Robin Hood on toki vanhentunut sarja, mutta moni tässä ketjussa on kertonut ostaneensa sen. Pokkari oli juuri sellainen kuin odotin: taitavasti tehtyä nopealukuista seikkailua. Taide ei ole huippua, mutta tyydyttävää. Tarinat ovat henkeä haukkovan nopeakäänteisiä, mahtipontisia, humoristisia ja poikamaisen viattomia – esim. romantiikkaa ei ole, ja miekoilla lyödään ahkerasti, mutta harva edes haavoittuu saatikka kuolee. Hyvät ovat selkeästi hyviä ja pahat pahoja. Lurker kirjoittaa
pokkarin arvostelussa mustavalkoisista sakseista ja normanneista osuvasti.
Tekstilaatikoissa on koko ajan mielikuvitusta ruokkivaa, elävää toiminnan kuvailua: ”Heikko ääni kaikui metsässä”, ”Ripeästi munkit avasivat luostarin portit”, ”Robin kohotti välkkyvän miekkansa”, jne. Aivan hykerryttävää on tunteiden kuvailu: ”Hänen luihut kasvonsa vääntyivät pilkalliseen hymyyn”, ”Sherwoodin valtiaan hartiat nytkähtivät hieman pidätellystä naurun pyrskähdyksestä”, jne. Suomentaja Moog on tehnyt hienoa työtä.
Pokkarin viihdearvo on minusta täysi kymppi. Esim. uusia Mustiksia lukiessa en saa tällaista virettä.
Pitää tutustua muihin pokkareihin ennen ostopäätöstä. Valttiässää en varmaan hanki, koska se on minun makuuni liikaa Korkkaria eli sotaa. Modernit sarjat vaikuttavat kunnianhimoisilta ja synkähköiltä.