No jos kerta särmikkäät tekijät iskee niin Mark Millarin (onhan mies särmikäs?) tarinoista minun henkilökohtainen lemppari on Old Man Logan. Hyvä What if - tarina, jossa kuvitus on täyttä rautaa.
Onhan siinä muutama hetki, jolloin pitää lukea "tää on vaihtoehto universumi" - mentaliteetilla, jos ei halua jäädä ihmettelemään miksi jotkin yksityiskohdat eivät mene yksi yhteen Marvelin normiversumin kanssa, mikä saattaa ärsyttää. Minusta kuitenkin useimmat näistä muutoksista auttavat maalaamaan miljöön paremmin tarinan yleissävyyn sopivaksi
OML tuskin jää miksikään Watchmenin kaltaiseksi supersankarien historian merkkipylvääksi enkä tiedä onko se muutenkaan kovinkaan suosittu tarina. Myönnän itsekkin, että suurin osa minun kokemasta viehätyksestä sitä kohtaan tulee siitä, että tykkään post-apokalyptisista (okei, ei siinä nyt 100% maailmanloppu ole tapahtunut, mutta kuitenkin...) tarinoista, mutta en silti häpeä suositella.
Jos supersankarit ei juuri nyt sytytä ollenkaan niin kauhusarjisten puolella särmikkyyttä olisi Hack/Slashissa. Kieliposkessa väsättyä kauhuilua, joka kumartaa 80 - luvun slasher - leffoille ja mukaan on mahtunut muutama ihan vakava hahmohetki. Jos satut olemaan vähän isompi kauhuleffojen ystävä niin mm. Chuckyn ja Re-Animatorin vierailut taatusti innostavat jo yksinään vilkaisemaan tarkemmin.