Hyvä kysymys Michael Riddleltä. Tässä yritän kirjoittaa perusteluja. Hmmm...mistähän aloittaisin.
Joo. Ensiksi Jean Giraud. Hänen uskomaton lahjakkuutensa monipuolisena ja moniuloteisena taiteilijana on varmasti vertaansa vailla nykysarjakuvan historiassa. Yksikään toinen ei ole ollut niin monipuolinen ja tyyliltään vaihteleva kuin hän. Ensiksi hänen lännentarinansa ovat niin realistisia...vuoret, hevoset, hahmot ja muu miljöön kuvaus, että edelleen haukon henkeäni nähdessäni hänen originaalejaan Comicartfan sivustossa. Hänen sci-fi tarinoissaan on sellaista pelkistettyä viivan käyttöä- jokainen viiva on taideteos ja kuuluu juuri siihen, mihin hän on sen piirtänyt. Vaikken pidäkkään hänestä niinkään tarinan kertojana, mutta graafinen osaaminen on kyllä vailla vertaansa vielä nykyäänkin. Hyvin harva tosiaan on pystynyt piirtämään noin monella erityylillä, että joskus on ollut vaikeuksia huomata, että hei, tuohan on Moebiuksen juttuja. Juuri se, että pystyy laajentamaan taiteellista osaamistaa hyödyntämällä eri tyylejä ja työvälineitä on lahjakkuuden yksi esimerkki. Moebiuksesta voisin kirjoittaa sivu kaupalla.
Sitten Sy Barry. Hänen kosketuksensa Mustanaamioon toi siihen lisää dramatiikkaa, valoja ja varjoja, eläimiä ja modernosoidun Mustanaamion. Pidän vain hänen tavastaan piirtää. Osa kokonaisuutta tulee varmasti siitäkin, että tuo tarina Eden saaresta vetoaa minuun voimakkaasti. Samoin eläimet, jotka elävät sulassa sovussa toistensa kanssa kuten Raamatun kirjoituksissakin on kerrottu. Sy Barry piirtää eläimiä aivan loistavasti. Varsinkin Sy Barryn 1960-luvun sarjat ovat hänen huippukauttaan, joissa hän pääsi selvemmin piirtämään ja käyttämään enemmän tilaa hahmojen taustaksi. Yksinkertaisesti hänen tyylinsä piirtää vetoaa minuun voimakkasti.
Ja sitten lopuksi henkilö, jota kutsutiin sarjakuvapiireissä nimellä "mestari piirtäjä". Alberto Giolittin kosketus sarjakuvaan on historiaa. Suurimman uransa hän teki Yhdysvaltojen sarjakuvamarkkinoille 1950-1960 luvuilla. Rakastan hänen piirtämiään maisemia, intiaaneja, puita, kiviä, kalloita- kaikkea sitä, mikä teki hänestä mestari piirtäjän. Palataanpa hänen graafiseen panokseensa Tex Willerin suur- albumissa Kaupunki ilman lakia. Se on sarjakuvataidetta parhammillaan. Jokaisessa ruudussa jokainen vaatteen laskos, jokainen kivi ja kallio, jokainen pilvi, jokainen hevonen on piirretty äärimmäisen yksityiskohtaisesti, että siihen vain harva on pystyy. Minuun vetoaa hänen ilmiömäinen kykynsä piirtää todella realistisen näköisiä intiaaneja, cowboytä lähes kaikkea.
Alberto Giolittin taiteellinen lahjakkuus ilmentyi myös siinä, että hän pystyi ikuistamaan paperille loistokasta sci-fi sarjakuvaa käytämällä apunaan pelkästään valokuvia. Hänen vaimonsa valitteli sitä, että joka vuosi Alberton referenssi kokoelma kasvaa vuosi vuodelta yhä enemmän. Tästä esimerkki upeasti toteutettu Star Trek. Eikä kaikkea voi laittaa pelkästään valokuvien syyksi, että hänen sarjakuvansa ovat realistisuuden huipentumaa. Kyllä monissa ruuduissa on mukana paljon hänen omaa mielikuvitustaankin, sillä olen tutkinut hänen Star Trek ruutujaan hyvin tarkkaan. Niistä löytyy jatkuvasti uusia hienoja yksityiskohtia.
Burne Hogart taas suuri anatomian Michel Angelo, loistava, jonka jokainen pienikin yksityiskohta näkyi Tarzanin lihaksissa jne. Tarkkaa piirrostyötä.
Alex Raymond taas oli mustan ja varjojen suuri maestro, jonka jokaiseen ruutuun oli vangittu efektejä käyttämällä mustaa tussia. Upeaa.
Nyt pakko lopettaa. Olisi niin paljon kirjoitettavaa.
.....pakko loppuhuipennuksksi mainita suuri italialainen piirtäjä ja käsikirjoittaja Gino D´antonio, joka tarinoillaan on suuresti vaikuttanut siihen, että kirjoitan paljon käsikirjoituksia varsinkin lännenaiheisia itsekkin tai olen irjoitellut silloin, kun on ollut hyvä fiilis, koska ne ovat lähellä sitä, mistä pidän. Noita käsikirjoituksiani olen laitellut kvaakin käsikirjoitukset osioon. Gino D´antonio oli äärettömän ilmiömäinen kirjallinen nero, joka osasi myös piirtää upeasti. Ihailen Ginon yksinkertaista viivaa, joka aina ei ole niin yksityiskohtaisuuteen taipuvaista vaan lennokasta ja ilmavaa, mutta kuitenkin vetoavaa. Omistan joitakin kappaleita Italian kielisiä Storia Del West lehtiä, joiden ilmava ja herkkä kynän jälki ihastuttaa minua aina, kun otan lehden käteeni ja tutkin hänen piirrostyyliään.
Sori jos kirjoitan aina liikaa. Joku on ottanut tästä aikaisemmin herneet nekkuun, mutta on niin pajon vaan asiaa. Kiitos ymmärryksestä.
Aihe: Kuka sarjakuvapiirtäjä on vaikuttanut omiin sarjakuviisi. (Luettu 3576 kertaa)