"Tuon tuosta". Se on se ongelma mun kohdallani.
Texejä suolletaan ulos sellaista vauhtia, ettei jokainen seikkailu voi olla nerokkaan nokkelaa kerrontaa. Ennen vanhaan päti sellainen sääntö ammattikuvaajilla, että filmirullassa on vain yksi hyvä kuva. Niin se on Texeissäkin, yhdessä vuodessa tulee yleensä ulos yksi sellainen seikkailu, joka on
todella hyvä.
Tex on aika pyhä hahmo kirjoittajille. Vähän liiankin.
Yleensä tällaisissa iän kaiken pyörivissä sarjoissa on tietyt päähenkilöön liittyvät vakijutut: paha kaksoisolento, muistinmenetys (jolloin Tex voisi liittyä vaikka rosvokoplaan), vakava väärinkäsitys (joka johtaisi vaikka pahaan riitaan Carsonin kanssa) tai tahaton paha teko (sivullisen ampuminen tms.) ja mitä niitä onkaan.
Ei Texissä.
Texin kanssa ei leikitä yhtään.