kuin mytologioihinkin(mm Odinin korpit Hugin ja Munin tekevät cameot) mutta ydin on pidetty selkeänä.
Juoni on simppeli kuin mikä, elävät henkilöhahmot sen nostavat.
Toinen mistä pidän on se miten vuoden tähän mennessä menestyneimmät elokuvat Avengers, Dark Knight Rises ja Hunger games rikkovat väitteen "nainen ei sovi toimintaelokuvan tähdeksi"
Näissä kaikissa sellainen on, aivan erilailla kuin jossain barbwiressä tai catwomanissa joissa lähdettiin kiehnäkiehnä aspektista ja jäätiin vain siihen, sarjakuvasta poiketen.
En usko että yksikään noista yksin muuttaisi totuttuja ajatusmalleja ja lokerointia, mutta yhdessä niillä on mahdollisuus.
Lurker, jos et kerran ole vielä nähnyt elokuvaa niin katso se vasta katsottuasi edelliset osat. Pakollista se ei tosiaan ole mutta minusta silloin tarinasta saa enemmän irti.