Täällä Kvääkissähän se parhaiten tiedetään mitä Arktinen Banaani tekee. Kiitos tiedosta, ei sitten julkaista Ayaa enempää kun se nyt kerran tälleen on asia ilmoitettu.
Mää kysysin banaaniherroilta, kun tulivat eräissä kirjallisissa iltamissa vastaan. Et ollut sinä, Vesa, joku toinen. Mutta kovin varmana tietona asian esitti, vaikka kuinka ruinasin jatkoa.
Ja kultakisulle huomauttaisin, että puhuin nyt ihan vaan markkinoinnista. (En sanonut, että keski-ikäiset naiset olis Ayan
ainoa kohderyhmä, sanoin, että ne on sellaista väkeä, joka ei välttämättä Ayaa löydä, mutta joka vois hyvinkin kiinnostua, jos vain tietäis tarttua!) Reijo osui ytimeen tuossa Mama Ramotswe -vertauksessa. Mamalla on hulluna faneja, ja samat tyypit vois hyvinkin tykätä Ayastakin! Ayassa on koko ajan ollut minusta jotain saippuasarjamaista -> johtopäätös, tarjotaan sitä saippuasarjojen ystäville.
Ei markkinoinnista puhumisessa ole mitään pahaa. Kustantajien on pakko ottaa huomioon, mikä myy. Myymistä voi yrittää edesauttaa luovin keinoin. Juuri Ayan tapaisten albumien kanssa olisi syytä miettiä, voisiko keksiä jotain uusia keinoja.
Kirjoitin tähän pitkän pätkän niistä keinoista, mutta kun enhän mie tiiä, mitä on jo tehty, enkä kehtaa ihan kauheesti aikuisia ihmisiä ruveta neuvomaan. Voitko Vesa kertoa, vai onko se liikesalaisuus? Terveisin nimimerkki "sydämestään afrikkalaisen sarjakuvan asialla"
