No niinpä.
Ensi kerralla uskon alkuperäistä vaistoani.
tämä pässin arvio on muuten osuva:
Elokuva on oikein riemastuttavaa väkivaltaviihdettä ja kelvokasta teinikomediaa, mutta ennen kaikkea se on suorastaan pirullinen ja avoimesti vittuileva satiiri teiniyleisölle suunnatuista PG-13 sarjakuvafilmatisoinneista, joissa sarjakuvasankarit muka taistelevat oikeuden puolesta pahuutta vastaan hyvin sisäsiististi turpaan vedellen niin ettei verta näy missään. Mutta ei tässä elokuvassa. Kun ihmisiä hakataan, niin niitä sattuu. Ja kun supersankari ottaa oikeuden omiin käsiinsä, niin sehän on todellisuudessa hyvin sairasta omien tappo- ja kidutusfantasioiden toteuttamista. Sarjakuvaelokuvan lajityyppiin kuuluva piilotettu sadismi saa siis ansaitsemansa käsittelyn.
Joku vitun Watchmen ei ole mitään siihen kuvainraastoon verrattuna, mitä Kick-Ass toteuttaa. On kuvaavaa, että kaikki sarjakuva- ja sarjakuvaelokuvafanit ovat tosi innoissaan tästä leffasta, eikä ne edes tajua, että heille tässä nauretaan kaikkein paskaisimmin. Myös sarjisnörttien latentisti pedofiiliset mielenliikkeet saavat asianmukaisen tölväisyn.
mutta:
ehdin jo luulla että kuvainraasto tarkoitta että sarjakuvan ilkeän häijy perusidea on siirretty kankaalle ja väkivaltaa ei olisikaan siistitty kukkahattutädeille sopivaksi.
Luulin sitten väärin.
Sarjakuvan ihmiskuvaus (ja seksi) oli poistettu ja tilalla oli teinikomediaa jota ja jonka pääosin aivotoiminnaltaan zombin alittavia faneja olen katsonut alentuvasti syystäkin viimeiset nelisenkymmentä elinvuottani.
Ihmettelin pedofilistä kommenttia kunnes näin elokuvan ja olihan semmoinen siellä.
tähän sen sijaan:
Kuin olisi katsellut veristä lastenelokuvaa. 11-vuotias tappaja toimii varmasti sarjakuvissa, mutta elokuvissa se on arveluttavaa. ...Kaikki hahmot oli geneerisiä, ainoastaan Nicolas Cage sai Big Daddyn hahmoon eloa. Sopivasti omituinen. Mutta onko kunnon mafiahemmojen tekeminen oikeasti niin vaikeaa? Käsikirjoittaja olis voinut katsoa edes yhden jakson Sopranosia, ja miettiä mikä siinä on erilaista.
Leffan teemana näytti olevan, että supersankareita ei ole (ja miksi niitä ei ole). Sitten niitä kuitenkin oli. Öh? Mitä tästä jäi käteen? Ei mitään.
Nicholas Cage oli täysin väärässä elokuvassa "Olen adam West! katso:Olen Hauska!Olen!Olen!"
ja oli vähällä pilata ainoan syyn katsoa elokuva eli Chloe Morentzin Hit Girlin [jonka uusittu taustatarina oli hollywoodmaisen "idearikas" (kyllä, tuo idearikas oli sarkasmia)]
elokuvassa oli jopa Jason Flemyng joka olisi enemmän kuin täyttänyt hahmon (Big Daddy)saappaat ja jopa osannut näytellä mutta hänet sitten hassattiin ovimieheksi.
gangsterit oli popkornia mussuttavan purkkayleisön riemuksi lainattu "yksin kotona" elokuvista.
seksiin ja ihmissuhteisiin otettiin sitten tilalle semmoinen kivan koskettava ja kaikille kiva vääntö á la "Bambin äiti elää sitenkin" mussutus.
Eikä sarjakuvan raadollista paskaisesti nauravaa sarjisfanien mollausta ollut voitu pitää ja kipein ja oikeasti vammauttavin väkivalta oli leikattu pois.
meni sitten sisu kaulaan.
keskinkertainen sarjakuvafilmatisointi jossa on muutamia kohtauksia ja repliikkejä jotka toimivat kuin juna.
Ne ovatkin suoraan sarjakuvasta lainattuja.
se muu osuus on aika ankeaa.
Ei saa ymmärtää väärin: Hitgirlin takia kannattaa katsoa.
Sarjakuva pieksää leffan noin miljardi nolla.
