Ketjun levättyä jo muutaman vuoden on pakko näin tampere kuplii 2019n jälkimainingeissa mainita sarjisanekdootti.
Mitä ihanko sarjakuva-anekdootti joka tapahtuu sarjakuvatapahtumassa? Tuota en olisi uskonut.
Joka tapauksessa poikkeustapaukseen: lauantaina onnistuin oman aneemisen osallistumiseni jälkeen päätymäänshoppailemaan, syömään ja eksyilemään monttuun yms ennen Telakan iltabileitä.
Saavuin paikalle ennen suurinta osaa ystäviäni ja etsin siksi toviksi riittävän epätoivoisia yksilöitä jotka eivät kehtaa/uskalla häätää pöydästään.
Päättelin Petri Hiltusen, yhtenä maamme mukavimpina ihmisinä, olevan juuri tällainen taho.
Ollessani istumassa alas joku koputti olkapäätäni.
Takanani seisoi ventovieras hyvännäköinen ruskeaverikko " Anteeksi mahdatko olla Curt Vile?" (käyttäen nom de guerren sijaan varsinaista virallista nimeäni)
"kyllä"
"Se sama Curt Vile joka semmoinen noin 35 vuotta sitten oli kahden viikon reissulla halki Puolan ja Unkarin muun muassa minun ja siskojeni kanssa eikä pitkien ajomatkojen aikana ollut muuta tekemistä kuin lukea niitä sarjakuvia mitä sulla oli mukanasi?"'
"Kyllä"
Oli muutaman finnconin ja sarjistapahtumien ohjelmista bongannut nimeni joka ei ole se ihan tavallisin virtanen ja siskojensa kanssa päätellyt kyseessä olevan sama tapaus.
Seurasi pitkällinen keskustelu ja välissä olleen ajan kertaaminen.
Sapenkyllästyttämää sydäntäni lämmitti kuulla "Sinun Star Warseista alkoi oma nörttiharrastus, joka on johtanut kirjallisuudentutkintoon, scifismiin ja muutaman Finnconin ja yhden Worldconin järjestämiseen."
Voi kumpa voisinkin narsistina ottaa kunnian moisesta, mutta minulla vain oli Non-Stoppeja ja Star Warsia ja ne olivat se mikä sytytti kipinän joka oli jo valmiiksi siellä.
Kulttuurisesti fiksut hakeutuvat niin liki vääjäämättä, jos en se olisi ollut minä niin joku muu joskus.
Tavallistakin mukavampi ilta.
En hennonnut mainita nuoren minun olleen aivan lumoutunut koko sisartriosta tuolloin.
Ehkä se jätettäköön vain meidän keskiseksi salaisuudeksi hyvä internet.
