Lajityyppi ja kohdeyleisö voisi myös näkyä arvostelussa tavalla tai toisella.
Kyllä, ja oikeassa olet myös muissa viestisi kohdissa.
Selkeiden kohderyhmäsarjojen kohdalla tämä onkin rutiinilausahdus. Laajemmin asiaa voi käsitellä, mikäli toteutus ja sisältö ovat ristiriidassa tai muutoin sarja ylittää tarkoituksella tai tahattomasti luokitusten raja-aidat.
Sen sijaan on teoksia, joiden mahdollinen kohderyhmä, mikäli sellaista onkaan, on sarjan vähiten merkitsevä määre. Yotsuba&!, Kvaakin juuri palkitsema Nausicaä tai mangan ulkopuolelta etusivulla paistatteleva Eero ovat kaikki sellaisia.
Mikäli luokitus on puolestaan tarkistettava esim. sen mukaan, missä lehdessä sarja on alkujaan julkaistu, kapinoin jo koko luokittelua vastaan. Tyttöjen ja poikien sarjojen tyypilliset toteutustavat ovat ensisijaisesti signaali lukijalle: "Tämä on kohdistettu sinulle." Sen sijaan se voi myös harhauttaa lukijaa sivuuttamaan hyvän sarjan: "En minä tällaista tavanomaisesti lue."
Toteutuksensa osalta Karin on poikien sarja, mutta sisällön osalta sarjassa on voimakas (teini-)ikään sidottu ulottuvuus, ei niinkään sukupuoleen. Lähinnä uskoisin, että tytöt ja pojat saavat sarjalta hieman eri asioita. Tyttöjen tapauksessa sarja ehkä käsittelee omalla kömpelöllä tavallaan aikuistumista, poikien tapauksessa yhtä kömpelösti tyttöjen aikuistumista. (Pahus, tämähän olisi ollut hyvää pohdintaa itse arvostelua varten!)
Lopulta, kuten mainitsit, kansi auttaa lukijoita löytämään mieluisensa sarjan, ellei viidakkorumpu sitä tehnyt. Kvaakin arvostelu palvelee sen verran, että sarjan sivuuttaneet tietävät sen sisältävän pikkutuhmuuksia, mikäli niitä kaipaa.
Aikuiset voivat yhtä lailla nauttia lastensarjoista, mutta Karin käsittelee siinä määrin tiettyyn ikäkauteen sidottuja teemoja, etten usko niiden enää aikuisia juuri puhuttelevan.
Tämä kaikki kuitenkin ensimmäisen pokkarin perusteella sanottua.