Kun tarina on reippaasti parempi kuin kuvitus

[haplo]

Mangapuolelta voisi mainita Hiroshiman pojan

Musta tässä taas kuvitus hakkaa tarinan kuusnolla. Ensimmäisen osan, varauksin kaksi, tarinaa jaksoi seurata mutta viidettä kirjaa pidemmälle en ole päässyt. Hiroshiman poikaa ei selvästikään ole tehty tarina päällimmäisenä mielessä (ei sillä että päällimmäisin syy olisi kuvituskaan) ja siksi se sortuu puuduttavaan saman toistoon. Suunnilleen olen puolet siis sarjasta lukenut ja tuolta osinkin puolet oltaisiin voitu muokata pois ja tarina olisi kiittänyt.

Ei oikeastaan tule juuri mitään aiheen tapaista mieleen. Lähinnä ehkä Jalavan julkaisemat Star Warsit, jotka ovat siis sanomalehtistrippeinä alun perin tulleet. Al Williamsonin ja muiden samalla tavalla piirtävien taide ei hivele silmää yhtään enkä ikinä osaisi sanoa kädenjäljestä kuka on kuka. Tiedä nyt sitten, onko noissa tarina kuitenkaan reippaasti parempi.

[Chemo]

Mooren Helvetistä

Alkuvaikutelmana joo, mutta tässä kuvitus sopi tarinaan vaikka kuinka hyvin, kunhan siihen ensin vähän tottui.

[Petteri Oja]

Hulgergulgeria lisää joka kustantajalta omaa, kun se kerta menestyy.

http://wsoy.fi/yk/products/show/79683
http://wsoy.fi/yk/products/show/83427

Al Williamsonin ja muiden samalla tavalla piirtävien taide ei hivele silmää yhtään enkä ikinä osaisi sanoa kädenjäljestä kuka on kuka.

Tästä on hyvää vauhtia tosiaan tulossa "kerro väärä mielipiteesi" -ketju...

[Doctor Phantomizer]

Al Williamsonin ja muiden samalla tavalla piirtävien taide ei hivele silmää yhtään enkä ikinä osaisi sanoa kädenjäljestä kuka on kuka.

En minäkään tunnistaisi Williamsonin kynän jälkeä, jos se olisi usean kymmenen samankaltaisen joukossa. Kvaak kuitenkin tuntuu osoittavan isolla kolmen metrin nuolella että "Hei, tässä on sitä Williamsonia!!" minun perääntyessä taaksepäin inisten että uskotaan. Pakottamalla nuo on päähän jäänyt.

Ja usein vasta myöhempi tuotanto on se josta alkaa jo muutkin kuin diggarit ja fanit tunnistamaan. En minäkään tunnista millään ilveellä Marc Silvestrin vanhemman tuotannon kynän jälkeä, mutta silti uudemman vuoksi hypin riemusta kuin mielipuoli.

Tosin en lukenut kovin nopeasti, ja kirjastolaina piti uusia pariin kertaan.

Tämä on minulla myös merkki siitä, että jokin kirjastosta lainatussa teoksessa mättää.

[kaltsu]

Vai että ei sarjakuvaa.   Olli T ja muut kiitos näistä hienoista ja rohkeista kommenteista. Tämä on vähän kuin kerro väärä mielipiteesi ketju.   Kyllähän nyt melkein jokainen diggaa Persepolista ja Sandmania ja vaikka mitä mutta harvempi ei. Hienoa että näinkin moni uskaltautuu tunnustamaan "moukkamaisuutensa" kuvien lukijana!

Tokihan Epileptic sarjakuvaa on, tosin harvinaisen puuduttava sellainen. Psykedeeliset unijaksot ovat varmaan toisten mielestä kovin kiehtovaa luettavaa mut mulle ne on aina olleet lähinnä osoitus laiskasta tarinanikkaroinnista ja tietynlaisesta "piirretään piirtämisen ilosta"-mentaliteetista. Juu ei kiitos.

Al Williamsonin ansiot ammattipiirtäjänä oon valmis tunnustamaan mut henkilökohtaisesti miehen jälki koskettaa ja innoittaa yhtä paljon kuin tönkkösuolattu muikku.

Kertokaahan jätkät lisää niitä "oikeita" mielipiteitänne niin saan taas naureskeltavaa.


EDIT: David B:n kohdalla voisi jopa puhua "piirretään piirtämisen ilosta ja luotetaan siihen että pari innokasta lukijaa löytää varmasti tästäkin räpellyksestä vaikka mitä merkityksiä"-mentaliteetista.

[Reima Mäkinen]

Kertokaahan jätkät lisää niitä "oikeita" mielipiteitänne niin saan taas naureskeltavaa.

Ja vähemmän "oikeista" mielipiteistä eriäviä mielipiteitä. 

Jos lukisin enemmän Ankkaa. Voisin kuvitella että lukisin Don Rosaa juurikin tarinoiden vuoksi.

[Divine]

Täytyy olla samaa mieltä monien kanssa tuosta Campbellin Helvetistä -sarjasta. Luin siitä loistavia arvioita, ja sarjaa kehuivat Oikeita Mielipiteitä omaavat henkilöt, mutta jos olisin tehnyt ostopäätöksen vain selaamalla opuksia kirjakaupassa, niin hyllyyn olisivat jääneet. Ostin sitten kuitenkin kaikki kerralla, ja kyllä kannatti. Piirrosjälkeenkin tottui nopeasti, kun tarina vei mennessään.

Peesaan myös Kaltsun Bagge-huomiota.

[Matti Karjalainen]

Mooren ja Campbellin "Helvetistä" on minusta erinomainen esimerkki siitä miten tarina ja kuvitus tukevat toisiaan. Yksi kaikkien aikojen parhaista sarjakuvista.

Hiroshiman poikaa ei selvästikään ole tehty tarina päällimmäisenä mielessä (ei sillä että päällimmäisin syy olisi kuvituskaan) ja siksi se sortuu puuduttavaan saman toistoon.

Nyt jätän eriävän mielipiteen; eiköhän "Hiroshiman poika" ole tehty juurikin tarinaa mielessä ja sitä nimenomaisesti korostaen. Ja ei minulla ole mitään Nakazawan kuvitustakaan vastaan - pikemminkin päinvastoin.

[tertsi]

tönkkösuolattu muikku.

Kannattaa kokeilla.

Tönkkösuolatut muikut / siiat :
Suolataan puolikkoon karkealla merisuolalla , n kolomen päivän päästä kalat otetaan ja pestään samoin astia .
Sitten keitetään vettä johon liuotetaan taas merisuolaa , kalat laitetaan astiaan kalojen päälle laitetaan laudan kappaleet
kohtalaisen tasaisesti peittämään kalat ,kalojen päälle kaadetaan keitetty suolaliemi , niin paljon jotta kalat peittyy kokonaan .
Astia siirretään esim aitan seinän viereen ,seinässä on lovi tai vastaava johon asetetaan vipuvarsi josta lähtee ns "mäntä" kala astiaan , ja vipuvarren päähän laitetaan kunnon paino , jotta kalat on kunnon puristuksessa .
Sitten pitkin talvea käydään hakemassa Tönkkö suolattuja muikkuja kun alkaa vähän hiukomaan.

[haplo]

Al Williamsonin ansiot ammattipiirtäjänä oon valmis tunnustamaan mut henkilökohtaisesti miehen jälki koskettaa ja innoittaa yhtä paljon kuin tönkkösuolattu muikku.

Tuohan olikin näppärästi sanottu aiheesta. Komppaan.

Nyt jätän eriävän mielipiteen; eiköhän "Hiroshiman poika" ole tehty juurikin tarinaa mielessä ja sitä nimenomaisesti korostaen. Ja ei minulla ole mitään Nakazawan kuvitustakaan vastaan - pikemminkin päinvastoin.

Ensimmäisen osan perusteella voisin olla samaa mieltä, mutta siihen viidenteen osaan lukeneena täytyy sanoa että jos tuossa on tarina etusijalla niin onpas se köykäinen tarina. Omia kokemuksiaanhan Nakazawa kai tuo esiin ja siis se on hänen tarinansa Hiroshimasta mutta sarjakuvana se kaatuu liikaan saman huonon tilanteen surkutteluun ja etenemistä saa odotella. Tarinana en tuota jaksa lukea, mutta omien kokemusten taltiointina sekä mielipiteenilmaisuna ehkä.

[Lurker]

Kuvitus on sarjakuvassa osa tarinaa.

Sanattomissa sarjakuvissa kuvitus on tarina.

Käsikirjoitus? Teksti?

[Timo Ronkainen]

Kuvitus on keino kertoa se tarina. Jos se kertominen epäonnistuu, vaikka kuvat olis teknisesti miten hienoja ja taitavia, on kuvitus epäonnistunut tehtävässään.

Timo

[Curtvile]

Kuvitus on sarjakuvassa osa tarinaa.

Sanattomissa sarjakuvissa kuvitus on tarina.

Käsikirjoitus? Teksti?

Lähinnä tuo kohta käsikirjoitus, joka siis on myös niissä sanattomissa sarjakuvissakin.Käsikirjoitus on tarina, mutta saman käsikirjoituksen voi todellakin tehdä kymmenin eri tavoin.

Siksi sarjakuvassa kuva on vain osa. Ei kaikki.

Timon kommentti on pätevä, yleensä kyllä molemmissa tarina ja kuvitus mennään metsähallinnon puolelle niin jotta rytinä käy.

[Reima Mäkinen]

Kuvitus on keino kertoa se tarina. Jos se kertominen epäonnistuu, vaikka kuvat olis teknisesti miten hienoja ja taitavia, on kuvitus epäonnistunut tehtävässään.

Timon kommentti on pätevä,

On, mutta vain osatotuus. Yhtälailla (kuin kuvitus ja teksti) ruutujako on sarjakuvassa keino kertoa tarina. Edelleen näkee myös paljon sarjoja joissa kuvitus tuo piirrostyylin lisäksi hyvin vähän uutta informaatiota tarinaan, siis sellaista mitä tekstistä ei käy ilmi. Silloin kun kuva selittää tai toistaa samaa asiaa kuin teksti, voi vika olla myös tekstisssä. Tekstiähän on helppo poistaa sieltä (selittämästä) jos artisti/työryhmä tajuaa mitä on tekemässä.

Jouduin miettimään miten otsikon saisi mahdollisimman lyhyeksi. Tarinalla tarkoitan tuossa nimen omaan tarinan sisältöä. Sisältö taas on jotakin joka kertoo elämästä ja jää lukijan mieleen itsekin elämään vaikkapa kysymyksinä ja vastauksina.

[Timo Ronkainen]

On, mutta vain osatotuus. Yhtälailla (kuin kuvitus ja teksti) ruutujako on sarjakuvassa keino kertoa tarina.

Mielessäni se ruutujako on osa kuvitusta kerrontana.

Timo