Sitten kun olet kokeillut, tiedät, minkä kokoisen siveltimen haluat.
Moni pro täällä Kvaakissa vannoo ennemmin paperin laadun sun muiden juttujen nimeen kuin siveltimen merkin. Myös tussin laadulla on väliä, siitäkin löytyy täältä tietoa.
Jep, Kolinskyt on näädänkarvaa, englanniksi 'sable brush'. Jonkun muun merkkinen näädänkarvasivellin on varmasti ihan yhtä hyvä kunnes löydät mieluisen koon. Esimerkiksi Temperan vieressä sijaitseva Tuubi myy halpoja näädänkarvasiveltimiä omalla merkillään.
Koko riippuu originaalikoosta, mutta tavallisin sivellinkoko on varmaan #3 - ainakaan sen pienempää ei kannata hankkia, koska kolmosesta tulee kevyellä kädellä ihan yhtä ohutta viivaa kuin 0-siveltimestä, ja 00-sivellin on miniatyyrimaalaukseen. Isompi sivellin on parempi, koska se varastoi enemmän tussia. Jossain #3 ja #6 sivellinten välillä mennään melko varmasti. Originaalithan ovat sitten usein aika isoja, A2 ei ole harvinaisuus sarjakuvasivun originaaliksi.
Jos tussilla ruvetaan nirsoilemaan, ei esimerkiksi Temperasta löydy kuin yksi sellaisenaan valmis pullotussi sivellinkäyttöön (Talens India Ink). Kuitenkin melkein mikä tahansa tussi toimii kun sitä laimentaa vähän vedellä, ei kuitenkaan kaatamalla vettä tussipulloon, vaan sekoittamalla tarvittava määrä tussia veden kanssa vaikka teevadilla, silloin jähmeämpikin muste sekoittuu ohueksi. 'Hifistit' käyttää tislattua vettä, jota saa huoltoasemilta tai vaikkapa sadevedestä, koska vesijohtoveden kalkki voi pilata työvälineet ja aivan varmasti paakkuunnuttaa värin.
Kannattaa muuten ostaa pala lisäaineetonta "pariisinsaippuaa" (sitä kissasaippuaa) ja opetella pesemään siveltimet heti käytön jälkeen kylmällä vedellä (kuuma vesi rikkoo ne). Piirtäessä pidän koko ajan vieressä isoa hillopurkkia vettä, jossa huuhdon siveltimen (ja terät) heti kun piirtämiseen tulee pienikin pysähdys. Kun piirtämiseen tulee pidempi tauko ja siveltimet pitää laittaa pois, hieron niihin ensin varovasti saippuaa ja muotoilen ne sillä teräviksi, näin ne säilyttävät muotonsa ja kestävät pidempään. Aikaa myöten tussaussivellin kerää tussia tyveensä, se on ihan normaalia, eikä sitä pidä väkivalloin raapia pois, vaan kun tussisiveltimen joustava osa on liian lyhyt, ostetaan uusi sivellin ja jätetään vanha vaikka peittovärin levitykseen.
Mä näkisin asian niin, että kun yhdestä sivusta saa sen 300-1000 euroa niin on ihan kivasti varaa ostaa just sitä esoteerista paperia ja niitä merkkisiveltimiä kuin huvittaa. Sitä ennen pitää pyrkiä vain mahdollisimman laadukkaaseen materiaaliin niissä rajoissa kuin raha riittää. Totta kai työvälineisiin on hauska hurahtaa, mutta kannattaa myös muistaa että ammattilaiset käyttää tiettyjä työvälineitä koska heillä on siihen mahdollisuus ja koska se tarkoittaa tasalaatuisuutta, ei siksi etteikö homma sujuisi joillakin muillakin välineillä. Amatööri ei edes hyödy tasalaatuisuudesta samassa määrin, koska hän ei vielä tunne kaikkien työkalujen ominaisuuksia. Alussa pitää kokeilla kaikkea.
Mutta sitten asiaan: Roger Leloupilta meni seitsemän päivää yhden Yoko Tsuno -sivun valmiiksi saattamiseen, mutta sinä onkin sitten mukana kaikki työvaiheet. Yksi mustavalkoinen sivu päivässä on jo erinomaisen hyvä työtahti, jos pyrkii saamaan detaljit oikein ja käyttää yksityiskohtia. Mulla on mennyt itselläni keskimäärin kahdeksan kuukautta aina yhden albumin tekemiseen (ja tahti hidastuu aina vaan), tällä hetkellä työtahtina on noin sivusta kahteen joko tussausta tai luonnostelua päivässä, sivun värittäminen vaatii oman päivänsä tietokoneellakin. Kaksi värisivua / 8 strippiriviä (6+sunnuntai) viikossa saa kuitenkin mun mielestäni riittää päätyöksi, sillä tulee jo ihan kivasti toimeen, ja jää aikaa tehdä muutakin. Muutenkin, jos tässä kerran on aikomus työskennellä piirustuspöydän ääressä eläkeikään asti, sellainen kolmen päivän ahkera työviikko olisi tavoite.
Kivi
Edit: Työn mielekkyys riippuu siitä miten sen ottaa. Kuvassa makaan majapaikkani pihalla Münchenissä käsikirjoittamassa Vuokralainen-strippejä, tavoitteena jopa 50 strippikässäriä päivässä. Oikeasti on helle, vain kännykän kamera on harmaa. Sisällä on liian ahdasta ajatella.
Aihe: Sarjakuvan piirtämisen tahti (Luettu 8895 kertaa)