Millä tavalla sarjakuvan perspektiivi eroaa muusta perspektiivipiirtämisestä (joku taisi viitata siihen tässä keskustelussa)? Nimim. taidekoulussa aksonometriansa ja muut käynyt.
Minä ainakin ahdistuin deskriptiivisen geometrian tunneilla Kuortaneenkadulla.
Kaikki piti tehdä niin pirun perusteellisesti. Kaiken ei vain pitänyt näyttää oikealta, vaan sen piti
olla oikein (sillai matemaattisesti tai jotenkin). Opettaja oli aivan oikeassa vaatimuksissaan, mutta minusta ei pitänytkään tulla mitään mallintajaa tai laitesuunnittelijaa, vaan sarjispiirtäjä. (No, ei tullut mitään näistä.
)
Kaipaisin kirjasta neuvoja seuraaviin asioihin:
- milloin perspektiivi kannattaa piirtää viimeisen päälle, milloin riittää "vähän sinne päin".
- onko jotain sommittelukikkoja, joilla voi hämätä hutaisten tehdyn perspektiivin (mulla on aavistus, että tällaisia kikkoja on. Olen tehnyt hieman empiiristä tutkimusta.) Siis henkilöiden ja puhekuplien avulla katkaista pitkiä linjoja tai sijoittaa niitä peittämään esim pyöreän pöydän toinen ääripiste (silti syntyy vaikutelma pyöreästä pöydästä, mutta ei tarvitse nyhertää ympyrän kaaria ihan samanlaisiksi)
- kolmen pakopisteen perspektiivin seikkaperäinen, teoreettinen esittely (monen erilaisen esimerkin kautta)
-samoin kahden pakopisteen sijoittamisen periaatteita kaipaisin, jotta niiden avulla piirretty kuva näyttäisi luonnolliselta.
- sitten on vielä ne asiat, joita en ole vielä keksinyt edes kaivata
Lyhyesti:
Jos kirja sisältää perusteellisia ohjeita eri tilanteisiin sekä myös oikopolkuja ja niksejä, niin sitten se on mun kirja.
Keijolle tuosta hintapohdiskelusta:
Olen samaa mieltä, että melko kovankin hinnan muuttaminen kapakkailta+taksi -valuutaksi osoittaa, että itse asiassa sitä on varaa aika hintaviinkin hankintoihin. Siis jos luopuu yhdestä tai kahdesta kapakkaillasta.
MUTTA:
Tässä Joulun alla olen hemmotellut itseäni aika monen kapakkaillan hinnalla sarjakuvatuotteiden muodossa. Eli reuna se on munkin tuopissain.
Varmaan tuo perspektiivikirja tulee hankittavaksi jossain vaiheessa. Helmi-maaliskuussa, ehkä.
Harmi vaan, että uusi Muësli-seikkailu alkaa Helsingin Rautatieaseman edestä ja mä haluan siihen kunnon isot ilmakuvat asiallisella perspektiivillä. Ja aloitan piirtämisen nyt välipäivinä.
Olen toki jo kuvannut referenssikuvat kohtausta varten Kymppikerroksen parvekkeelta. Ne saattavat riittää, tällä kertaa.
EDIT:
Siis mun tavoitteeni sarjakuvantekijänä myös perspektiivin osalta on, riittävän hyvää, riittävän oikein, mutta niin nopeasti kuin mahdollista.
Joten kaiken maailman ruudukkoja ei ole aika ruveta väsäämään.
Off-Topic:
Yksi työskentelyä huimasti nopeuttava väline on ollut Ames Lettering Guiden hankkiminen tekstausta helpottamaan. Mahtava vempain.
