Komppaan ylläolevaa. Veikko, Tette ja Jykke on jäänyt Tinttiä vähemmälle huomiolle mutta on tosiaan ehtaa, kunnon, tutustumisenarvoista sarjista. Jos olisi ollut mahdollista, niin olisin varmasti lukenut tätä skidinä enemmän kuin mielelläni. Tintit olivat liian monimutkaisia ja tylsänpuoleisiakin ennen kun varttui ja alkoi näkemään tarinat aivan uudessa valossa. Näin mukamas lapsen silmin mietittynä Veikossa, Tetessä ja Jykessä olisi ollut kaikki Tintin "parhaat piirteet"; vauhtia, seikkailua, huumoria ja kirsikkana kakussa, totta kai, hergémäistä tunnelmaa.
Tämän kokoelman lukemisesta on vierähtänyt tovi jos toinenkin mutta muistaakseni lukiessa oli hauskaa bongailla tiettyjä "tinttimäisyyksiä". Vaikka Veikko, Tette ja Jykke on lapsiystävällisempi kuin Tintti, niin mainitsemisen arvoisen hienoa on etteivät tarinat kuitenkaan aliarvioi lukijaa. Apinakin on oikein symppis (olisiko se ollut just se Jykke?).