Sweet Tooth oli jäänyt kohdallani ensimmäiseen kokoelmaan, vaikka korvamerkitsin jatkon korkealle lukupinossani. Oli sarja alkuvaiheissaan vielä kuitenkin niin pelkistetty, ettei mielenkiinto säilynyt yllä.
Tässä viikon mittaan sarja tulikin sitten kahlattua melkoista vauhtia loppuun saakka. On tämä tietyllä tapaa niin oma juttunsa, ettei sitä oikein suoraan osaa edes purkaa.
Trilliumin tavoin Lemire yhdistää mystiikkaa scifi-genreen, mutta Sweet Tooth painottuu enemmän juuri mystiikan puolelle. Lukijalle annetaan kaikki avaimet tulkintojensa pohjalle, mutta suurta mysteeriä ei täysin avata, vaan jätetään salaisuuksien avaaminen loppumetrejä vajaaksi.
Toisessa yhteydessä tämä voisi olla raivostuttava valinta, mutta kyllä tässä sarjassa ratkaisu sopii kuin nyrkki silmään. Jo kolmen jakson mittainen, vuoteen 1911 ajoittunut, sivujuonne rikkoi hieman kokonaisuutta ja hieman perinteisempi "annetaan lukijan tietää päähenkilöitä enemmän" olisi voinut olla melkein parempi.
Essex Countyyn kannattaa tutustua mieluiten "complete" opuksen myötä. Tuosta parhaiten irtoaa Lemiren kyky nivoa tarinoita ja kohtaloita yhteen.
Kokoelmassa on hieman se huono puoli, että ensimmäinen Essex County -tarina (Book I ts. "Tales from the Farm") on tyylilajissaan melko lailla täydellinen. Jatko ei siihen nähden oikeastaan enää tuo mitään uutta, osin hieman latistavatkin aloitusta.