Aya olisi pitänyt juosta pää kolmantena jalkana heti painotuoreena kotiin, kysehän on Manu Larcenet -luokan toteutuksesta kuvituksen ja käsikirjoituksen osalta.
Lisäksi Petteriltä pestään suu saippualla, kun tätä ilkeääkin verrata saippuaoopperaan! Syvempääkin merkitystä löytyy roppakaupalla alkaen naisten asemasta ja eriarvoisuudesta. Kevyt toteutus pitää sisällään roimasti syvyyttä. Ote on rento, mutta ihmisten mietteet vastakkaisesta sukupuolesta, koulutuksesta ja kuvaukset deittailusta tekevät lukukokemuksesta hyvin antoisan. Lisäksi kulttuurierot tekevät tavanomaisista perhe- ja ihmissuhdekuvioista aivan holtittoman mielenkiintoista seurattavaa.
Afrikkalaisesta kulttuurista ei minulla ole mitään kokemusta, vain kerran olen kyseiselle mantereelle astunut, eikä Marokko muslimimaana vastaa kulttuurinsa osalta millään tavoin Ayan kulttuuripiiriä. Jos sen sijaan on tutustunut edes välttävästi maskuliinisiin kulttuureihin, saa Ayaa lukiessaan parhaimmat naurut vertaamalla kokemuksiaan siihen porsastelukulttuuriin, jota Ayassa kuvataan.
Lisäksi loppuun lisätty tietopaketti kietaisuhameisiin liittyvästä viestinnästä oli mielenkiintoista ja takaliston heilutusopas sai jo remakkaan nauruun.
Kyllä poijjaat se niin on, että Aya on viime vuoden parhaimpia käännösalbumeja!