Uusi tekijänoikeuslaki

[J.M:salo]

Effikin kirjoitti aiheesta.

(Spoileri; ei tykännyt)

[Jukka Koivusaari]

Ja Kauppalehdestä
"Muusikot vetivät herneet neniinsä tekijänoikeuksista"

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/index.jsp?oid=2009/12/28569

"Suomalaisen musiikin kärkinimet ovat suivaantuneet opetusministeriölle suunnitelmista muuttaa tekijänoikeusjärjestelmää ..."

[[kivi]]

Effikin kirjoitti aiheesta.

(Spoileri; ei tykännyt)

Kappas, yleensä en ole ollut mistään samaa mieltä effi:n kanssa, ja olen pitänyt heitä puhtaasti lobbausjärjestönä (kuten he tietysti ovatkin), mutta näemmä jossakin asiassa intressimme ovat osin yhteneväiset.

[musiikkituottaja]

   
Ottakaa oppia musiikkikustantajilta
Tekijjäinoikeus on aina ollut kauppatavaraa.Säveltäjät ja sanoittajat luovuttavat tekijäinoikeuksistaan kolmasosan musiiikkikustantajille. Tekijät uskovat saavansa sillä tavalla lisää tuloa itselleen. Musiikkikustantaja myy tällaista palvelua ja se on laillista ja hyväksyttyä toimintaa.Ehkä Opetusministeriön pitäisi pakata aikeensa samalla tavalla kuin musiikkikustantajat.Työnantajat saavat oikeuksia ja velvollisuuksia (joita käytännössä ei ole) ja kutsuva toimintaa kustantamiseksi ja ottavat vielä kolmasosan palkasta .Näin toimitaan musiikkimailmassa.Jotkut musiikkikustantajat tukevat toiminnallaan monikansallista levy-yhtiötä .
Monet adressin allekirjoittaneet ovat myös joskus allekirjoittaneet musiikkikustannussopimuksia.
Jos Opetusministeriö antaisi hankeelle nimeksi Suuri Suomalainen Kustannussopimus niin homma menisi läpi

On olemassa myös pieniä musiikkikustantajia jotka kustantavat tekijän omia teoksia verotuksellisista syistä he eivät kuulu tähän malliin.

   
Kustantajan tehtävänä on toisaalta etsiä teoksia, joilla on edellytyksiä menestyä, sekä uusia, hyviä musiikin tekijöitä.

Kustantaja voi osallistua teoksen markkinointiin ja panostaa edistämistoimiin, joihin yksittäisellä tekijällä ei ole varaa eikä välttämättä myöskään tarvittavaa ammattitaitoa.

TAANTUMAA EI VIELÄ LIIKEVAIHDOSSA
25.06.2009

Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenistön kokonaisliikevaihto kääntyi vuonna 2008 kahden loivan alamäkivuoden jälkeen kasvuun. Kaikkien musiikin kustantamisen piiriin kuuluvien toiminta-alueiden yhteenlaskettu liikevaihto oli hieman vajaat 7 miljoonaa euroa, mitä voidaan pitää varsin hyvänä saavutuksena laskevilla äänitemarkkinoilla ja laman painaman loppuvuoden jälkeen. Liikevaihdon tilastollinen kasvu oli peräti 9,8 prosenttia, mutta lukuun sisältyy myös ns. tilastoharhaa.

Graafisten tulojen voimakas kasvu perustui enemmän aikaisempien vuosien puutteelliseen tilastointiin kuin todelliseen kasvuun. Tilastollinen kasvu oli niinkin komeaa kuin 13,5 prosenttia. Nuoteista ja lauluteksteistä saadut tulot olivat yhteensä 3 627 224 euroa..

Esityskorvauksia kertyi vuonna 2008 yhteensä 2 044 690 euroa, mikä on 5,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tallentamis- eli mekanisointikorvauksissa vastaava summa oli 1 118 815 euroa; kasvua 8,2 prosenttia. Hyvitysmaksua yhdistyksen jäsenet saivat 183 809 euroa.

[[kivi]]

   
Ottakaa oppia musiikkikustantajilta
Tekijjäinoikeus on aina ollut kauppatavaraa.Säveltäjät ja sanoittajat luovuttavat tekijäinoikeuksistaan kolmasosan musiiikkikustantajille. Tekijät uskovat saavansa sillä tavalla lisää tuloa itselleen. Musiikkikustantaja myy tällaista palvelua ja se on laillista ja hyväksyttyä toimintaa.

Parahin musiikkituottaja,

tekijät eivät suinkaan vain luovuta kolmannesta tulostaan, vaan myyvät sen sitä vastaan, että kustantaja parantaa teoksen tunnettuutta, tekee siitä nuotin ja pitää sitä saatavilla, sekä tekee parhaansa teoksen saamiseksi erilaisiin kokoomajulkaisuihin ja musiikin vientipaketteihin. Tämä on musiikkikustantajan lakisääteinen velvollisuus, ja ellei kirjain täyty tyydyttävässä määrin, voidaan sopimus katsoa purkaantuneeksi ja kustantaja voi joutua maksamaan korvauksia tekijälle, kuten viime aikoina on useamman kerran tapahtunut.

Kustannussopimuksen tekeminen ei myöskään ole, eikä saa olla pakollista. On totta, että on parempi saada 66,6% kymppitonnista kuin 100% satasesta, mutta jos TO-rahaa on tulossa enemmän, musiikintekijät yleensä perustavat oman kustannusyhtiön ja myyvät ulkopuoliselle kustantajalle alikustannussopimusta, joka onkin enää kuudennes myytyjen kappaleiden TO-tulosta. Tästä voi päätellä, ettei käytäntö kustannussopimuksesta toimivimmillaankaan ole aivan niin houkutteleva, kuin annat ymmärtää.

Kivi, Teoston asiakas ja musiikkituottaja itsekin.

[musiikkituottaja]

Missä muussa ammatissa saadaan lailisesti ottaa työntekijän palkaa kolmasosa
siirtää se työnantajalle takaisin .Työantaja antaa vastineeksi tyhjiä sanoja
Kustantaja saa käyttöluvista enemmän rahaa kuin teostotilityksistä ja maksaa niistä enintään puolet jos sitäkään tekijälle (pikkutekijälle).Kenen suomenkielisen tekijäinoikeustulot ovat kasvaneet kun ovat tehneet musiikkikustannussopimuksen kenen musiikkikustantajan tulot on vähentynyt kun ovat tehneet musiikkikustannus sopimuksen .Musiikkikustannus sopimus on voimassa tekijän kuolemasta 70 vuotta .

[[kivi]]

Missä muussa ammatissa saadaan lailisesti ottaa työntekijän palkaa kolmasosa
siirtää se työnantajalle takaisin .Työantaja antaa vastineeksi tyhjiä sanoja
Kustantaja saa käyttöluvista enemmän rahaa kuin teostotilityksistä ja maksaa niistä enintään puolet jos sitäkään tekijälle (pikkutekijälle).Kenen suomenkielisen tekijäinoikeustulot ovat kasvaneet kun ovat tehneet musiikkikustannussopimuksen kenen musiikkikustantajan tulot on vähentynyt kun ovat tehneet musiikkikustannus sopimuksen .Musiikkikustannus sopimus on voimassa tekijän kuolemasta 70 vuotta .

Aikoinaan kovasti mietin, kannattaako antaa musiikkini kustannettavaksi. Kapellimestari Arthur Fuhrmann sanoi minulle silloin: "Sopimus on sopimus ainoastaan jos molemmat osapuolet antavat jotain, ja saavat siitä jotain vastineeksi. Jos tätä vaihtokauppaa ei synny, ei kyseessä ole silloin sopimus."

En ole loppujen lopuksi antanut kaikista kirjoittamastani biiseistä, joita on julkaistu (eri levy-yhtiöiden toimesta, en puhu omakustannejulkaisusta) ja Teoston valvonnassa tähän mennessä noin 350 teosta, kustannettavaksi kuin yhden kappaleen (Johanna Kustannukselle), mutta mielestäni kauppa oli hyvä: biisi oli heti saman vuoden "Promoporolla" kaikkialla maailmassa, musiikkialan oppilaitosten POP-nuotilla, sinkkujakelussa Japanissa ja Pohjoismaisten Yleisradioyhtiöiden vuoden tulokas tunnin spesiaalidokkarilla. Varovasti arvioiden ensimmäisen puolen vuoden välitön tulo kustannussopparista oli useita tuhansia siihen verrattuna, että vaikka kappale olikin hyvin näppärä ja selvä hitti, sitä ei olisi välttämättä kuullut kukaan.

Mutta, kuten sanottu, sen koommin en ole tehnyt musiikinkustannussopimusta. On hyvin tarkkaa, millaisesta biisistä soppari kannattaa kirjoittaa, ellei sitten ole sitä lajia biisinikkari että haluaa kirjoittaa pelkkiä hittejä (mikä sekin tietysti on ihan mahdollista).

Kivi

PS. Musiikinkustannussopimuksen keston voi myös itse määritellä. Sen ei tarvtse olla voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta, joka on tekijänoikeuden kesto. Fiksu antaa oikeudet ennemmin 10 tai 15 vuodeksi teoksen tekemisestä, nauttii promootiosta ja jakelusta silloin kun levy-yhtiöllä ja kustantajalla ollaan aktiivisia, ja saa silti mahdollisista hiteistään rahaa vielä vanhanakin, kun ne jo myyvät omalla painollaan.

[musiikkituottaja]

Olen tarkoittanut Suomeksi esitettyä musiikkia   ja   Suomea koskevaa musiikkikustannussopimusta. Kun annat Teosto tuloista kolmasosan ja nuoteita ja kättöoikeuksista enintään puolet jos sitäkään  
Miten saat luovuttamillesi tuloille vastinetta ja jopa voittoa
Musiikkikustantaja voittaa aina .Sopimukset ovat silkkaa vedätystä
ja tietämättömien tekijöiden tulon siirtoa.
Suomen Musiikkikustantajien Ry:n  graafisten tulojen voimakas kasvu perustui enemmän aikaisempien vuosien puutteelliseen tilastointiin kuin todelliseen kasvuun. Tilastollinen kasvu oli niinkin komeaa kuin 13,5 prosenttia. Nuoteista ja lauluteksteistä saadut tulot olivat yhteensä 3 627 224 euroa.

Tallentamis- eli mekanisointikorvauksissa vastaava summa oli 1 118 815

[Emppu]

Mua vaan mietityttää, miten graafista alaa ja musiikkiteollisuutta voidaan muka vertailla keskenään. Musiikkiteollisuus tekee selvästi musiikkia, mutta Suomessa graafinen ala tuntuu liian usein tarkoittavan "kaikkea mahdollista visuaalista". Eli aina valokuvista ja kuvituksesta graafiseen suunnitteluun ja tekstuureihin. Tämän takia mun mielestä on typerää ajatella itse graafistakaan alaa niin yksulotteisena: siinä, missä valokuvaajille tekijänoikeudet ovat henki ja elämä, saattaa se firman visuaalisen ilmeen tuottajalle olla itsestäänselvyys, että oikeudet sisällytetään aina kauppaan. Samanlaista pirstaloituneisuutta ei hirveämmin näe musiikkialalla tai edes välttämättä elokuva-alalla, koska sielläkin on vahva perinne vanhan materiaalin uusiokäyttöön, vaikkakin myös yhtä vahvasti myös se, että tehdään tilausta varten.

[Timo Ronkainen]

Musiikkiala: Jingle mainokseen, oikeudet säveltäjälle vai tilaajalle? Tarttuva melodian pätkä jauhomainoksessa. Säveltäjä voisi laventaa siitä biisin, jos saisi.

Timo

[Aura]

Hesarissa on eilen julkaistu uutinen siitä miten jo lähes 15 000 on allekirjoittanut adressin.

Erehdyin katsomaan uutiskeskustelua, ja "yllättäen" lähes koko keskustelu pyörii musiikkiteollisuuden ympärillä. Johtunee osin siitä, että toimittaja oli erikseen maininnut vain tämän ja elokuva-alan edustajia. No, tiedänhän minä sen ettei ns. tavallinen kansa aina ymmärrä tai muista että luovia tekijöitä on muuallakin kuin musiikki- ja elokuvabisneksessä. Ja ei sitä muutenkaan kiinnosta kuin kuluttajien etu.

Mutta mitäs tapahtuu sen jälkeen jos/kun tekijänoikeusolettama hyväksytään? Isot lehtitalot epäilemättä tuuppaavat uudestaan esiin älyttömät avustajasopimukset "koska se on alan vakiintunut käytäntö"? Sanomien markkinaoikeuteen mennyt avustajasopimus?

Joutuuko jokainen sarjakuvantekijä siitä lähin anelemaan työnantajaa suostumaan sopimukseen, että saa pitää itse tekemänsä sarjan oikeudet?

Odotan mielenkiinnolla.

[Furin]

Mutta mitäs tapahtuu sen jälkeen jos/kun tekijänoikeusolettama hyväksytään? Isot lehtitalot epäilemättä tuuppaavat uudestaan esiin älyttömät avustajasopimukset "koska se on alan vakiintunut käytäntö"? Sanomien markkinaoikeuteen mennyt avustajasopimus?

Joutuuko jokainen sarjakuvantekijä siitä lähin anelemaan työnantajaa suostumaan sopimukseen, että saa pitää itse tekemänsä sarjan oikeudet?

Odotan mielenkiinnolla.

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin ei niiden lehtitalojen enää sen jälkeen tarvitse laittaa niitä älyttömiä avustajasopimuksia, sillä kaikki ne asiat joita esim. Sanomat oli vaatimassa, sisältyvät jo työsuhdeolettamaan.

Toiseen kysymykseen vastauksena, taas sikäli kun ymmärrän, kyllä. Jos kyse on tilaustyöstä, niin oikeudet julkaista, levittää ja muokata työtäsi kuuluvat automaagisesti työn tilaajalle.

[Aura]

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin ei niiden lehtitalojen enää sen jälkeen tarvitse laittaa niitä älyttömiä avustajasopimuksia, sillä kaikki ne asiat joita esim. Sanomat oli vaatimassa, sisältyvät jo työsuhdeolettamaan.

Työsuhdeolettamahan (toistaiseksi) koskee vain vakituista työsuhdetta. Mutta typerää olisi olettaa että freelancerit olisivat turvassa. Ja tulkitaanko esim vakituisesti ilmestyvä sarjakuva freetyöksi vai vakituiseksi työsuhteeksi?

Toiseen kysymykseen vastauksena, taas sikäli kun ymmärrän, kyllä. Jos kyse on tilaustyöstä, niin oikeudet julkaista, levittää ja muokata työtäsi kuuluvat automaagisesti työn tilaajalle.

Ainakin Hesarin avustajasopimuksessa sarjakuvat onnistuttiin rajaamaan sopimuksen ulkopuolelle, käsittääkseni sarjakuvantekijöille ei sopimusta tarjottu? Vai miten oli? Tämä laki kun koskee kaikkea, siis mitä ilmeisimmin myös sarjakuvaa.

Ja miten määritellään tilaustyö? Jos lehti etsii vakituisesti ilmestyvää sarjaa (esim. Fingerpori) ei kukaan ääliömäisinkään kai voi olettaa, että sarjan kaikki oikeudet olisivat siitä lähtien Sanomien omaisuutta?

Jos ideana on selkiyttää tekijänoikeuslakia, niin ainakin minulle tulee miljoona kysymystä siitä, missä tilanteissa tekijälle jää oikeuksia omiin töihinsä ja kuinka paljon.

Osa pahimmista esimerkeistä on epäilemättä kärjistettyjä, mutta pelottavan paljon tuntuu jäävän epäselvyyksiä tekijän kannalta ja liikaa vapauksia työnantajalle, olivat ne sitten kuinka teoreettisia tahansa.

[[kivi]]

Työsuhdeolettamahan (toistaiseksi) koskee vain vakituista työsuhdetta. Mutta typerää olisi olettaa että freelancerit olisivat turvassa. Ja tulkitaanko esim vakituisesti ilmestyvä sarjakuva freetyöksi vai vakituiseksi työsuhteeksi?

Ainakin Hesarin avustajasopimuksessa sarjakuvat onnistuttiin rajaamaan sopimuksen ulkopuolelle, käsittääkseni sarjakuvantekijöille ei sopimusta tarjottu? Vai miten oli? Tämä laki kun koskee kaikkea, siis mitä ilmeisimmin myös sarjakuvaa.

Ja miten määritellään tilaustyö? Jos lehti etsii vakituisesti ilmestyvää sarjaa (esim. Fingerpori) ei kukaan ääliömäisinkään kai voi olettaa, että sarjan kaikki oikeudet olisivat siitä lähtien Sanomien omaisuutta?

Jos ideana on selkiyttää tekijänoikeuslakia, niin ainakin minulle tulee miljoona kysymystä siitä, missä tilanteissa tekijälle jää oikeuksia omiin töihinsä ja kuinka paljon.

Osa pahimmista esimerkeistä on epäilemättä kärjistettyjä, mutta pelottavan paljon tuntuu jäävän epäselvyyksiä tekijän kannalta ja liikaa vapauksia työnantajalle, olivat ne sitten kuinka teoreettisia tahansa.

Niin, tämähän se juuri on ongelma, että sellaiset tekijät joiden työnkuva on toinen, eivät voi ymmärtää miten paljon hämäriä alueita työnkuvan ja työn luonteen määrittelyssä on heti kun palkka tulee useista erilaisista lähteistä. Eikä ihmekään että ihmettelevät, kun rakas Suomen Valtiomme tekee parhaansa hämärtääkseen asioita: joka kunnalla on omat sääntönsä siitä, mikä on yrittäjyyttä, ja henkilö joka on itsestäänselvästi yrittäjä Helsingissä tai Vaasassa, ei voikaan olla yrittäjä Joensuussa jos haluaisi siirtää firmansa sinne. Samoin Kansaneläkelaitokselle meikäläiset ovat yrittäjiä heti kun on kysymys korvausten jääväämisestä ja mikä tahansa määre riittää tukien eväämiseen eikä TO-tuloja lasketa niin että korvauksen määrä suhteutettaisiin niihin kuten palkkatulon kanssa menetellään, sen sijaan ne samat tulot otetaan kyllä huomioon jos niitä voidaan käsitellä (taas) syynä evätä tukia.

Sanomien avustajasopimusten oikeudenmukaisuus tulee oikeuskäsittelyyn 20.1. jolloin katsotaan, onko työnantajan valta-asemaa käytetty väärin painostamiseen. Sen jälkeen on odotettavissa mielenkiintoisia aikoja, kun esimerkiksi Sanoma Magazinesin artikkelien ja sarjakuvien suomentajat voivat Sanaston kautta hakea osuuttaan Kirjastokorvauksista.

Syy, miksi muusikot ovat näkyvästi tapetilla, on se, että musiikkivienti on niitä harvoja asioita joiden hyvyydestä ollaan edes vähän yleisemmin samaa mieltä, että se on kannatettavaa. Paitsi tietysti keltainen lehdistö, joka tunnettuun tyyliinsä on tulkinnut tämän, että kun artistien keikkapalkkiot ovat joskus huomattavan suuria syystä että niistä maksetaan 20 ihmisen palkka ja kaikki kiertuekulut eli raha menee yhtiölle, niin tämä onkin sitten veronkiertoa. Pahaa tahtovaa likasankojournalistia ei voi tyydyttää totudella.

Katsellaan, ja yritetään vaikuttaa,

Kivi

[vesa saarinen]

Keskustelu työsuhdeolettamasta jatkuu. Keskustan eduskuntaryhmä on ottanut asiaan pari päivää sitten selvän, varmaan kvaakkilaisten mielestä myönteisensävyisen kannan:

LEHDISTÖTIEDOTE                               10.12.2009

Puheenjohtaja Timo Kalli, Keskustan eduskuntaryhmä

Työsuhdeolettamaa ei tule ottaa tekijänoikeuslakiin

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin mielestä luovaa työtä tekevien asemaa ei saa heikentää ottamalla tekijänoikeuslakiin työsuhdeolettama. Mikäli tekijänoikeuslakiin tulee työsuhdeolettama, työnantajan ei enää tarvitse sopia työntekijän kanssa tekijänoikeuksien laajuudesta ja käytöstä.

­- Tämä saattaa johtaa siihen, että oikeustilanne työnantajan ja työntekijän välillä ei selkene. Pikemmin käy niin, että epävarmuus luovaa työtä tekevien aloilla lisääntyy, Kalli toteaa.

Voimassa olevan tekijänoikeuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia tekijänoikeuksista.  Kalli painottaa, että laki on toiminut hyvin. Hänen mukaansa lähtökohtana pitää jatkossakin olla se, että teoksen luojalla on tekijänoikeus teokseen. Monet työnantajat ovat sopineet työntekijöiden kanssa siitä, että tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle kokonaan tai osittain.

- Oikeusriidat ovat olleet erittäin harvinaisia juuri sen vuoksi, että työnantajan edun mukaista on kirjata työntekijän kanssa tehtävään sopimukseen selkeästi tekijänoikeuden siirron laajuus, Kalli sanoo.

Hän huomauttaa, että työnantaja saattaa olla suuri monikansallinen yritys, jolla on monenlaista tuotetta. Kallin mielestä luovan teoksen tekijän on voitava sopia siitä, ettei hänen teostaan esitetä olennaisesti erilaisissa olosuhteissa, joissa teos on luotu.

- Esimerkiksi laatulehden toimittajan ei tarvitse hyväksyä sitä, että hänen kirjoittamansa artikkeli julkaistaan sellaisenaan tai muunnetussa muodossa vähemmän arvostetussa sensaatiolehdessä, Kalli painottaa.

Lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan heikomman osapuolen asema. Kallin mielestä tekijänoikeutta koskevissa neuvotteluissa työnantaja ei ole heikompi osapuoli, joka tarvitsisi erityistä suojaa.

- Sen sijaan kaikkia työntekijöitä tulee kannustaa luovuuteen antamalla heille oikeus sopia luovuutensa hedelmistä. Suomen tulevaisuus on luovuudessa, Kalli sanoo.