Tarina on muutakin kuin juoni. Päähenkilön, ja monen sivuhenkilön, tarina tuntuu tässä sarjakuvassa alkaneen jo kauan ennen kuin itse kertomus on alkanut.
Hermann kuvaa nerokkaasti eri ihmisluontoa ja -luonteita matkalla; kaikkein vanhimmat kertomukset ovat juuri näitä, kristitynvaelluksia ja canterburyntarinoita. Hän on selvästikin tutustunut varhaiseen eurooppalaiseen kirjallisuuteen ja mukailee niitä modernisoidusti omaan opukseensa.
Shakespearen sanoin: Elämä vaan on varjo kulkevainen, näyttelijä-raukka, joka näyttämöllä rajuupi aikansa ja katoo sitten... Tarina on se, hupsun tarinoima, täynn' ilmaa, tulta, mutta mieltä vailla. Sitä samaa se on Bois-Mauryn torneissakin.
Ei tämä mikään nuorison seikkailujuttu ole vaan kypsempää tarinointia.
Edit: typo