Kuten täällä jo mainittiin, entiseen nähden tuoreessa painoksessa on uutta jämäkkyyttä, ja laadukkaammalle paperille painettuna se on aiempaa paksumpi. Hyvän vertailukohdan saa ruotsalaiskustantaja Epixin pehmeäkantisesta versiosta, joka on mitoiltaan identtinen suomalaiseen kirjaan nähden, mutta on kotimaisesta poiketen pehmeäkantinen. Kovissa kansissa WSOY:n kirja vaikuttaa arvokkaalta. Tällä on merkitystä, sillä Maus kuuluu kirjallisuuden suurteosten rinnalle.
Spiegelmanin palkittua suurtyötä koskevat mielikuvani olivat haalistuneita ja korvautuneet siitä lukemieni juttujen muodostamilla mielikuvilla. Kirjaan tarttuessani ei lainkaan tuntunut siltä, että olin lukenut sarjakuvan aikoja sitten, mutta samalla en alkuunkaan ollut valmistautunut kohtaamaan kasvokkain sitä tosiasiaa, että Maus taiteellisine ratkaisuineen on edelleen mestarillisen hyvää sarjakuvaa. Kirjahyllyyn se tietenkin kuuluu sisällöstään johtuen.
