Rymyä, raikua, ärräpäitä. Vuosisata suomalaista sarjakuvaa -näyttely

[Laura Kokko]

http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm

Kansalliskirjaston sivuilla on hienot opasteet Auditorion löytämiseksi! Yliopistokadulta sisään ja portaat toiseen kerrokseen.

[Lönkka]

Tämäniltainen liki kaksituntiseksi äitynyt paneli oli epäformaaliudessaan oikein mielenkiintoinen ja toimiva.

Olipa todella hauska nähdä että Kaukoranta vaikutti kaikkien vuosien jälkeen edelleenkin olevan poikamaisen innostunut sarjakuvista!

Iso kiitos kaikille panelisteille!

[VesaK]

Sielläpä tuli kunnolla taustatietoa Ruudun, Zoomin, NonStopin sekä Tapiirin vaiheista aikalaisen ja asianosaisen kertomana. Vaan olipa sekin kiintoisaa kun "köyhän maalaistalon poika" Harri "Wallu" Vaalio kertoi miten salaa osti itselleen joululahjaksi ensimmäiset Asterixit, Kleopatran ja A Legioonalaisena. Siitä lähti eräs ura.
Keskustelun jälkeen muisteltiin mm. suomalaisvierailua Hergén studioille ja Carl Barksin visiittiä Visavuoreen, sekä miten Barks luuli Karin karikatyyrihahmon näköisnukkea Luuta-Hiltaksi... (Broom-Hildan luoja Russell Myers oli Barksin ystävä ja naapuri, aikanaan yksi Barksin arkunkantajista.)  Mietittiin myös, kirjoittiko kukaan suomalainen Franquinille ja tuliko vastausta?

Keskustelu jatkuu samassa paikassa (Kansalliskirjaston auditorio, Yliopistonkatu 1, Helsinki) ensi keskiviikkona klo 17. Silloin aiheena ovat sanomalehtisarjakuvat.

[Anssi Rauhala]

Heikki Kaukoranta on sankarini. Hän, ja Soile-vainaa, ja Juhani Härmä käytännöllisesti katsoen antoivat elämälleni suunnan. Meillä lukijoilla oli niin hyvät päivät, kun he ja muut tienraivaajat raivasivat meille tien hienojen sarjakuvien äärelle.

[Severi]

 
Heikki Kaukorannan tarinat olivat sen verran mielenkiintoisia että jäin kaipaamaan miehen omaelämänkertaa. Kaukoranta kun on keskeinen henkilö suomalaisen sarjakuvan elävässä historiassa. Jollei hän itse sellaista kirjoita niin ehkäpä joku (sarjakuva)historoitsija voisi haastatella häntä (ja muita aikalaisia) perusteellisesti.
 

[Lönkka]

Kannatan Severin ideaa!
Tämäkin paneli olisi ollut ihan hyvä ottaa vaikka videolle. (toivottavasti edes seuraavat otetaan)

Pähkäilin itsekin eilen että vähemmän ammattitasoisen mutta silti kelvollisen videohaastattelun tekemiseen ei nyt niin ihmeellisiä resursseja tarvitsisi. Lähinnä joku joka osaa painaa recciä, leikata hieman matskua ja uploadata vaikka youtubeen.

Sen lisäksi asiansa osaava haastattelija joka osaa sopivasti ohjailla haastateltavaa kertomaan halutuista aiheista. Kaukorannan tapauksessa ei varmaan paljoa törkkimistä haluttuun suntaan edes tarvittaisi; faktoja ja anekdootteja tuntui riittävän siinä määrin paljon!

[VesaK]

Muistelmia odotellessa kannattaa hankkia käsiinsä Sarjainfo 133, jossa Heikki Kaukoranta muistelee edesmennyttä Ilpo Hakasaloa, yhtä Suomen sarjakuvaseuran perustajaa.

Ja Sarjainfo 141 jossa Kaukoranta kertoo pitkästi oman sarjakuvaharrastuksensa alkuvaiheista sekä mm. Angoulêmen sarjakuvafestivaalin perustamisesta, yleensä sarjakuvan noususta Euroopassa muiden taiteiden joukkoon.

Sitten on myös Jukka Kemppisen blogi, jota kannattaa ehdottomasti seurata:

http://kemppinen.blogspot.com/2009/03/muisto.html

[VesaK]

Keskiviikkona 30.3 Kansalliskirjaston auditoriossa Helsingissä (Yliopistonkatu 1) ovat haastateltavina Aku Ankan PT Jukka Heiskanen, Kari Korhonen ja Timo Ronkainen. Klo 17 - 19.

[T.Kokkila]

Rymyä, raikua, ärräpäitä -näyttelyn kiertävä versio on esillä Tampereen pääkirjastossa huhtikuun loppuun. Näyttely on lainausosastolla, eli esillepano on hivenen hankala, mutta näyttely sinänsä tiivistää kotimaisen sarjakuvan 100 vuotta aika mukavasti neljääntoista rollup-standiin. Mukana myös selostustekstit ruotsiksi ja englanniksi, mikä on hyvä idea vaikka syökin vähän tilaa kuvanäytteiltä.

[Timo Ronkainen]

Uusin Kansalliskirjasto -lehti kertoo Suomalaisen sarjakuvan kukoistuksesta PDF. Fyysistäkin lehteä saa varmaan ainakin kirjastosta.

Timo

[Lurker]

Uusin Kansalliskirjasto -lehti kertoo Suomalaisen sarjakuvan kukoistuksesta PDF. Fyysistäkin lehteä saa varmaan ainakin kirjastosta.

Timo

Kas, ruotsinkielisessä pääkirjoituksessa ei ollut ruotsinnettu Puupäätä. Jos oikein muistan, ruotsinkielinen Träskalle (och Stumpen) oli tavallaan yhtä alkuperäinen, sillä Kalle Träskalle toilaili Fogelin alkuperäistekstein Konsumentbladetissa (ja suomeksi Kuluttaja-lehdessä).