Marc Wasterlain

[tertsi]

Luin juuri ensimmäisen Docteur Poche -albumin, "Il est minuit".
Wasterlainin piirrokset viehättävät kovin. Kuvissa ei ole muuta suoraa viivaa kuin ruutujen reunat ja tohtorin nenä. Todella svengaavaa jälkeä. Viiva elää hienosti.
On ohutta ja niin paksua että...!

Tarina oli aika ohkainen. Luulisi että lapsilukijakin havaitsisi kepeän tarinan heikkoudet ja suorat mutkat. Ja vaikka mielikuvitusmaailmassa liikutaankin, niin tarinan sisäinen logiikka saisi olla sentään kohdallaan.Toivottavasti seuraavien albumien juonikuviot ovat paremmin sommiteltuja.

Sarjan yleisilme on sympaattinen.

[tertsi]

Seuraava Tohtori Poche -albumi olikin jo ihan eri maata. L'ile des hommes-papillons (Ihmisperhosten saari)
Tarina oli oikein vetävä ja viihdyttävä. Hiukan tummempiakin sävyjä oli saatu mukaan. Ainoa miinus oli eristetyllä tropiikin saarella asuvien ihmisperhosten hämmästyttävän hyvä ranskan kielen taito. Piirrokset vieläkin parempia kuin sarjan aloitustarinassa.

Wasterlain on palkittu tästä albumistaan Prix Saint-Michelillä 1979.

[tertsi]

Kolmas albumi luettu.
Siinä keskitytään Tohtori Pochen lapsuuteen ja nuoruuteen.
Varsinkin kun ajatellaan, että nämä tarinat ovat ilmestyneet lastenlehdessä, niin ne ovat todella rankkoja. Aikuinenkin lukija hiukan hätkähtää näitä lukiessaan.

Nyt ei siis ole kyseessä Yann-Conrad-tyyppinen lukijan tahallinen, ilkikurinen piinaaminen (josta myös pidän), vaan erittäin humaanit tarinat, joissa on pieniä ja järkyttäviä, mutta elämänmakuisia mausteita.

Todella poikkeuksellista sarjakuvaa. Bra.

Ja ne piirrokset, ystäväiseni. Ne piirrokset...

edit:
Ensimmäisen ja kolmannen albumin tasoero on ainakin valovuosi.

[pitkis]

Joo, kyllä on hämmystävää miten tämä sarja on pidetty lastensarjakuvana!

Niissä tarinoissa on aika syvä ja melankolien tunnelma jossa näkyy että piirtäjä oli tosielämässä hyvin masentunut (mutta sitä en ole varma, kuulin sen vaan)

Suosittelen!

[tertsi]

Mulla ei ole kuin kolme ensimmäistä Poche-albbua.
Jatkuuko taso samanlaisena vaiko peräti kohoaa?

Katselin tässä taannoin erään Brysseliläisen sarjakuvagallerian* nettisivuja, siellä oli Wasterlain-näyttely. Esillä olleet kuvat eivät olleet kovin kummoisia.

Suomeksikin julkaistu Jeanette Pointu vaikuttaa hiukan hätäisesti piirretyltä (olen tosin selaillut vain kahta-kolmea albumia).

Missä vaiheessa Wasterlainin taiteen taso romahti? Noissa kolmessa ensimmäisessä Poche-albumissa jälki on tosi sympaattista ja letkeää ja erittäin huolellisesti toteutettua. Googletuksen perusteella näyttäisi siltä, että myöhemmät albumit (Casterman) on piirretty vain jollain rapidolla tms.. Noissa alkupään kuvissa viehättää nimenomaan paksun ja ohuen viivan rehevä vaihtelu.

*= Galerie Thierry Goossens

[pitkis]

Sitä on jo kauan että luin mutta ainakin muistin että ne ensimmäiset 7 tarinaa oli hyvää, toi 8 oli juuri vielä ok mutta sitten hän piti 6 vuotta taukoa ja kun se "joulupukki" alppari tuli v 96 odotukset olivat ehkä liian korkea ja albumi pettymys. En nyt kyllä muista miksi.

sen jälkeen en ole seuranut Wasterlainin tuotantoa. ja muutin suomeen.

[tertsi]

Kiitoksia. Taidan siis hankkia vielä ainakin kolme seuraavaa Docteur Poche- albumia.

[tertsi]

Docteur Poche Integral 2 tuli tänään postissa.

Selailun perusteella aivan sikahyvin piirrettyä sarjakuvaa. Takakannen mainoksessa lainaus itseltään Franquinilta:
"Jos voisin valita, haluaisin piirtää niin kuin Wasterlain."

Harmi, ettei D. Pocheakaan tulla koskaan julkaisemaan suomeksi. Ja jos julkaistaisiin, niin ei tätä kukaan ostaisi. Siksi ei julkaista.

[Jyrki Vainio]

"Jos voisin valita, haluaisin piirtää niin kuin Wasterlain."

Kiittämättömyys on maailman palkka! Se osasi jo piirtää niin kuin FRANQUIN - eikö siinä muka ollut jo tarpeeksi?? 

[tertsi]

Kiittämättömyys on maailman palkka! Se osasi jo piirtää niin kuin FRANQUIN - eikö siinä muka ollut jo tarpeeksi??  

Minusta Wasterlainin piirroksissa on kieltämättä jotain samaa henkeä kuin vaikkapa Franquinin Trombone Illustrén kansikuvissa. En kyllä silti pidä heidän viivojaan kovin likeisinä.
Franquinin tussaus oli aina jamptiä, Wasterlainin viiva on luonnosmaisempaa, semmoista letkua, tehostettuna paksulla siveltimellä sinne tänne.

[VesaK]

Sen yhden albbarin perusteella mitä olen Wasterlainia lukenut niin hän piirtää kuin Franquin piirsi viimeisinä elinkuukausinaan. MELKEIN mutta ei kuitenkaan IHAN. Jotenkin silleen huolimattomasti.
Siellähän oli nyt Wasterlainkin, Angoulêmessä, signeeraamassa Mosquito-kustantamon tiskillä Hannu Lukkarisen vieressä. Olisi voinut mennä juttelemaan mutta ei sitten tullut mentyä.

[tertsi]

Olen nähnyt netissä joitakin näytteitä Wasterlainin uudemmasta tuotannosta.
Jotain hienoa on kadonnut jonnekin matkan varrelle. Ihan ponnetonta jälkeä. Wasterlainhan kärsi myös vaikeasta masennuksesta?

Franquinin viimeiset Niilo Pieliset on surullista katsottavaa. Tussiviiva ei koskaan palannut sille tasolle mitä se oli ennen pitkää viimeistä taukoa. Lyijykynää Franquin osasi käyttää mestarillisesti loppuun asti (tai ainakin mitä mä olen nähnyt). Franquin itsekin sanoi, että ei koskaan enää "päässyt rytmiin".

[VesaK]

Masennus ja alkoholismi ovat klassisen kauden belgo-ranskalaisten sarjakuvantekijöiden ammattitauteja. Ainakin jos uskoo Lewis Trondheimin pikku kirjaa "Approximately" joka tuli englanninkielisenä jatkosarjana Fantagraphicsin MOME-kausijulkaisuissa pari vuotta sitten.
Tromppa kävi keskusteluja ja kirjeenvaihtoa mm. Yvan Delporten kanssa.

Eihän Spiroussa ollut sen mukaan ketään täyspäistä hommissa, paitsi Roger Leloup joka oli nöyristetty Hergén studioilla jo nuorena poikana. Leloupia ahdisti vain jos hän saattoi Yoko Tsunon tukalaan paikkaan eikä heti keksi miten Yoko pääsee pinteestä.

[Darzee]

Harmi, ettei D. Pocheakaan tulla koskaan julkaisemaan suomeksi. Ja jos julkaistaisiin, niin ei tätä kukaan ostaisi. Siksi ei julkaista.

Tertsi on kenties ehtinyt tämän itsekin huomata, kun kommentoimani viesti on niin vanha, mutta onhan sarjan ensimmäinen osa saatu suomeksi Parhaat sarjat -kirjakerhon toimesta nimellä "On keskiyö, tohtori Tasku". Se nide, johon tuo sisältyi, jäi lapsuuteni lähikirjastossa minulta pitkään lukematta, vasta yläasteikäiseksi ehdittyäni opin siitä tykkäämään ja aloin toivoa, että näitä olisi tullut enemmänkin.

[tertsi]

Tuo Parhaat sarjat -sarja on mennyt minulta totaalisen ohi.