Welzun ja Teron kanssa samoilla linjoilla. Uudet tuotokset ovat masentavan latteita ja piirroksessa on lähinnä vikoja. Sitten kun kaivaa jonkin tyylinäytteen vuodelta 1996, niin ihmettelee, että on joskus osannut keksiä noinkin hauskoja vitsejä tai piirtää hienosti erilaisia ilmeitä hahmoille. Nykyään kaikki irvistelevät, itkevät tai huutavat sarjakuvissani ja huumori on viety saunan taakse...

Muut (siis kaverit ynnä sukulaiset) ovat aina hehkuttaneet tuotoksiani olivat ne sitten omasta mielestäni hyviä tai huonoja. Isoveljeltä saa sentään rehellistä palautetta.
Kun jokin aika sitten piirtelin juttuja ihan työkseni, niin minulla oli tapana tehdä kaikista töistä monta versiota. Aika usein kävi niin, että teoksista valittiin se vartissa kyhätty kompromissikuva... ja usein omia suosikkejani pidettiin liian synkkinä.
Ja [kivelle] sen verran, että minä olen itse sitä mieltä, että olen taiteillut rankimmat mörrimöykyt, jylhimmät sankarit ja hehkeimmät neidot matikan (tms.) vihkoihin... pöytäliinoihin en ole tainnut koskaan piirrellä.