Mitä jos perustaisi divarin?

[Lurker]

Tuli mieleen, kun lueskelin aikaisemmassa viestissäni linkittämäni Antikvariaatin perustaminen -dokumenttia, että mitä jos... Sellainen pieni, kotoisa divari voisi olla mukava paikka hidastaa elämäntahtia. Vai kävisikö toisinpäin?

Ei se nyt ihan vielä ajankohtainen ajatus ole, mutta muutaman vuoden päästä kun asuntolaina on maksettu ja lapset lentäneet kotoa. Virkamiehen hommista olisi jo kohtuu eläkekin kertynyt.

Divari keskittyisi totta kai sarjakuviin (joita olen nuohonnut antikvariaateista pienen ikäni, eli hinnat on tiedossa kohtuu hyvin) ja miksei myös muihin vanhoihin lehtiin. Kirjoja toki olisi hyllyssä seinä tai pari. Muutama laari vinyylilevyjäkin voisi olla tyrkyllä. Sanovat, että erikoistua kannattaa. Vai kannattaako?

Saisin kyllä varmaankin homman kannattamaan joten kuten, mutta Helsingin kivijalkavuokrat nousevat vuosi vuodelta ja sopivia tiloja on vaikea saada. Jostain syrjemmältä voisi löytyäkin, mutta mistä ne asiakkaat sinne silloin löytäisivät?

Mistä ihmeestä sen alkuvaraston saisi hankittua? Kannattaisiko kysellä joltain sellaiselta, joka on lopettamassa? Pari kolme tonnia voisi olla sopiva sijoitus varastoon; silloin ei riski olisi kovin iso. Nettimyynti tuntuu aika isotöiseltä hommalta tuottoon nähden. Voisihan niitä joitakin yksittäisiä kovahintaisimpia kohteita sinne laittaa, mutta jotenkin tuntuu ajanhaaskuulta. Siellä on jo pari aika isoa toimijaa, joilla on asiakkaat. Miksi ne enää muualta ostaisivat?

No, enemmän tämä on ehkä vielä haaveilua kuin totta. Mutta ajatus itää...

[Jari Lehtinen]

Suomi on myös täynnä paikkakuntia, joissa divari ei kannata.

[tertsi]

Pysy vaan virkamiehenä.
Divarinpitäjänä voi tulla ikävä säännöllistä kuukausipalkkaa.

[Garwin]

Kouvolassa täytti kaikessa hiljaisuudessa Lukusoppi tänä keväänä 40v. Pieni liike, lähinnä vain sarjakuvaa ja kirjoja. Pitkän iän salaisuus on varmaan vakiintunut asakaskunta, joka on lapsesta asti käynyt liikkeessä ja opettanut tavan uusille sukupolville. Silloin aikoinaan ei taitanut olla hirveästi kilpailua. Kymmenien vuosien aikana on ollut muitakin yrittäjiä, mutta eivät ole pärjänneet. Ei ehkä pärjäisi Lukusoppikaan, jos aloittaisi tänään.

[Kreegah Bundolo]

Pohjavaraston hankkimiseen on monia keinoja riippuen siitä paljonko haluaa siihen sijoittaa. Tiedän useita antikvariaatteja jotka ovat ostaneet alkuvarastonsa joltakin toiselta divarilta. Melkein kaikilla antikvariaateilla on liiketila täynnä painotuotteita mutta vähintään yhtä paljon kirjaa (ja lehtiä) varastossa. Kannattaa kysellä. Jos moinen divarihanke muuttuu todeksi niin mielelläni olen avuksi ja haistelen esiin yhden jos toisenkin isomman erän sarjakuvia ja kirjoja.

Toisaalta divareita lopettaa koko ajan. Just tyhjättiin Lahdessa Hullun divari eli Lahden antikvaarinen kirjakauppa viime viikolla. Siinä meni varastosäilytykseen tuhansia ja taas tuhansia laadukkaita kirjoja ja 30 vuoden ajalta suomenkielistä ja englanninkielistä laatusarjakuvaa. Muutaman tuhannen euron sijoituksella ei tosin siitä varastosta pienenkään divarin pohjavarastoa osteta.

[smitty]

Olen kaverini kanssa mietiskellyt sitä, että sitten kun vanhuuden peikko alkaa hyytää veren ja ollaan eläkkeellä, niin perustetaanko divari?

Minä myyn sarjakuvani ja hän myy levynsä (paitsi jos joku keksii miten ne saa varmasti mukaan tuonpuoleiseen).
Juodaan siinä rauhassa sumppia ja puhutaan muiden muinaisjäännösten/asiakkaiden kanssa (ainoastaan heitä ja hipstereitä voi kiinnostaa sarjakuva paperilla ja fyysiset levyt) wanhoista hyvistä ajoista 2000-luvun alussa.

Hei, jotkut haaveilevat haaremista omalla yksityissaarella, minä haaveilen divarista...jossa voi mahdollisesti olla haaremi. 

[mkivimaki]

Jos meikäläiselle osuu loton pääpotti, niin olen myös ajatellut pistää divarin pystyyn. Siinä olisi päiviin mielekästä sisältöä, eikä haittaa miten sujuu rahallisesti, kun olisi sitä pääomaa enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Ei nämä insinöörin hommat kuitenkaan niin kovin häävejä ole.
Tarttis varmaan edes muistaa lotota joka viikonloppu

[Lurker]

Tämä omasta divarista haaveilu taisikin olla monen kvaakilaisen salainen, hieman romanttinenkin unelma. Reaalielämä vain ei taida suhtautua siihen samalla ruusunpunaisella lempeydellä. Bisnes on bisnestä, verot on veroja ja tulot pitäisi olla reilusti isommat kuin menot.

[tertsi]

...summa summarum: ensimmäisenä eläkkeelle ehtivä perustaa divarin, jota muut sitten vuorollaan jatkavat.   

[Kreegah Bundolo]

Miks nää on aina näitä eläkkeelle jäävän unelmia. Perustaa divari. Nuorta verta kaivataan, tyyppejä jotka ymmärtää muidenkin kuin vanhojen pierujen tarpeiden ja Päätalon Iijoki-sarjan päälle. Melkein kaikki tuntemani divarin omistajat on eläkeiän tuntumassa, osa jo reilusti yli, sinnittelee vaan siellä divarissa kun ei kotonakaan osaa olla.

[tertsi]

Taitaa esim. insinöörillä olla semmoinen liksa, että ei viitsi heittäytyä ihan tyhjän päälle. Liikaa menetettävää. Divarinpitoon sisältyy liikaa epävarmuustekijoitä.

Näin olen asian järkeillyt omalta kohdaltani, vaikken insinööri olekaan.

[Nikopol]

Jos meikäläiselle osuu loton pääpotti, niin olen myös ajatellut pistää divarin pystyyn. Siinä olisi päiviin mielekästä sisältöä, eikä haittaa miten sujuu rahallisesti, kun olisi sitä pääomaa enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Ei nämä insinöörin hommat kuitenkaan niin kovin häävejä ole.
Tarttis varmaan edes muistaa lotota joka viikonloppu

Joo samanlaista kuviota olen itsekin kehitellyt ja siihen päälle kannattamatonta kustannustoimintaa eurosarjakuvan parissa.

Voin kyllä kertoa omasta vuoden yrittäjäkokemuksestani levyjen, leffojen ja lehtien parissa, että eipä kannata. Työtön tienaa enemmän, sisään tulee vaihdossa paskaa, rahaa vastaan saa parempaa tavaraa, hyvä tavara häipyy hyllystä, paska jää ja tilavuokra painaa aina kerran kuukaudessa päälle.

[tertsi]

... siihen päälle kannattamatonta kustannustoimintaa eurosarjakuvan parissa.

Tuommoista minäkin hommailisin jos lotossa tulis 3 milliä.
Kustantaisin ne albumit suomeksi, joita en ole viitsinyt/pystynyt ranskaksi lukemaan, ihan itseäin varten.
Achille Talon ja Cubitus jne...

[smitty]

Miks nää on aina näitä eläkkeelle jäävän unelmia.

Koska he tarjoavat rahaa.
Ensin minulle annettiin vähän rahaa työtä vastaan, mutta sitten pikku hiljaa he nostivat rahan määrää, samalla koukuttaen minua pahemmin, saaden minut yhä syvemmälle massin valtoihin.

Toistelen aina että voin lopettaa milloin vain, en ole mitenkään rahan pauloissa, kyllä Tekijä omistaan huolen pitää mutta aina kun yritän lähteä...onkin taas palkkapäivä. Ja minä olen niin heikko.

Olen liian mukavuudenhaluinen ja varman päälle pelaava kyetäkseni divari-toiminnan epävarmuuteen.
Eläkkeellä ei ole enää sitten väliä, kun toivottavasti on kertynyt sukanvarteen sen verran pesämunaa että voi olla heikompiakin kausia

[mkivimaki]

Taitaa esim. insinöörillä olla semmoinen liksa, että ei viitsi heittäytyä ihan tyhjän päälle. Liikaa menetettävää. Divarinpitoon sisältyy liikaa epävarmuustekijoitä.

Näin olen asian järkeillyt omalta kohdaltani, vaikken insinööri olekaan.

Heh, eipä insinööreilläkään mikään kovin mahtava liksa ole,  vaikka tämä onkin melko yleinen käsitys.