Toimintakäsikirjoitus

[bats]

Minulla on vireillä sarjakuvaprojekti erään Kvaakkilaisen kanssa, hän voi tunnustautua osasyylliseksi jos haluaa. Tarina on toimintaa ja pohjautuu tähän kuvaani. Minä siis käsikirjoitan ja tämä toinen heebo piirtää.

Minulla olisi muutamia peruskysymyksiä sarjakuvan, erityisesti toimintasarjakuvan käsikirjoittamisesta. Nämä ovat tosiaan perusjuttuja, sillä haluan vääntää perusasiat rautalangasta itselleni. Arvostan kovasti jos jaksatte vastata.

Mitkä ovat sarjakuvan käsikirjoittamisen vaiheet?
Miten sarjakuva kannattaisi käsikirjoittaa, elokuvakäsikirjoituksen tyyliin vai?
Miten toimintasarjakuvan käsikirjoittaminen eroaa muunlaisista käsikirjoituksista?
Miten paljon toimintasarjakuvassa pitäisi olla dialogia suhteessa toimintaan?
Miten kirjoitetaan/luodaan hyviä toimintakohtauksia?
Miten verkkaisesti tai nopeasti tarinan tulisi edetä?

[Curtvile]

Mitkä ovat sarjakuvan käsikirjoittamisen vaiheet?
Miten sarjakuva kannattaisi käsikirjoittaa, elokuvakäsikirjoituksen tyyliin vai?
Miten toimintasarjakuvan käsikirjoittaminen eroaa muunlaisista käsikirjoituksista?
Miten paljon toimintasarjakuvassa pitäisi olla dialogia suhteessa toimintaan?
Miten kirjoitetaan/luodaan hyviä toimintakohtauksia?
Miten verkkaisesti tai nopeasti tarinan tulisi edetä?

Selvennäpä kohtaa vaiheet.
Muutoinhan kyseessä on ideointi> taustatutkimus> synopsis> juoni> dialogi ja lopuksi kaiken saattaminen yhteen (mielellään oikoluennan kera)

Se miten kannattaa kirjoittaa on tapauskohtaista: joidenkin piirtäjien kanssa juoni riittää mutta itse suosin täyttä käsikirjoitusta joka seuraa elokuvakäsikirjoituksen formaattia pitkälti.

Toimintakäsikirjoitus ei eroa oikeastaan mitenkään, myös draamakäsikirjoituklsissa on tapahtumia kuvattu usein tarkasti.
Erona mainittakoon että siihen rytmitykseen montako panelia/sivu kannattaa kiinnittää tavallista enemmän huomiota.

Dialogin määrä riippuu hahmoista ja genren sisällä valitusta tyylilajista. Toimintakomediassa dialogia on enemmän kuin vaikkapa trillerissä, noin karkeana yleistyksenä.
Tarina on tärkein, myös toiminnassa.
Räjähdykset, ilmalennot, ammunta ja tappelut eivät korvaa toimivaa juonta ja motiiveja.

Keskity olennaiseen: mitä tapahtuu, missä ja ennen muuta miksi.

Miten kirjoittaa toimintakohtauksia?
keskity dramaattisuuteen, melodramatiikkaa unohtamatta. Itselläkin usein ongelmana se onko hahmo samasituttava, kiinnostaako lukijaa miksi tämä tekee mitä tekee.
Kuvaile tarkoin paikka ja tekijät, ainakin siinä määrin että piirtäjä tajuaa mitä tarkoitat.
Pyri varioimaan tilanteita jollei tarkoituksena ole tehdä parodiaa jossa joka laukaus/lyönti on vastustajat yhtä lailla tuhoava ja esitetty samasta kuvakulmasta.

Rytmi on tärkeä, muta kuten sanottua tarinan ehdoilla.
Toiminnassa on taipumus lyhyisiin kiihkeisiin alati kasvaviin tapahtumasarjoihin kuten talkaa-ajot tappelut, paot jne. mutta mikäli et anna tarinalle suvantoja siitä tulee herkästi monotonista.

Katso elokuvia Sergio Leonen ja Sam Peckingpahin tuotantoa ennemmin kuin 80-luvun rivibulkkikamaa ja ennen muuta lue PALJON sarjakuvia.
Tutki miten taistelukohtauksia on jaettu ja miten niihin johtaneet tilanteet on niissä pedattu. Vanhoja ja uusia agentti X9, korkeajännitys, MegaMarvel ja Tex Willereitä kannattaa tutkia.

enempää ei näin summittaisilla tiedoilla oikein osaa heittää.

[bats]

Kiitos, Curtvile, tuossa oli juuri sitä tietoa mitä tarvitsin. Alkuperäinen viestini oli summittainen koska tämä on minulle ihan uusi alue, sen takia kaikki perustieto kelpaa. Sulattelen näitä ja aloittelen varsinaista käsikirjoitusta. Myöhemmin saatan kysellä tarkemmin omaan käsikirjoitukseeni liittyen, tai jos mieleen tulee muita kysymyksiä.

Itselleni vaikeinta on, kun olen niin kiinni visuaalisessa ajattelussa. Kirjoittaminen on minulle kartoittamatonta aluetta, vaikka pidän siitä en ole sitä paljoa harrastanut.

[Doc Lomapäivä]

Miten kirjoitetaan/luodaan hyviä toimintakohtauksia?

Muista että toiminta ei koskaan ole varsinaisesti kiinnostavaa. Itse tarina syntyy henkilöiden välisen konfliktin ympärille. Toisin sanoen vaikka kaverukset ovat yhdessä menossa tappamaan lohikäärmettä, varsinainen juoni kehkeytyy sen ympärille, että he yrittävät iskeä saman naisen.

Romanttisia juonia ei pidä väheksyä, niitä kaikki tahtoo kuitenkin oikeasti lukea, vaikka ovatkin diggaavinaan Transformerseja.

[bats]

Tuo "toiminta ei koskaan ole varsinaisesti kiinnostavaa" oli hyvä pointti. Itse ehkä sanoisin sen niin, että toiminta ei ole yksinään kiinnostavaa, vaan tarvitsee tarinan toimiakseen. Toimintaleffoissahan tärkeä osa tarinaa on henkilöiden fyysinen toiminta, vastakohtana draamojen henkilöiden tunteille ja puheille.

Romanttisista juonista: itse en oikein välitä romantiikasta, mutta en halua myöskään väheksyä sitä. Aliensin Ripleyn ja Newtin suhde oli ihana, mutta Transformersin Megan Foxin kuolaaminen oli ihanaa vain miehen näkökulmasta. Sarjakuvapuolella ei tule mieleen esimerkkejä romantiikasta toiminnassa. Sin City voisi olla. Minusta romantiikka on toimintagenressä ja muissakin genreissä usein liian pintapuolista ja syvyyttä vailla, enkä usko että minä saisin siitä sen kummempaa..

Tämä oma tarinani on Alien/Terminator tyylinen, ja siinä ei välttämättä romantiikalle ole sijaa koska päähenkilöt ovat kaikki satamajätkiä joiden ainoa prioriteetti on hengissä selviäminen, kun robotti yrittää teurastaa heidät. No, paljastin tässä nyt tarinani juonen, mutta menköön.

[Curtvile]

Komppaan Docia.

Toiminta on vain häsäämistä ilman motiivia. Kaikki kerronta toimii konfliktien varassa ja romantiikka on erittäin tärkeää.
Sitä vain liian usein käsitellään pahimpien kliseiden kautta kuten toimintaakin.

Jos tuo linkin lakkorobotti on lähtökohtasi niin itse keskittyisin lakkoilijoihin ja heidän perheisiinsä: miksi ovat lakossa sekä "pieniin ihmisiin" siinä missä koneen tekoälyyn ja sen luojaan ja hänen moraalisiin ristiriitoihinsa.

ottaen sen romanttisen juonen jos robotin rakentaja on luonut Lakonmurtajan mutta se oman elämän nainen onkin yhden lakkoilijoista tytär, sisko jne.

toiminta ei tarkoita automaationa ettei sisällä relevanttia sanotavaa tai ole ilman yhteiskunnallista merkitystä.
saarnata ei tarvitse mutta toimintakäsikirjoitus on paljon muutakin kuin kuka lyö ketä.

[Doc Lomapäivä]

Minusta romantiikka on toimintagenressä ja muissakin genreissä usein liian pintapuolista ja syvyyttä vailla, enkä usko että minä saisin siitä sen kummempaa..

Tämä oma tarinani on Alien/Terminator tyylinen, ja siinä ei oikein romantiikalle ole sijaa koska päähenkilöt ovat kaikki satamajätkiä joiden ainoa prioriteetti on hengissä selviäminen, kun robotti yrittää teurastaa heidät.

Kannattaa opetella, tää on nimittäin tärkeä juttu. Romantiikkaan ei pidä suhtautua liian yksioikoisesti. Reservoir Dogsinkin pääjuoni on romanttinen: se kertoo kahden miehen likeisestä ystävyydestä (mr. White ja mr. Orange) ja ystävyyden pettämisestä.

[Mara]

Itselleni vaikeinta on, kun olen niin kiinni visuaalisessa ajattelussa. Kirjoittaminen on minulle kartoittamatonta aluetta, vaikka pidän siitä en ole sitä paljoa harrastanut.

Mikään ei estä tekemästä kuvakäsikirjoitusta, jos haluat ilmaista itseäsi siten. Jos olet kiinni visuaalisuudessa, niin piirrä se mitä näet. Jos piirtäjälle sitten tulee ongelmia piirtämiesi kuvien kanssa, voit aina selventää asiaa kirjoittamalla.

[janne luokkanen]

Miten kirjoitetaan/luodaan hyviä toimintakohtauksia?

Hyvä esimerkki toimintaelokuvasta joka ei toimi on Aliens vr. Predator 2 (tai requem). Toiminnasta ei saa mitään selvää, koska se tapahtuu pimeässä, ja siinä ei ole mitään minkä puolesta jännätä. Elokuvan ainoa ja katsomisen arvoinen kohtaus on kun alieni nousee keskellä nukkuvaa kaupunkia viemäristä (tämän muistelen ulkomuistista). Jos leffa alkais tästä kohtauksesta, niin siinä olisi jännitettä kun ihmissuhdekuviot esitellään.

 Eli neuvoni tämän pohjalta on: esittele uhka päähenkilöille hyvin ja harkitusti ennenkuin esittelet päähenkilöt. Tällä tavalla saat koukutettua lukijan jatkamaan lukemista esittelykohtauksien yli helpommin. Kaikki mitä sen jälkeen tapahtuu on vain konfliktien ratkomista väkivallalla.

[tertsi]

Tuleepa mieleen Blueberry tupla-seikkailu:
Kadonnut kaivos ja  Kultainen luoti.

Kadonneessa kaivoksessa on jännitteitä henkilöiden välillä: Blueberry - kaksi tappajaa, McClure - Luckner. Ja mukana on aika paljon juonenkäänteitä. Kultainen luoti puolestaan on melko suoraviivaista menoa kohti aarretta.

Tuo suoraviivainen jälkimmäinen osa on mielestäni se parempi albbu.


 

edit:
Sarjakuvakäsikirjoitus pitää ajatella kuvina. Elokuvissa voi kaksi puhuvaa päätä olla kiinnostavaa, mutta sarjakuvassa pitää olla koko ajan jotain visuaalista elementtiä mukana.
Esim. Lassi ja Leevi eivät filosofoi puistonpenkillä, vaan kovaa vauhtia kiitävässä kelkassa. Bra.

[Jukka Koivusaari]

Mikään ei estä tekemästä kuvakäsikirjoitusta, jos haluat ilmaista itseäsi siten. Jos olet kiinni visuaalisuudessa, niin piirrä se mitä näet. Jos piirtäjälle sitten tulee ongelmia piirtämiesi kuvien kanssa, voit aina selventää asiaa kirjoittamalla.

  Ihan teknisen puolen huomio.

Kuvakäsikirjoitus ei ole mikään "ei estä" ja "jos" .
Sarjakuvan käsikirjoittajan tehtävä on nimenomaisesti käsikirjoittaa sarjakuvaa. Kuvakerronta on kaiken lähtökohta. Ja se on käsikirjoittajan vastuulla. Sarjakuvakerrontaahan sarjakuviin juuri käsikirjoitetaan.
Käytännössä piirtäjälle tulee ongelmia sen tekstikäsikirjoituksen kanssa.
 On tosiaan nähty käsiksiä, joista ei aina tiedä ollaanko tekemässä kesäteatterinäytelmää vai radiokuunnelmaa eikä selvästi ollenkaan ajateltu että jonkun pitäisi se piirtääkin. 
 
 Pelkkä summitaisesti luonnosteltu ruutujako ja kuvakulmaehdotelmakin on parempi kuin pelkkä teksti.  Käytännössä pelkistetysti piirretty vitsisarja on ainoa laji, jossa pelkkä tekstikäsikirjoitus saattaa olla riittävä. Muuten "joku" joutuu aina tekemään kuvakäsikirjoituksen. Joko se on käsikirjoittaja tai sitten piirtäjä.

 Ja varsinkin jos työ tehdään etätyönä, käsikirjoittajalla on suotavaa olla etukäteen käsitys siitä lopputuotteesta, jota ollaan tekemässä. Tietysti jos työskennellään samassa maisemakonttorissa, käsikirjoituksen voi jättää kirjoittamatta kokonaan ja hoitaa puhumalla piirtäjän olan yli.

[tertsi]

Kuvakerronta on kaiken lähtökohta.

Täsmälleen samaa mieltä.

tarkennan sen verran, että käsikirjoitusta ei ole ihan pakko tehdä kuvina. Mutta käsikrjoittajan pitää ajatella, miten tämä juttu toimii kuvina.

Suuri Goscinny hoiti homman niin, että hän teki käsikrjoituksen kolmelle palsatalle.

1. Henkiöt ja toiminta           2. Repliikit                3. Tausta

Jokaisesta ruudusta oli ohjeet Uderzolle, jossa nuo kolme kohtaa oli ajateltu valmiiksi.

Mielestäni piirtäjällä tulee olla oikeus tarvittaessa soveltaa käsikirjoitusta.
Varsinkin Suomen oloissa, kun hommia tehdään harrastuspohjalta. Jos esim. käsikirjoittajan haluamasta automerkistä ei löydy tunnin googlettamisen jälkeen tarpeeksi kunnollisia referenssikuvia, piirtäjä voi pokkana valita semmoisen auton josta referenssikuvia löytyy.

Peter O' Donnell (Modesty Blaise) hankki usein itse referenssikuvat Romeroa varten.

[tertsi]

Greg teki kuulemma vain semmoisen kässärin, missä oli repliikit ja vain olennainen toiminta. Tämä aiheutti Hermannille harmaita hiuksia. Hän joutui pähkäilemään miten elävöittää monologia pitävä ihminen, mitä taustalla tapahtuu jne...

Niinpä Hermann lähtikin omille teilleen...

[bats]

Hyvä että keskustelua syntyy. Tässä oppii koko ajan uutta.

Hyvä että selvensitte tuota kuvakäsikirjoitusjuttua. Ajatukseni oli alunperinkin tehdä kuvakäsikirjoitus piirtäjälle, ja teidän ajatuksenne vahvistivat sen tarpeellisuuden. Näin ehkä ensin visuaalisuudessa kiinni olemisen ongelmana, mutta vaikuttaisi siltä että se onkin ratkaisu.

[Jukka Koivusaari]

Suuri Goscinny hoiti homman niin, että hän teki käsikrjoituksen kolmelle palsatalle.

1. Henkiöt ja toiminta           
2. Repliikit               
3. Tausta

Jokaisesta ruudusta oli ohjeet Uderzolle, jossa nuo kolme kohtaa oli ajateltu valmiiksi.

  Tässä on huomattava, että Goscinny ja Uderzo olivat vanhoja kavereita ja varmaan puolesta sanasta tajusivat mitä toinen tarkoittaa.  - Lucky Luke taas esimerkiksi oli ilmaisultaan jo vakiintunut siinä vaiheessa kun Goscinny alkoi sitä kirjoittaa.

  Toisaalta Goscinnyn ruutujakohan on aika jäykkä - Periaatteessa sunnutaistrippejä päällekäin.   Ja piirtäjillä kurinalainen tyylitelty piirrosjälki .  Eli tavallaan Goscinnyn sarjat kuuluvat sarjaan " pelkistetty vitsisarja" .