Rymyä, raikua, ärräpäitä. Vuosisata suomalaista sarjakuvaa -näyttely

[Laura Kokko]

Rymyä, raikua, ärräpäitä. Vuosisata suomalaista sarjakuvaa
10.2 – 15.10.2011 Kansalliskirjaston Kupolisali

Kansalliskirjasto juhlistaa Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuotta näyttelyllä Rymyä, raikua, ärräpäitä. Laaja näyttely käy läpi kotimaisen sarjakuvan kehityksen alkaen 1800-luvun esivaiheista ja 100 vuotta sitten ilmestyneestä ensimmäisestä suomalaisesta sarjakuvakirjasta, Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretkestä, joka julkaistiin 21.11.1911. Näyttelyssä esille nousevat suomisarjakuvan pioneerit kuten Veli Giovanni (H. J. Viherjuuri), Ola Fogelberg ja Poika Vesanto. Nuorempaa päätä edustavat pienlehtien tekijöinä uransa aloittaneet, sittemmin ammattilaisiksi kehittyneet, palkitut tekijät Tarmo Koivistosta, Milla Paloniemeen.

Rymyä, raikua, ärräpäitä -näyttelyssä on ensi kertaa nähtävillä runsaasti harvinaisia sarjakuva-albumeja sekä originaaleja varhaisista suomalaisista sarjakuvista. Lisäksi esillä on näytteitä varhaisista sarjakuvataiteilijoiden tekemistä kotimaisista animaatioista.

Uudempaa suomalaista sarjakuvaa kartoitetaan esittelemällä pien- ja omakustannesarjakuvalehtien kirjoa 1960-luvulta 2000-luvulle. Vähäisen painoksensa vuoksi vanhoja lehtiä näkee harvoin, mutta niiden vaikutus nykyisten tekijöiden myöhempään tuotantoon on olennainen. Näyttelyn tuoreinta aineistoa ovat näytteet erittäin suosituiksi osoittautuneista sarjakuvablogeista. Niiden kautta on internetistä päätynyt paperille mm. Anni Nykäsen Mummo-sarjakuva. Näyttelyssä on esillä myös uusimpia kotimaisia sarjakuvateoksia selailukappaleina.

Aineistoa on kerätty Kansalliskirjaston kokoelmista, KAVA:sta (Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) sekä Suomen sarjakuvaseuran, kustantajien ja keräilijöiden arkistoista. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Suomen sarjakuvaseura ry:n, Sarjakuvantekijät ry:n, Sarjakuvan tiedotuskeskus ry:n ja juhlavuoden asiantuntijatyöryhmän kanssa.

Kiertonäyttely Rymyä, raikua, ärräpäitä – Vuosisata suomalaista sarjakuvaa (bannerinäyttely) kiertää kirjastoissa ja kulttuuritiloissa ympäri Suomea, mm. Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Lapissa.

Näyttelytyöryhmä, juhlavuoden asiantuntijaryhmä: Ville Hänninen, Solja Järvenpää, Vesa Kataisto, Heikki Kaukoranta, Laura Lyhykäinen, Kalervo Pulkkinen, Otto Sinisalo, Juhani Tolvanen, Jyrki Vainio, KAVA: Tommi Partanen
näyttelyarkkitehti: Marjaana Kinnermä.

* * * * * * * *

Näyttelyyn liittyvät tapahtumat:

Luentosarja
Kansalliskirjaston Auditoriossa (os. Yliopistonk. 1):

ke 16.3. klo 17 Fransmannien maihinnousu. Ranskalais-belgialainen sarjakuva tuli Suomeen 1960–70-luvuilla. Sen vaikutus koko alaan oli valtava ja näkyy tänäkin päivänä.
Alustajana kääntäjä ja Sarjakuvat-teoksen (1972) toinen kirjoittaja, sarjakuvaneuvos Heikki Kaukoranta. Myöhemmin keskustelevat sarjakuvapiirtäjä ja Natasha-sarjakuvan kääntäjä Anssi Rauhala, sarjakuvapiirtäjä Harri Vaalio sekä toimittaja, sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen.

ke 23.3. klo 17 Joka päivä pilalla – sanomalehtisarjakuva tekijöidensä selittämänä. Mikä saa ihmisen pakottamaan itsensä olemaan hauska seitsemänä päivänä viikossa ja vielä kaiken kansan nähden?
Nanna-sarjakuvan tekijä Tuuli Hypén
Fingerporin pääarkkitehti Pertti Jarla
Sarjakuvaveteraani Timo Kokkila

ke 30.3. klo 17 Vaalivoittaja Aku Ankka. Suomalaisten hauskin äidinkielenopettaja, Aku Ankka -lehti, täyttää 60 vuotta. Miten suomi kääntyy Ankkalinnan mielelle ja kielelle?
Aku Ankan päätoimittaja Jukka Heiskanen
Disney-taiteilija Kari Korhonen
Ankkalinnan pamaus -fanzinen toimittaja, asiantuntija Timo Ronkainen

26.8. klo 18–22 Taiteiden yö Kansalliskirjastossa: Yö kuplii - sarjakuva valossa ja varjossa.

Lisätietoja

Kulttuurikoordinaattori Inkeri Pitkäranta, puh. 09 191 22738
inkeri.pitkaranta@helsinki.fi

[Jyrki Vainio]

Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Ollaan näyttelyn tekijöiden kesken oltu aika tyytyväisiä lopputulokseen - voidaan luottavaisina sanoa, että tällaista harvinaista materiaalia, niin pienlehtien kuin piirrosoriginaalienkin osalta, ei tässä laajuudessa ole aikaisemmin ollut missään näytteillä. Otavan arkistoista esim. on saatu lainaan upeita alkuperäistöitä, (kuten vaikkapa Aarne Nopsasen mahtava Antti Puuhaara -kansikuva) joita ei liene yleisölle ennen esitelty. Ja varmanahan se tiedetään juuri hiljattain löytyneistä Professori Itikaisen originaaleista, jotka ovat olleet täysin unohduksissa sata vuotta. Niitäkin on muutama kappale nyt näytteillä.
Todettiin näyttelyä koonneiden kesken, että vaikka me kaikki olemme viettäneet sarjakuvien parissa kaiken ikämme, jokaiselle meistä löytyi tekoprosessin aikana eteen jotain sellaista yllättävää ja mielenkiintoista, mitä ei ollut nähnyt koskaan aikaisemmin.

Tapahtuman tiimoilta puhumassa radiossa:

Juhani Tolvanen Kultakuume-ohjelmassa, feat. Pertti Jarla:
http://areena.yle.fi/audio/1297261788018

Minä, Ville Hänninen ja Laura Lyhykäinen Päiväntasaaja-ohjelmassa:
http://areena.yle.fi/audio/1297259227933

[Timo Ronkainen]

Näyttely on tosiaan suorastaan upea, etenkin noitten varhaisvuosien osalta. Kiehtovia ja kauniita kirjoja ja originaaleja! Ei ihan yhdellä katsomalla vielä tyhjentynyt. Pitää käydä vielä toiste. Mahtavuutta! Kiitos kaikille tekijöille!

Ainoa pieni motkotuksen aihe tulee siitä ettei kohteita ole numeroitu kunnolla tai tiedot ko. kohteesta olisi voinut olla itse kohteen välittömässä läheisyydessä. Nyt on kierrettävä vitriinin ympäri ja tsekattava kyltistä ja kierrettävä takaisin ja sitten taas takaisin. Käsiohjelmavihkoa kannattaa siis pitää mukanaan koko ajan, niitä on telineessä salin keskiosan perällä.

Näyttelyluottelo, julkaistuna kirjana, olis ollu kanssa kiva juttu. Ehkä vielä jotain jossain vaiheessa joskus?

Timo

[VesaK]

Näyttelykatalogista oli puhetta juu mutta se ikuisuusjuttu: raha, raha, mistä rahat... Sarjainfo 4/2010 toimii eräänlaisena luettelon korvikkeena, tutustukaa siihen.

Materiaalia tallennettiin digimuotoon erittäin runsaasti, että ehkä se työ poikii vielä joskus jotakin.

[Severi]

 
Ankalliskirjasto on nyt varsinainen sarjakuvan mekka. Alakerroksessa, kahvilassa 28.2. asti, on Puupää -palkitun Tommi Musturin töitä, katutasossa suomalaisen sarjakuvan historiaa ja yläkerroksissa, Rotundassa 26.2. asti, on Hauhialan Ankka -kokoelman esittelyä. Loistavaa!
 
Myös minulla oli hieman kiire Rymyä, raikua, ärräpäitä -näyttelyä vilkaistessani, mutta tarkoitus on käydä paikan päällä toistekin. Oli se sen verran hyvä.

Jostain syystä Rymyä, raikua, ärräpäitä -näyttelyssä silmiini ei sattunut ainuttakaan oululaisten varsin tasokasta seuralehteä Kuplaa, vaikka muiden seurojen lehdet näyttivät olevan edustettuina. Lisäksi ainakin minulta on mennyt ohi mahdolliset liittymiskaavakkeet Suomen Sarjakuvaseuraan, liekö sellaisia ollut tarjollakaan? Entäpä lajityyppiyhdistysten (Ankistit ry  yms.) liittymis/tilausohjeet?
 
Kuvittelisin että näyttely saa kohtuullisesti vierailijoita, jolloin potentiaalisia jäseniäkin olisi tarjolla.
 
Noh, suomalainen sarjakuva on nyt kunniapaikalla eräässä Suomen arvokkaimmista ja kauneimmista ympäristöistä mitä kuvitella saattaa ja suurkiitos siitä kaikille näyttelyjen koostamiseen osallistuneille.
 
Suosittelen.  * * * * * 
 

[Lurker]

Tuli käytyä ja erityisesti ihasteltua Asmo Alhon originaaleja. Olipa hieno se Kieku ja Kaiku -originaali, joka oli piirretty valkoisella tussilla tummalle kartonkipaperille. Kunpa meillä olisi se sarjakuvamuseo...

Virtuaalinenkin näyttelykatalogi kelpaisi hyvin.

http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pinnalla/rymya-raikua-ja-arrapaita/

Kalle Viksari on selvästikin Suomen Yellow Kid!

[Jari Lehtinen]

Kalle Viksari on selvästikin Suomen Yellow Kid!

Eikö Alfred. E. Neumann? 

[Timo Ronkainen]

Nih. 


Timo

[koivumäki]

Tämä saattaa olla typerä kysymys, mutta mitä käytännössä tarkoittaa tuo kiertävä "bannerinäyttely"?

t. tamperelainen

[Jyrki Vainio]

Tämä saattaa olla typerä kysymys, mutta mitä käytännössä tarkoittaa tuo kiertävä "bannerinäyttely"?

t. tamperelainen

Sellainen kuin se Tampereella ollut Poika Vesanto -näyttely oli tekstiosuuksiltaan: rullattavalle kankaalle printattuja tekstejä ja kuvia, jotka on vedetty auki telineille niin kuin diaprojektorin valkokangas.

[Lurker]

Eikö Alfred. E. Neumann? 

Taitavat olla kaikki kolme sitä samaa veljessarjaa. Eikös A. E. Neumann saanut piirteensä juurikin Keltaiselta Kakaralta? Olisikohan tuo Viksarin näköisyys ihan tietoista lainaa Outcaultin luomukselta...? Suomalaiset sarjakuvantekijät ottivat vaikutteita ulkomailta, Löfvingin unimaisten seikkailujen innoitus oli Pikku Nemo.

Hätkähdyttävän samankaltaiset, kyllä. Timon kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Kirjastoihin oli tilattu varmasti myös amerikkalaisia sanomalehtiä. Uskoisin suomalaisten sarjakuvantekijöiden niitä lukenee. Ruotsalaisissa aikakauslehdissä julkaistiin niissäkin paljon runsaammin sarjakuvaa kuin meillä. Vaikutteita on saatu.

[Timo Ronkainen]

Eiskuvansa oli Neumannillakin kauempana, 1908:
Kohdasta Genesis.

Timo

[Jyrki Vainio]

Eiskuvansa oli Neumannillakin kauempana, 1908:

Maria Reidelbachin kirja Completely MAD jäljittää vanhimman tunnetun esimerkin vuoteen 1895. Mystinen hahmo, kun on levinnyt niin laajalle. Jännää ja ilahduttavaa nähdä, että myöskin Suomeen jo kauan ennen Alfredia.

[Laura Kokko]

Kansalliskirjastossa keskustellaan keskiviikkoisin sarjakuvasta:
Kansalliskirjaston Auditorio, Yliopistonkatu 1

ke 16.3. klo 17 Fransmannien maihinnousu.
Ranskalais-belgialainen sarjakuva tuli Suomeen 1960–70-luvuilla. Sen vaikutus koko alaan oli valtava ja näkyy tänäkin päivänä. Alustajana kääntäjä ja Sarjakuvat-teoksen (1972) toinen kirjoittaja, sarjakuvaneuvos Heikki Kaukoranta. Myöhemmin keskustelevat sarjakuvapiirtäjä ja Natasha-sarjakuvan kääntäjä Anssi Rauhala, sarjakuvapiirtäjä Harri Vaalio sekä toimittaja, sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen. Tilaisuuden vetää toimittaja Ville Hänninen.

ke 23.3. klo 17 Joka päivä pilalla – sanomalehtisarjakuva tekijöidensä selittämänä.
Mikä saa ihmisen pakottamaan itsensä olemaan hauska seitsemänä päivänä viikossa ja vielä kaiken kansan nähden? Keskustelemassa Nanna-sarjakuvan tekijä Tuuli Hypén, Fingerporin pääarkkitehti Pertti Jarla ja Sarjakuvaveteraani Timo Kokkila. Tilaisuuden vetää kustannustoimittaja Vesa Kataisto.

ke 30.3. klo 17 Vaalivoittaja Aku Ankka.
Suomalaisten hauskin äidinkielenopettaja, Aku Ankka -lehti, täyttää 60 vuotta. Miten suomi kääntyy Ankkalinnan mielelle ja kielelle? Keskustelemassa Aku Ankan päätoimittaja Jukka Heiskanen, Disney-taiteilija Kari Korhonen ja Ankkalinnan pamaus -fanzinen toimittaja, asiantuntija Timo Ronkainen. Tilaisuuden vetää kustannustoimittaja Vesa Kataisto.

Vapaa pääsy!
Järj. Sarjakuvan tiedotuskeskus ja Kansalliskirjasto

[Severi]

 

Kansalliskirjastossa keskustellaan keskiviikkoisin sarjakuvasta:
Kansalliskirjaston Auditorio, Yliopistonkatu 1

ke 16.3. klo 17 Fransmannien maihinnousu.
Ranskalais-belgialainen sarjakuva tuli Suomeen 1960–70-luvuilla. Sen vaikutus koko alaan oli valtava ja näkyy tänäkin päivänä. Alustajana kääntäjä ja Sarjakuvat-teoksen (1972) toinen kirjoittaja, sarjakuvaneuvos Heikki Kaukoranta. Myöhemmin keskustelevat sarjakuvapiirtäjä ja Natasha-sarjakuvan kääntäjä Anssi Rauhala, sarjakuvapiirtäjä Harri Vaalio sekä toimittaja, sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen. Tilaisuuden vetää toimittaja Ville Hänninen.

Jos tuonne tänään yrittäisi yleisöksi tulla, niin missä lienee sisäänkäynti auditorioon?