Supersankarit, puolesta ja vastaan!

[Doctor Phantomizer]

Reboottaus tai viimeisten 30 vuoden lehtien tuntemisen edellyttäminen eivät ole loistavia vaihtoehtoja. Reboottaukset epäonnistuvat aina, vaihtuvat kirjoittavat unohtavat mitä on "oikeasti" tapahtunut.

Mutta miksi meillä olisi syytä olettaa, etteikö jokaisen eri raiteille menneen tarinan päätteeksi tulisi muutenkin reboot/retcon? Eikö sankareiden ole tarkoituskin vain selviytyä esitetystä "ongelmasta", niin, että tämän elämä palaa ennalleen?

"Viimeiset 30 vuoden lehdet" voi vilkaista alle 10min. Wikipediasta. Mutta lukutaidoton nuorisonhan ei sitä hallitse...

Myönnetään, sittemmin Brubaker on toistanut samaa kaavaa vähemmän originellisti siinä Marvelin yhressä joku tovi sitten tulleessa (Vigilante?) teelmässä joka maistui kyllä uudelleenlämmitetyltä velliltä.

Vigilante on DC:n, joten tuosta ei ainakaan ole kyse. Wikipedia?

Ei supersankarius (tai sankarius yleensä) mihinkään häviä, se sukkahousuihin pukeutuminen ei vaan nykyään ole enää mikään kovin cool-juttu.

Nykyään moiset ovat vaihtuneet nahkaan ja titaniumiin yms.
Mikään ei siis ole muuttunut.

Minun mielestä sellainen sinisen ja punaisen yhdistelmä sukkiksissa näyttää yllättävän hyvälle filmilläkin.

Katso ed. vast. siinä syy.

[echramath]

"Viimeiset 30 vuoden lehdet" voi vilkaista alle 10min. Wikipediasta. Mutta lukutaidoton nuorisonhan ei sitä hallitse...

No mutta se on tyhmää. Ihan kuin aloittaisi jonkun TV-sarjan seuraamisen kolmannesta kaudesta ja lukisi aiemmista vain synopsikset.

Kyllä minua vierastuttaa amerikkalaisissa supersankarisarjakuvissa nimenomaan ne järjettömän suuret kokonaisuudet. Eikös sekä Marvelin, että DC:n universumit (ja rinnakkaisuniversumit) ole olevinaan yksi suunnaton mötkäle, jossa kaikki sankarit ovat jossain vaiheessa tötöilleet keskenään ja koko suurta kokonaisuutta on sitten välillä boottailtu ja eroteltu ja yhdistelty rinnakkaisuniversumeja ja vieläpä mitä.

(Varsinkin harmittaa, että Batman on mukamas samassa universumissa kuin Teräsmies. Ei ole soveliasta. Batman on sentään cool. Ja kaiken lisäksi jopa Sandman. Tosin mitä olen lukenut (kaksi ensimmäistä Absolute-möhkälettä) ei siinä viittaritareita kovin monen ruudun aikaa näytetä.)

Eurosarjoissa on sentään yleensä yksi tai jokunen tekijä, jotka ovat pitäneet langat käsissään ja koko sarjan sisäinen jatkumo on jopa ihmisen ymmärrettävissä. Jopa Judge Dredd taitaa olla melko koherentti, vaikka onkin selvästi supersankari.

Onhan meilläkin toki Mustanaamio.

[Jarmo]

Mustanaamio onkin tietyssä mielessä aika toimiva esimerkki. No ok, se on sössitty tuhansin tavoin, mutta:

Mustanaamio seukkaa naisen kanssa (muutamia vuosikymmeniä), menee naimisiin, ottaa ottolapsen, keksii mistä lapset tulevat, saa lapsia. Missään vaiheessa ei ole vaimoa tapettu/herätetty henkiin/paljastettu avaruusolioksi/tms. Ei ole ollut tarpeen paljastaa mustanaamion olevan oikeasti viidakkojumaluus ja sen jälkeen äkkiä rebootata takaisin juurilleen.

70 vuotta historiaa takana, silti uusi lukija on satunnaisen lehden löytäessään mukana juonessa heti toisella sivulla. Ilman wikipediaa tai salapoliisintyötä.

Mustanaamio ei muuten ole supersankari, eivätkä ole myöskään Judge Dredd tai James Bond.

[Marsumestari]

Ongelmiahan amerikkalaisissa supersankareissa on loputtomuus, vaihtuvat tekijät ja universumi, jossa seikkailee useamman eri sarjan hahmoja. Poikkeuksena näihin on esim. Watchmen, joka kyllä mielestäni on enemmänkin sarjakuva supersankareista kuin supersankarisarjakuva.

Näistä syistä Hämähäkkimiehen kaltaiset melodramaattiset jatkuvajuoniset sarjat toimivat lopulta huonommin kuin parhaat Batman-tarinat, joissa keskitytään ihmissuhteiden sijaan rikosten ratkomiseen. Jos Hämähäkkimiehen juonenkäänteet olisivat lopullisia ja sarjalla olisi jossain vaiheessa kunnon loppu, niin mahdollisesti en olisi tympääntynyt siihen.

[Reima Mäkinen]

Paitsi jos ne on oikeesti supersankareita eikä sankareita.

Mustanaamio ei muuten ole supersankari, eivätkä ole myöskään Judge Dredd tai James Bond.

On se Mustis perinteisen määritelmän mukaan. Joka oli muistaakseni jotakin tyyliin "costumed heroes". Muistelen Eisnerin tästä jotain lohkoneen liittyen siihen että Spirit on siinä rajalla, että onks se supersankari (kun sillä on vaan se silmämaskim, hanskat ja hattu)

Itse olen jo pitkään laskenut supersankareiksi kaikki joilla on yliluonnollisia- eli supervoimia. Se on minusta selkeää, mutta tietenkin muukin sarjiksen ylöspano vaikuttaa. (Tästä määrittelystä ei muuten liene Kvaakissa vielä keskusteltukaan?)

[Lurker]

Mustanaamiolla on Hero. Se on hevossankari!

[Markku Myllymäki]

Kyllä minua vierastuttaa amerikkalaisissa supersankarisarjakuvissa nimenomaan ne järjettömän suuret kokonaisuudet. Eikös sekä Marvelin, että DC:n universumit (ja rinnakkaisuniversumit) ole olevinaan yksi suunnaton mötkäle, jossa kaikki sankarit ovat jossain vaiheessa tötöilleet keskenään ja koko suurta kokonaisuutta on sitten välillä boottailtu ja eroteltu ja yhdistelty rinnakkaisuniversumeja ja vieläpä mitä.

Tämä lienee syys siihen miksi genreä lukevan yleisön määrä vähenee. Ulkopuoliselle (tai juuri harrastuksen aloittaneelle) on hankala päästä tarinoihin mukaan. Amerikkalaisellekin tuo on ongelma materiaalin määrän vuoksi, saati sitten meikäläisille, joille tuon selittävän taustamateriaalin hankkiminen sarjakuvamuodossa on ihan sula mahdottomuus.**

Ja jos joku vakavissaan esittää, että pitäisi opiskella Wikipediasta tms. tekstilähteestä taustoja, että voi ymmärtää sarjakuvalehteä, hän ei ole kyllä oikein hahmottanut tohtorinväitöskirjan ja sarjakuvalehden eroa.

Uskoakseni voisi olla tervehdyttävääkin, että tuo universumien vatkaaminen loppuisi ja alettaisiin taas keskittyä järkevämmän mittaisiin, itsenäisiin tarinoihin. Mutta sehän kyllä sitten tuhoasisi nuo lisenssimogulit, jotka käytännössä omistavat genren, tai ainakin sen rahaa tuottavat osat... Jaa-a, mitään ei siis taaskaan tapahdu.

**)Tästä voisi heittää jeremiaadin siitä kuinka Suomi on takapajula, sarjakuvakauppoja vain pääkaupunkiseudulla ja suppeita nekin jne. Mutta kuka oikeasti välittää?

[Doctor Phantomizer]

No mutta se on tyhmää. Ihan kuin aloittaisi jonkun TV-sarjan seuraamisen kolmannesta kaudesta ja lukisi aiemmista vain synopsikset.

Ja mitähän tyhmää tuossakin on? Kaksi ensimmäistä tuotantokauttahan on pelkkä potaskaa. Esimerkiksi Teräsmieheni sarjassa. Ja Smallvillessa. Ja ne joissa ei ole, niin kaksi ensimmäistä on hyvää, ja loput potaskaa. Nyt meillä on kyllä tässä järkyttävä sukupolvien välinen kuilu...

Eikös sekä Marvelin, että DC:n universumit (ja rinnakkaisuniversumit) ole olevinaan yksi suunnaton mötkäle, jossa kaikki sankarit ovat jossain vaiheessa tötöilleet keskenään ja koko suurta kokonaisuutta on sitten välillä boottailtu ja eroteltu ja yhdistelty rinnakkaisuniversumeja ja vieläpä mitä.

Mutta miksi sinun tarvitsisis miettiä tuommoisia? Sen kun vain skippaat kaikki Crossoverit yms. Itse ainakin luen vain sitä mistä tykkään, eikä siinä ole mitkään universumit tiellä. Ei ole ollut, eikä tule olemaan.

Jos Hämähäkkimiehen juonenkäänteet olisivat lopullisia ja sarjalla olisi jossain vaiheessa kunnon loppu, niin mahdollisesti en olisi tympääntynyt siihen.

Ööh, mutta miksi sitten Batmanissä moinen ei haittaa?

Mustanaamio ei muuten ole supersankari, eivätkä ole myöskään Judge Dredd tai James Bond.

Miksei muka olisi? (Ja unohdetaan nyt se rekisteröitynyt tavaramerkki ajatus kokonaan).

Itse olen jo pitkään laskenut supersankareiksi kaikki joilla on yliluonnollisia- eli supervoimia.

Tällä määritykselläsi lähtisi iso läjä Marvelin hahmoja ja Batman pois supersankareista. Ehkä kannattaisi vain unohtaa tämä määrittely...koska se on pöljää.

[Jarmo]

Itse olen jo pitkään laskenut supersankareiksi kaikki joilla on yliluonnollisia- eli supervoimia. Se on minusta selkeää, mutta tietenkin muukin sarjiksen ylöspano vaikuttaa. (Tästä määrittelystä ei muuten liene Kvaakissa vielä keskusteltukaan?)

Ehkä pitäisi, haluaisiko joku ylläpitolainen eriyttää tästä Supersankarin määritelmä tms ketjun?

Miksei muka olisi? (Ja unohdetaan nyt se rekisteröitynyt tavaramerkki ajatus kokonaan). Tällä määritykselläsi lähtisi iso läjä Marvelin hahmoja ja Batman pois supersankareista. Ehkä kannattaisi vain unohtaa tämä määrittely...koska se on pöljää.

En osaa suoralta kädeltä määritellä. Vähän samanlainen ero kuin koiralla ja kissalla. Tiedän kyllä heti nähdessäni kumpi on kumpi.

[Marsumestari]

Ööh, mutta miksi sitten Batmanissä moinen ei haittaa?

Koska se ei ole samalla tavalla juonivetoinen vaan monet Batman-tarinat ovat yksittäisiä rikostapauksia. Hämähäkkimiehessä kuvataan Peter Parkerin kasvutarinaa lukiolaisesta aikuiseksi, kun taas Batman on aina aikuinen miljardööri/miljonääri.

[Curtvile]

Ehkä pitäisi, haluaisiko joku ylläpitolainen eriyttää tästä Supersankarin määritelmä tms ketjun?

Mutta kun sellainen on

Yhä piirtovaiheessa olevassa kotimaisessa supersankaritarinassa mainitaan ohimennen mm. eurooppalaiseen sarjakuvaan kuuluva supersankari jollaisena tätä ei yleensä pidetä.

Mustanaamio koettaa taistella supersankarinimitystään vastaan vaikka kaikki ulkoiset määritelmät täyttyvät: koodinimi, värikäs asu, salainen henkilöllisyys, altruistinen toiminta ilman hyötytarkoitusta, semi-yliluonnolinen aspekti ja normaalin ihmisen ylittävät ominaisuudet.

Koska se ei ole samalla tavalla juonivetoinen vaan monet Batman-tarinat ovat yksittäisiä rikostapauksia. Hämähäkkimiehessä kuvataan Peter Parkerin kasvutarinaa lukiolaisesta aikuiseksi, kun taas Batman on aina aikuinen miljardööri/miljonääri.

Tämä on kuten aina, kirjoittajakohtaista.
Ihan sama kuin "kumpi voittaisi jos Kapteeni Amerikka ja Batman tappelisi?"
riippuu kirjoittajasta: joko Kapu, Lepis tai mahdollisesti KonttiOntrei

Batmanista on monia variaatioita myös Elseworldissa mutta ero juuri siinä että Batman on arkkityyppi ja Bruce Wayne on vain Batmanin sivupersoona, jäänne jostain mitä olisi voinut olla.
Batmanin selkeät Jekyll & Hyde teemat (mm.kaksinaama, Batman) ovat yksittäisiä mutta Batmanista löytyy todella, todella pitkiä juonivetoisia kaaria

[Jarmo]

No ehkä sitten määrittäisin supersankaruuden, en sankarin itsensä, vaan tämän viitekehyksen mukaan. Maailma ja vastustajat, siitä se lähtee.

Batmän elää maailmassa joka on täynnä supersankareita ja ihmeitä, bätmänin vastustajat ovat superrikollisia jotka näyttävät tekevän rikoksia lähinnä kiinnittääkseen lepakkomiehen huomion ja päästäkseen tappelemaan tämän kanssa. Mustanaamion tai tartsanin tai tex willerin vastustajat on tavallisia hemmoja jotka tekevät rikoksia saadakseen rahaa tai valtaa.

Toki rajoja rikotaan molempiin suuntiin. Pääsääntöisesti kuitenkin näin.

[Curtvile]

Tämä on yksi määritelmä ei siinä mitään.

Warren Ellis ja moni muu on kiinnittänyt huomion siihen miten supersankarit ovat reaktiivisia eivät aktiivisia eli kuten ilmaiset katalyyttitoimi:

Batmän elää maailmassa joka on täynnä supersankareita ja ihmeitä, bätmänin vastustajat ovat superrikollisia jotka näyttävät tekevän rikoksia lähinnä kiinnittääkseen lepakkomiehen huomion ja päästäkseen tappelemaan tämän kanssa. Mustanaamion tai tartsanin tai tex willerin vastustajat on tavallisia hemmoja jotka tekevät rikoksia saadakseen rahaa tai valtaa.

Batman kamppailee myös lukuisasti tavallisia rahaa ja valtaa havittelevia rikollisia vastaan, mutta entä ne sarjakuvat kuten Mark Hamillin mediakriittinen Black Pearl, jota voisi pitää realistisena stalkkeribatmanina tai Nat Gertlerin The Factor jossa on yksi supersankari mutta ainutkaan tarinoista ei kerro itse Factorista vaan ihmisistä joita toiminta koskettaa (tai ei):
Turhautuneet poliisit, mielenterveysongelmaiset, parisuhteessa kärvistelevät, rikolliset, bileisiin lähdössä olevat bi-tytöt ja uran pohjaan osuvat näyttelijät.
kyseessä on supersankarigenre vaikka spandex enimmäkseen loistaa poissaolollaan.

viitekehyksen huomiointi on tärkeä elementti mutta ymmärränkö oikein supersankari on supersankari vasta liki identtisen vastavoiman kautta?
Eli Dick Tracy on supervihollisia vastaan taisteleva tavallinen tyyppi?

[Jarmo]

Eli Dick Tracy on supervihollisia vastaan taisteleva tavallinen tyyppi?

Kävi itse asiassa Dick Tracy mielessä kun tuota kirjoittelin, mutta ehkä herra munan viholliset kuitenkin ovat pohjimmiltaan aika normirosvoja, vaikkakin vähän groteskeja ja tyyliteltyjä. Ainakin niissä mitä olen lukenut (suomeksi tulleita). Eikä tarvitse erikseen mainita miten lähellä tässä ollaan Jokeria, Pingviiniä tai kaksinaamaa. Tracy on kyllä mielestäni jopa lähempänä supersankaria kun musta-naamio.

Vetää rajan mihin vain, aina löytyy joku sarjakuva joka on ihan siinä rajan päällä köllöttämässä.

[Doctor Phantomizer]

Kaikki olisi helpompaa, jos ottaisimme käsitteen "supersankari" kokonaan pois käytöstä, ja ajattelisimme näitä kaikkia mainittuja toimintahahmoina. Tuossa lienee varmaan syy tämän alueenkin nimeen...