Mun mielestä jokaisen sukupolven pitäisi perustaa omat kustantamonsa. Jos tuntuu, että vanhat parrat ei tajua uusia juttuja, niin turha jäädä kotiin itkemään. Esimerkiksi - hyväksi esimerkiksi! - nostettakoon Kiroileva siili, joka alkoi blogina, sai palautetta, sujuvuutta ja lukijoita, päätyi päivässä loppuunmyydyksi omakustanteeksi, löysi kustantajan ja voilà. Ei sitä omakustantamista tartte välttämättä loppuikäänsä tehdä*. Mutta aivan turha heittäytyä marttyyriksi.
Olen nähnyt jonkun verran liminkalaista lahjakkuutta sekä lakeuksilla että Lahdessa. Ei kukaan ole seppä syntyessään. Menestyksen salaisuus on se, että tekee, tekee ja jatkaa vaan. Vuosia. Ainakin viis, jos on onnekas, mutta todennäköisemmin kymmenen vuotta ja siitä eteenpäin. Ei kai se sen kummemmin ole kenelläkään muullakaan mennyt (Juba, Jarla, Ranta, Sfar...). Lahjakkuus on vasta se lähtöpiste, siitä se työnteko vasta alkaa.
*mutta se vapaus vasta hauskaa onkin, niinkuin vaikka Peider ja Paloniemi tietää.
