Ossi H. laittoi aika hyvin sumppuun kaikenlaista mitä itekkin olen Booriksesta mieltä. Mutta täytyy sen verran puolustaa häntä, että nuo hänen 70-luvun maalauksensa on vieläkin erittäin komiata katseltavaa, vaikka kyllähän sieltä löytyy niitä huonompiakin tekeleitä. Itselleni tulee sellainen hauska nostalgian tunne kun niitä Boriksen vanhoja öljymaalauksia katselee, on siitä sen verran kauan kun niihin tutustui. Myös 80-luvun alun mustavalkopiirrokset joita olen taidekirjoissa ja netissä katsellut kyllä sysäytti sillon nuorempana ja edelleenhän nuo ovat teknisesti aivan karmivan hyvää työtä. 70-luvun maalauksista teki mahdollisesti erilaisempia se, että kuvissa esiintyvien hahmojen ei tarvinnut olla täysin samannäköisiä, vaan Boris käytti runsaasti mielikuvitustaan. Nykyisissä Boriksen töissä kun on tuo bodari-tyttönen tai poikanen, on hänelle lisätty ehkä joku yli-liioitellun puhdas teräase tai koru käden ympärille ja siinä se.
En tiedä mitä tietyille vanhoille mestareille joita olen joskus ja ehkä vieläkin fanittanut -on tapahtunut. Koska mielestäni heidän töidensä aiheet ja taso on laskenut sinne viemärinpohjalle mitä kauemmas sieltä esim. Heavy metal-lehden perustusvuosilta on jouduttu. Varsinkin nuo 90-luvulta lähtien ja hieman aiemmin tulleet Vallejon työt. Suurin osa hänen töistään näyttää juuri siltä että piirretään mahdollisimman tarkasti se oma ilmeetön bodari-malli, sitten maalataan joku hirviö tai maisema taustalle ja siitä miten nuo asiat liittyvät yhteen sen jälkeen ei ole mitään väliä. Ja aivan käsittämättömn paljon hänellä tuollaisia töitä juuri löytyy. Ainoa asia jota Boriksessa enää nykyään arvostan on nimenomaan se armoton työskentelytahti.
Jos vielä esimerkiksi tähän mainitsen yhden "mestarin" jonka standardit ja taidot eivät ole pudonneet mielestäni, pikemminkin nousseet vuosien lisääntyessä. Oscar Chichoni. Saa olla tietty erimieltä.
Aihe: Boris Vallejo (Luettu 18140 kertaa)