Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Välineet ja oppaat => : Tanja 29.09.2003 klo 11:57:19
-
Mie oon alottamassa piirtämään ekaa albumiani, ja turhan työn välttämiseksi haluaisin varmistaa pari asiaa ennen työn alottamista...
Ensinnäkin paperikoosta. Voiko käyttää myös muita kuin standardikokoja? Kupla-Akatemiassahan niitä suositellaan, mutta miun nini tekis mieli nipsaista 5 senttiä A3-koon yläreunasta pois...
Ja miten ne marginaalit menikään? Riittääkö, jos jätän esim. 1,5 senttiä kaikkiin reunoihin? (Haluan tasapaksut marginaalit sivuille taiton jälkeen...) Eikös se ole sitten mahdollisen tulevan kustantajan taittajan homma miettiä, miten ne skannataan? Ja eikös siinä digitalisointivaiheessa voi sitten tarvittaessa lisäillä valkosta reunaa...?
Tanja
-
Kannattanee tehdä standardi kokoiselle paperille, mutta tehdä sellaiset marginaalit, että jos saatkin päättää paperin koon tarkemmin, niin voit vielä jälkeenpäin napsaista palan pois... luulisin.
-
[mutta miun nini tekis mieli nipsaista 5 senttiä A3-koon yläreunasta pois...
Senkun leikkaat. Mikä tahansa, mikä parantaa piirtämisfiilistä on ok.
Kyllähän ne sivut voi sitten lopuksi kohdistaa millaiseen marginaaliin vaan, jos ovat keskenään samansuhtaisia.
Ja painotyö tehdään useimmiten ns. raaka-arkkikokoihin, joista ne joka tapauksessa leikataan kokoonsa ja muotoonsa. Jos haluat, voit vaikka miettiä etukäteen parin sentin korkuisen 'pläräysvihon' tai mainoslippusten asemoimista pois leikattavaan osaan, niiden leikkuu erikseen ei paljoa maksa, ja koko painopinta-ala painetaan samaan hintaan.
:-)
EDIT: PS. Muista, ettei originaalin koolla ja muodolla, ja lopullisen painotuotteen koolla ja muodolla oo sukulaisuutta kuin kuva-alan korkeus/leveyssuhteen osalta. Kaikkea muuta voi muokata.
-
[mutta miun nini tekis mieli nipsaista 5 senttiä A3-koon yläreunasta pois...
Ja painotyö tehdään useimmiten ns. raaka-arkkikokoihin, joista ne joka tapauksessa leikataan kokoonsa ja muotoonsa. Jos haluat, voit vaikka miettiä etukäteen parin sentin korkuisen 'pläräysvihon' tai mainoslippusten asemoimista pois leikattavaan osaan, niiden leikkuu erikseen ei paljoa maksa, ja koko painopinta-ala painetaan samaan hintaan.
:-)
Mitenkäs tämä homma oikein toimii tuollaisessa pienemmässä pajassa mistä ilmeisesti on kyse? Ei ole tuollainen marginaalin hyödyntäminen tullut mieleen. Kun olin hieman isommassa heat/cold set painossa hommissa niin ei niitä marginaaleja mikään pelastanut.
Muuten olen ihan samaa mieltä tuosta raaka-arkki yms. hommasta. Fiksuinta kuitenkin lienee kysellä mahdolliselta paino lafkalta jo etukäteen millä tavoin materiaali pitäisi tehdä...
-
Varmaankin nykyään useimmissa paikoissa on se ja sama miten sen tekee, kun on melko poikkeuksetta mahdollisuus sähköiseen asemointiin (=marginaalin saa just niinku haluaa).
Paperin kokokaan ei ole mikään ongelma (onko koskaan ollutkaan?) paitsi jos haluaa tosiaan skannata sivut ja silloin kannattaa ottaa selvää kuinka isolla skannerilla on mahdollisuus skannata (ite otan skannini esim. omalla koneella ja olen tekemässä kokeilua, että teen pirrosalueesta vain hiukan skannerin lukualuetta pienemmän. Näin saan originaalikoon hiukan isommaksi kuin tavallinen A4. En tiedä, mitä hyötyä, mutta kiva kokeilla.).
Siis: Kivi puhuu asiaa.
-
Sentin kahden, poisleikattavaan marginaaliin tuskin kannattaa sarjakuvia piirrellä. Tai erillistä julkaisua niistä koettaa. Konehan ei edes paina (raaka)arkin reunoihin asti. Kolme, neljä viisi senttiä on jo eri juttu.
Marginaaleilla on myös arkisempi tehtävä. Niistä pidetään kiinni käsillä, eli käsitellään.
-
Nostanpa tämän pinnalle, kun en halua aloittaa uutta keskustelua papereista.
Olen tässä pikkuhiljaa kokeilemassa erilaisia papereita. Aluksi otin testiin isoina arkkeina myytävät askartelukartongit, jotka olivat aika myönteinen kokemus. Melko sileä ja kiiltävä pinta oli ihan hyvä piirustusalusta.
Eilen siirryin sitten astetta rankempaan (?) sarjaan ja ostin vesiväreille tarkoitettua piirustuspaperia (250 grammasta). Eli sitä sellaista lievästi kuviollista paperia. Takapuoli vaikuttaa mukavan sileältä, joten se voisi olla hyvä, mutta aloitin testin kuitenkin oikealta puolelta (siltä rosoiselta) ja yllätyin, että sekin on hyvä. Pelkäsin vähän, että se imisi tussia hirmuisesti, minkä se tekikin, mutta ei levittänyt sitä vaan jäljestä tuli mukavan tarkkaa. Ja mikä kiinnostavinta, jälki näyttää todella tummalta vaikka käytin ihan tavallisia perustusseja.
Ehkä ei kuitenkaan se mulle sopivin alusta. Minä kun tuppaan tekemään melko summittaiset luonnokset ja tussausvaiheessa lyijykynä on jo niin levinnyt, että suuri osa viivoista pitää vetää arvalla.
Minkäslaisia kokemuksia teillä on eri paperilaaduista?
-
Minkäslaisia kokemuksia teillä on eri paperilaaduista?
Hmm... mniä ryhdyin piirtämään uusinta spektaakkeliani täysin valkoiselle paperille, mutta en kuitenkaan sille aivan sileimmälle. Syy tähän on se, että teen suoraan samaan paperiin harmaat värit, joten valkoisen on hyvä olla jo valmiiksi valkoista.
Jos tusseilla tekee, niin itse en ainakaan suosittele liian liukasta paperia. Tussi imeytyy hitaasti ja ainakin minä lääpin aina paperia sen verran käsilläni, että viivat levävät ärsyttävästi pitkin paperia. Kaikkein karkeimmallekaan en kyllä osaa piirtää, kun viiva lähtee väkisinkin mutkittelemaan.
-
Hieman pohjustusta: En ole aikaisemmin hirveästi tussannut terällä, siveltimellä jonkun verran. Tussausvälineinä olen käyttänyt muutamia suosikeiksi nousseita kuitukärkiä, jotka parhaimmillaan ovat tehneet jopa miellyttävää jälkeä. Olen kuitenkin päässyt teriäkin sen verran testailemaan, että kova palo siihen suuntaan on, onhan tekniikka tunnetusti halpaa ja ekologista sekä haastavaa mutta palkitsevaa. ;)
Tarkoituksena on nyt hankkia välineet ja ottaa ensi kesän projektiksi tussauksen treenaamisen. Muttapa mutta... terien ja tussien suhteen asiat ovat melko selvillä, mutta papereiden kanssa olen hakoteillä.
Aikaisemmin olen käytellyt halpoja "piirustuspapereita" ja sekalaisia painopapereita, karkeista kiiltäviin, joiden kanssa joutuu aina arpoutumaan kerran jos toisenkin, että toimiiko lyijyt, tartuuko vai leviääkö musteet vai lähtevätkö peräti kummattaessa pois...
Kaipailisinkin ihan konkreettisia vinkkejä käyttökelpoisista piirustuspapereista. Mikä olisi luotettava, mutta tarpeeksi edullinen valinta. Paperia kun menee tällaisella suhraajalla uuninsytykkeiksikin aimo pinot... eli mitään lumppufabrianoja ei tämä poika itkemättä sotke.
Tattista jo ennakkoon!
-
Itse käytän Cansonin A3 keltaharmaakantista karheaa paperia. Saattaa olla kaikkien oppien vastaista, mutta tykkään tehdä terällä sellaiselle paperille, jossa on reippaasti kitkaa. Schöllerille en tee enää koskaan mitään, mutta lienen aikamoinen poikkeus.
-
Itse käytän Paperiston (entinen Walki) A4-piirustuslehtiötä 120g/m2, jota en valitettavasti nykyisellään saa näiltä leveysasteilta 100 arkin paketeissa, vaan joudun ostamaan noita kalliita 16-arkin lehtiöitä, joissa kaiken lisäksi osa papereista on liimaselän pilaamia.
Tuota kun jostain voisi tilata isompia lössejä, niin oispa hyvä.
-
Papereista on ollu aika paljonkin jo juttua eri paikoissa kvaakkia, mutta ei ainakaan haun perusteella suoraan paperiin viittaavilla otsikoilla, joten voi olla vaikea löytää. Paljon muistan kuitenkin lukeneeni eri kvaakkilaisten kommentteja erilaisista papereista ja niiden käyttömahdollisuuksista ja soveltuvuuksista eri tekniikoille, mutta ne on ihan hujan hajan ympäri kvaakkia. Yritän jossain vaiheessa etsiä, joitakin hyviä kommentteja, mutta ainakaan tässä yhteydessä en uskalla mennä kuittailemaan, et aiheesta on jo puhuttu siellä ja siellä ja siellä... koska ei niitä kukaan löydä...
Oli musta hyvä idea, ku joku ehdotti Juhalle joskus jossain, et tänne pitäis etusivulle saada joku linkki, johon voisi koota kaikki tällaiset sarjakuvien tekemiseen liittyvät peruskysymykset sellaisten otsakkeiden alle, et ne vaivattomasti löytäisi tuon haunkin kautta. Unohtaa ei sovi myöskään www.kupla.net sivuston (ÄLÄ PAINA VIELÄ!) kupla-akatemian palveluita. Käyttäkää poiijjaat sitä. Sillä pääsee ainakin alkuun. Kuplan yks pahin ongelma on vain mun mielestä siinä, ettei sieltä pääse takasin tänne. Se kandee siis avata avaamalla kokonaan toinen nettisivu rinnalle... Mutta katsokaa ensin sieltä ja jos, sieltä ei löydy vastausta tai vastaukset ei tyydytä, sitten kyselemään lisää. Muuten Reima ym. on tehny sen absolutely for nothing...
Mitä itse kysymykseen tulee, papereista löpisen pian lisää. Täytyy löytää ensin pari aiemmin sanottua, melko pitkää kommenttia aiheesta... Nyt kuitenkin täyttämään vatsanpohjaa. Tyhjällä vatsalla on ärsyttävää tehä tällaisia juttuja. Nälkäisenä ei tuu ku vihaseks... >:(
-
Suomi on kunnollisten piirustuspapereiden suhteen viimeisiä kesyttämättömiä korpimaita. Itse olen löytänyt parasta paperia Akateemisesta. Vihreäkantinen Cansonin Bristol on paras Suomessa testaamani paperi. Se on ideaali tussausterillekin, sillä pinta on kova ja kestävä. Ongelmana on toki hinta, sillä 20 arkin lehtiö maksaa jotain 13-14 euroa, ellei enemmänkin. Mutta piirustusvälineet ovat se viimeinen kohta, mistä säästetään, mikäli on aikomus piirustuksia työkseen tehdä. Mieluummin vaikka syö kevyemmin.
-
Mulle sopii eräässä autokorjaamossa näkemäni kyltti;
"Huonoja hitsareita ei ole, toisilla on vaan paremmat vehkeet"
Eli itelleni kelpaa vallan hyvin halvat kopiopaperit...
-
Mä käytän tätä nykyä Akateemisesta löytyvää askartelukartonkia. Se on kivan kiiltävää. Ja ainakin toistaiseksi kaikki, millä siihen olen tuhrustellut on pysynyt. Teriä en pahemmin kyllä ole kokeillut.
-
Joo kopiopaperille vaan.
Mulla se on kyllä pudjetistakin kiinni.
Ja tavallista ruutupaperia luonnosteluun, meinaan jos käytössä on valopöytä.
-
Axuzille: Juup, itsekin kahlailin ensin läpi noita vanhoja ketjuja, etsiskelin ja siellä oli papereista keskusteltu, mutta aloitin uuden ketjun, että saadaan paperiasia kasattua tähän samaan ketjuun. Kupla on muuten toki loistava, mutta sieltä ei saa konkreettisia vinkkejä, tyyliin "tätä tavaraa tuolta siihen hintaan".
Tähän threadiin voisi siis muutkin, jos nyt sattuu papruasiaa olemaan, laittaa kysymyksiä ja kommentteja...
Huonot välineet kun vievät nopeasti halut...
piirtämiseen siis. :P Ja paperi jos ei toimi, niin silloin on piru merrassa... >:(
Mikä olisi esimerkiksi Temperan valikoimissa käyttökelpoinen tussauspaperi? Hinnastossa kun kaikki on otsikon "piirustuspaperi" alla... Minä kun asun jumalien selkien takana, ja tarvikehankintoja varten täytyy pyyhältää lähimpään kaupunkiin tahi tilata netistä(temperasta...)
nimim. "datatöntitkin tarvitsevat paperia..."
-
Tussiterän kanssa parasta on kiiltävä, kovapintainen paperi josta ei irtoa kuituja tukkimaan terää. Bristol Board on Angoulemen koulussa oppimani valinta. Väriä, varsinkaan vesiväriä ei sen sijaan sille paperille kannata tuhlata. Joitakin miellyttää myös tussiin kastetun siveltimen jälki bristolilla. Lisäksi se on mukavan paksua, kestää työstämistä - paikkailua, leikkailua, liimailua, korjailua - kupruilematta. Bristolin huono puoli on hinta: sitä kannattaa jo tuoda ulkomailta jos sinne päin sattuu.
Siveltimen (ja akvarelli+puuvärien) kanssa käytän cansonia, joko akvarellipaperia tai c a grainia. Schoellershammeriakin on tullut käytettyä mutten ole sitä vähään aikaan löytänyt. Tärkeintä on grammamäärä: mitä paksumpaa sen parempi. Ei kipristele ja kupristele ja muutenkin kestää vanuttamista. Ranskasta sai c a grainin eri grammamääriä kätevästi arkeiksi leikattuna kirjekuorimaisissa pakkauksissa. Siitä kun osti sopivan määrän, oli albumin arkit silmien edessä.
Unelmapaperia en ole vielä löytänyt: se saisi imeä väriä enemmän kuin bristol mutta olla sileämpää ja kovapintaisempaa kuin akvarellipaperit. Ensin suttaan harmaata sormin ja sitten piirrän terällä päälle. Se terä menee aina tukkoon. Tai paperin pinta rikki sormin hieromisesta. Ehdotuksia?
Yksi kiva on kanssa kuultopaperi tai piirustusmuovi. Esim. Comix 2000:sta löytyy aika monta mukavaa sille tehtyä juttua. Esim. Paz Boiran hienoinen kolmiulotteisuus on pehmeää lyijykynää kuultopaperin nurjalla puolella, osa piirustuksesta oikealla. Myös Killofferin päällekkäiset naamat on tehty liimaamalla kerros kuultopaperia alkuperäisen kuvan päälle ja piirretty siihen sitten lisää. Itse olen lähinnä valopöydän puutteessa tekstannut sille juttuja jotka pitää tehdä useammalla kielellä. Skannaan originaalin ja tekstit erikseen ja yhdistän sitten Photoshopissa.
Pari hyvää verkkokauppaa matskujen ostamista varten:
-www.crea.tm.fr Ranskassa, mm. erittäin hyviä japanilaisia Pentelin sivellintusseja, vaihtopatruunat, kärki oikeaa karvaa, tussi vedenkestävää kuivuttuaan. Parempia kuin ne Temperan pari vuotta sitten myymät! Huopakärkisistä puhumattakaan.
-www.slojd-detaljer.com Ruotsalainen askartelukauppa mutta NIIIN paljon halvempi kuin vaikka Sinooperi. Olen ostanut täältä mm. metalliviivoittimia, itsekorjaavan leikkausmaton ym. kirjansidontamatskuja.
-huomasin myös Clas Ohlsonilla Manskun alussa edullisia toimistotarvikkeita, papruja, siveltimiä, tyhjiä cd:tä, korjauslakkaa jne. Niilläkin on joku postimyynti.
Tietääkö joku taiteilijatarvikekauppaa Tukholmasta? Tarttis patruunoita siihen em. sivellinkynään ja Suomesta ei saa.
-
Itse käytän Paperiston (entinen Walki) A4-piirustuslehtiötä 120g/m2, jota en valitettavasti nykyisellään saa näiltä leveysasteilta 100 arkin paketeissa, vaan joudun ostamaan noita kalliita 16-arkin lehtiöitä, joissa kaiken lisäksi osa papereista on liimaselän pilaamia.
Anttilan alennusmynneistä löytää joskus Luontevat-sarjan 120grammasia kohtuuhintaan (40 x A4 jotain pari kolme euroa ) Suomalaisissa kirjakaupoissa on toisinaan tarjouksessa vähän karkeampaa indonesialaista 50 x A3 5-7 rahalla.
-
Bristol Board on Angoulemen koulussa oppimani valinta.
saako tätä Bristol Boardia esim. Helsingistä jostain?
-
saako tätä Bristol Boardia esim. Helsingistä jostain?
Ainakin Akateemisessa olen sitä nähnyt. Ehdottomasti parasta, mitä Suomesta on saatavilla. Harmi vain, että koot ovat rajoittuneet A3-A4 -lehtiöihin. Paperi on kyllä riivatun kallista, mutta kun sitä kerran käyttää, ei tahdo tavalliseen pulkkipaperiin koskeakaan.
-
Onko kerrottavaa Daler-Rowneyn papereista. Ostin kokeeksi tuollaisen heavy weight 220 grammasen setin akateemisesta. 12e 25kpl. Siihen roiskin sitten tuon Kemin-sarjakuvakilpailu-työn tässä viikoon mittaan.
Akateemisessa ärsyttää, kun kukaan ei osaa neuvoa!!!
8)
-
Akateemisessa ärsyttää, kun kukaan ei osaa neuvoa!!!
No sehän on tavallaan ymmärrettävää, kun se ei ole niiden erikoisala.
Ite kävin kerran täällä Tampereella yhdessä taidekaupassa ja siellä oli sellainen pelottava ja erittäin epäpalveluhenkinen täti myymässä. Mustetta halusin ostaa ja tietenkin varmistua, että mikä olisi paras laatu. Yhtä se sitten suositteli ja kysyin, että onko mustaa (ja selitin, että sellaista oikeasti mustaa eikä sellaista, mikä kuivutessaan haalistuu, kuten moni laatu). Eipä osannut vastata. Sanoi vaan, että on se mustaa kun purkissa niin lukee.
-
Itsekin olen kokeillut papereita maasta taivaisiin, mutta 100g kiiltäväpintainen kopiopaperi (värikopparille) on ollut ehdoton voittaja (tussilla kun tekee tai ihan tavallisilla kuituterillä) tähän mennessä. Ja itselleni vieläpä ilmainen kun möllin niitä aina koulusta.. Valmistuttuani pitää kai alkaa ostaa ihan ite.. Minulle kehuttiin myöskin ihan tavallisia pehmeitä syväpainopapereita, mutta en ole kokeillut.
-
Olen etsiskellyt Strathmore sarjan piirustuspaperia. Osaisiko kukaan neuvoa saako kyseistä paprua Suomesta ja mistä, vai onko sitä tilattava jostain kauempaa
-
Minkäkokoiselle paperille piirrätte? Itse yritin opetella käyttämään valtavaa A3- kokoa ("kun kaikku muutkin tekee niin"), mutta homma jäi lyhytikäiseksi: Aikaa kului valtavasti ja ylimpien ruutujen piirtäminen oli yhtä helvettiä pienellä pöydälläni. A4 täyttyy mukavan nopeasti, mutta sillointällöin tulee ongelmia paperin pienuuden kanssa. Hiusterätussistakin meinaa loppua tarkuus kesken :(
Kun pääasiallinen julkaisukokokin tulee varmasti olemaan A5/B5- luokkaa tuntuu A3 vähän liian isolta (viivoitus menee tukkoon yms.). Onko kokemuksia?
-
Mulle sopii parhaiten 160-180% julkaisukoosta.
Piirrän hiusterällä ja sitten hieman sivellintä päälle.
-
Tästäkin on kai puheltu jo vaikka kuinka monet kerrat...
Ite piirrän customille aaneloselle. Tarkoittaa, että ostan Akateemisesta askartelukartonkia ja siitä leikkaan n. A4-kokoisia arkkeja. Todellinen koko vaihtelee hieman, mutta piirustusalue on n. 19x27.7cm (eli sama kun jos on A4 ja siinä sentin marginaali joka reunalla).
Mutta mulla on sama ongelma aakolmosen suhteen. Eli se on ihan liian iso. Normaalisti teen, jos viittin, A4-koon luonnosteltuja sivuja 3-4 päivässä (noi mun tänään postaamat sivut tein eilen päivällä n. klo 11-13). A3:ssa saisin ehkä yhen päivässä tehtyä. Tussauksen kanssa saattaisi mennä kolmekin päivää yhteen sivuun...
-
...mulla on sama ongelma aakolmosen suhteen. Eli se on ihan liian iso.
Sama juttu, en vaan yksinkertaisesti osaa piirtää niin suureen kokoon sarjiksia, muut piirrokset onkin sitten ihan eri asia. Harjoittelun puutetta, kai sitä oppisi jos haluaisi, mutta tykkään nyhrätä A4:n kanssa. Isommassa koossa en osaa enää piirtää kohteita oikeassa kokosuhteessa, esim. ihmisten päät on oikean kokoiset A3-paperille, mutta muu vartalo onkin sitten taas A4:n mukaan :-\
-
Nykyisin piirrän stripit A3-paperille vaakatasoon. Tosin en nyt aivan laidasta laitaan, joten todellinen koko on ehkä hieman yli A4:n. Isossa paperissa on se hyvä puoli, että varsinaisen piirtoalueen ulkopuolelle voi kokeilla sivellintä, tehdä koetekstauksia jne. Ja toisaalta isosta koosta pienennettäessä ei käden tärinä yms. näy läheskään yhtä hyvin...toinen vaihtoehto olisi tietysti olla parempi piirtäjä :)
Kokeilin jopa A2-kokoon piirtämistä, mutta siinä tuli ongelmaksi aika. Niin isoon kokoon piirtäminen vei liikaa aikaa ja monessa osassa skannailu se vasta rasittavaa onkin. Eikä lopputuloksessa ollut pienempään mitään ratkaise4vaa eroa.
-
Itse piirtelen A3:lle (Itseasiassa se on muutaman sentin leveämpi ja korkeampi). Onhan se joskus hankala saada kokosuhdanteet oikein, mutta yritettävä on.
-
Itse piirrän sarjakuvat (sivumuotoiset) A3:lle jossa on noin 3 cm marginaalit. Piirtoalue on 22,5 cm x 34,5 cm. Teen yleensä sivun layoutin niin, että se sopii juuri tuohon kokoon. Lopullinen koko on B5 tai ainakin se on oletusarvo.
Stripit teen yleensä A4:lle.
Muutoin piirrän yleensä A4:lle tai minkä kokoinen paperi nyt onkaan käsillä.
Suunnitelman, storyboardin yms. teen A4 kokoon ja niitä tuleekin tehtyä paljon enemmän kuin varsinaisia sarjakuvia. Tarvitsisikin saada taas yhden käsikirjoituksen viimeiset viisi sivua valmiiksi...
-
En voi ymmärtää kuinka joku voi tehdä sarjista pienempään kokoon kuin A3. Se on aivan liian pientä tuhertamista meikäläiselle. Mitä isompi paperi, sen parempi lopputulos. Eriasia on luonnos, jonka teen pikkuruiseksi. Pienestä luonnoksesta (siis kuvakäsiksestä) hahmottuu paremmin sivukokonaisuus.
8)
-
Joskus A4, joskus A3. Tehdessäni A3:selle jätän 1,5 cm marginaalit, ja piirtelen ruutujaon valmiiksi. Sitten kopioin ruudun koon A4:lle ja piirtelen siihen sisällön. Tämän jälkeen kopioin lopullisen kuvan A3:lle valopöydällä ja sitten tussia perään. A3 käytän varsinkin jos on tarkoitus käyttää pensseliä.
Yksittäisissä kuvissa vaihtelee paljonkin sen mukaan miten viitseliäällä päällä olen/ miten paljon mustaa kuvaan tulee. Esim. ensimmäisessä kynsi-ketjussa mainitsemani spawn-kuva on tehty A4:selle ja pääosin siveltimellä tussattu. Joitain lyijykynätöitä tekee ihan mielellään A3 -kokoon niin saa rennomman liikkeen kädelle varsinkin luonnostellessa.
-
A-kolmoselle menee kaikki. Jätän sivun ala- ja yläpäihin neljän sentin tyhjät tilat ja sivun sivuille 1. cm tilat. Ruutujen väliset erot ovat niinkin tarkat kuin 0.6 cm. Teen siis tylsiä sivuja enkä mitään hienoja ruutujakoja. Yhdessä sivussa sarjakuvaa on yleensä pystysuunnassa kolme ruuturiviä ja niiden koko vaihtelee täydellisesti.
-
Kyllä se sarjakuvasivun teossa kolmoskoko on miellyttävämpi käsitellä. Raakakoko on vielä parempi, saa jättää vielä reilummin marginaaleja, eikä tuhri musteisilla sormilla ruutuja kun arkkeja siirtelee. Ensimmäinen sivusuunnittelu tulee tehtyä ihan postikorttikokoon, niin että koko aukeamaan vaikuttavat "voimalinjat" tulee esille, vaikeammissa tapauksissa seuraa neloskoon kuvakäsis. Sit lyijykynät kolmoskoon kopiopaperille ja 120-160 grammaiselle tussit valopöydällä. Silloin harvoin kun tulee mitään tehtyä... :-\
Perus ajanvieteluonnokset syntyvät sitten nelosille. Neloskoossa opitut kokosuhteet on helpompaa toistaa kolmosarkin sarjakuvaruuduissa.
Varsinaista arkkikokoa tärkeämpää on kuitenkin se, ettei sitä mene kesken projektin vaihtamaan, sillä se näkyy varsinkin tussauksessa.
-
Teen siis tylsiä sivuja enkä mitään hienoja ruutujakoja.
Tämä oli minullekin jonkinlainen kompleksi, en ollut sivusommitelmissani Eisner, Watterson tai edes McFarlane ::). Tämä varsinkin 90-luvun puolivälin aikoihin sijoittuva ruutujako-iloittelu supersarjiksissa hämmensi minua. Silmienavaajana toimi Dupuy & Berberianin albumi Päiväkirja albumista. Paria poikkeusta lukuunottamatta jokainen sivu on tehty samalla 6 ruudun jaolla, joka toimii kuin junan vessa. Ja nyt vasta sarjakuvia lukiessa sitä huomaa, että ihan perusruutujaoilla ne tarinat kerrotaan. Kyllä sitä on joskus voinut olla sokea. :P
-
... Ja nyt vasta sarjakuvia lukiessa sitä huomaa, että ihan perusruutujaoilla ne tarinat kerrotaan.
Kyllä sitä on joskus voinut olla sokea. :P ...
Joop, voihan sitä tutkia ´Watchmen´ia [3x3 standartti] ... ja aikas vähissä on vaihtelua mut´ eipä siitä paranisikaan.
Eisner taasen on omassa luokassa, mutta hällä kerronan dramaturgia kai vähän ohjailee ...
-- j --
edit ; joo, ja jos joku tunari alkais harjottaan hr. E´n tyyliä nii mettään luulisin menävän ... sivun sommitelusta äijällä onkin jokseenkin niinkö kokemusta ...
-
Eppu siirsi keskustelua mielenkiintoisempaan suuntaan, eli sivusommitteluun. Kuten on jo todettu, ei noissa "tylsissä" sommitteluissa mitään hävettävää ole. Päin vastoin. Miettikää vain miten moni sarjakuva esim. luottaa 4 tasa korkuisen rivin sommitteluun joissa ruutujen leveys voi vaihdella. Jos oikein lähdetään kikkailemaan niin se yleensä vain tekee sarjakuvasta vaikeaselkoisempaa ja kikkailusta tulee helposti tekijälle sujuvaa kerrontaa tärkeämpää. Jo mainitut uudemmat supersankarisarjakuvat ovat hyvä esimerkki. Eihän niitä pysty lukemaan ellei ole oikeasti kunnolla perehtynyt niiden muotokieleen. Uusien lukijoiden on aika vaikea päästä kiinni kerronnasta. Itse vihaan erityisesti koko aukeaman sommittelua tai sitä että lehti pitää kääntää 90 astetta. Itse asiassa minusta on ammattitaidon puutetta jos joku mennyt tekemään sivun jossa joutuu miettimään missäs järjestyksessä nämä kuvat pitikään lukea.
Itse huomaan sommitteluni muuttuneen paljon kaavamaisemmaksi. Hahmot eivät ylitä ruutujen reunoja ja sivu pyritään rakentamaan maksimissaan viidestä kuvasta. Aika usein pysyn kolmen ruudun sommittelussa. Jos tarvitaan iso kuva niin sitten kahden rivin kuva. Joskus harvoin tulee tehtyä sivuja joissa on neljä koko sivun levyistä kuvaa neljänä rivinä. Todella harvoin sivuja joissa on kahden rivin korkuinen kuva.
Niin ja nykyään tulee pidettyä kaikki viivat ihan 90 asteen kulmissa.
-
Nyt kun paperin koosta puhutaan, niin rupesi kiinnostamaan, että mikä on pienin originaalikoko mitä olette käyttäneet?
Mulla pienin koko on ollut A5 parin sentin marginaaleilla (piirustusalue oli aika tarkkaan A6). Se juttu julkaistiin A6-koossa.
-
Vähän aiheesta poikkeaa, mutta pienin yksittäinen kuvani oli luokkaa 6x5 cm. Ei se sinänsä mitään, mutta onnistuin piirtämään kuvassa olevalle tytölle silmäripset, vaikka koko pää oli alle neliösentin kokoinen. Henkilökohtainen tarkkuusennätys vuosien takaa. Silloin pidin tarkkaa viivaa itseisarvona. Tuli hyvin rumaa jälkeä :P
ainiin :) Vanha sarjakuvanopettajani rustaili hiusterällä pikkuriikkisiä Aku Ankkoja. Muistaakseni 6mm pitkä oli ennätys. Kovasti pyrki neljämilliseen. Niillekin oli piirretty napit ja valkoiset hihanreunukset :o
-
A4:ää pienemälle paperille en ole edes yrittänyt piirtää sivua. No ehkä joskus on tullut sivu sommiteltua A5 kokoon. A4 kokoonkin piirretyt sivut olen yleensä piirtänyt uudelleen A3 kokoon. Kymmenisen vuotta sitten muuten normaalimpi paperikoko taisi minulla olla A2 mutta silloin sain yleensä tehtyä vain yksi tai kaksi sivua sarjakuvan alusta. Yksi A2 sarjakuva eteni yli kymmensivuiseksi. Se tuli onneksi aikoinaan kopiokoneella leikkaa ja liimaa tekniikalla pienennettyä A4 kokoon. A2 sivujen skannaaminen A4 skannerilla voisi kyllä olla aika tuskaista.
-
Mulla ruutusommittelu on aina ollut aika rajoittunutta. Melko vapaata sommitteluakin olen käyttänyt (jonkinlainen esimerkki kymmenen vuoden takaa: http://members.surfeu.fi/welzunet/henki.html ), mutta useimmiten kuitenkin ihan perinteistä. Keskiarvo on varmaankin 5 tai 6 ruutua/sivu ja 2-3 riviä.
Kyllä sitä sellasilla perusjutuilla pärjää hyvin ja kikkailu tekee turhaan sivuista rauhattomia ja sekavia.
-
Jo mainitut uudemmat supersankarisarjakuvat ovat hyvä esimerkki. Eihän niitä pysty lukemaan ellei ole oikeasti kunnolla perehtynyt niiden muotokieleen.
Totta, sama homma jossakin manga-sarjakuvissa. Hyvä esimerkki 3x3 sarjakuvasta on Ville Rannan Sade-albumi, jossa jokainen sivu (lukuunottamatta sivuja joissa on yksi ruutu sivulla) on tehty tuolla tavalla.
-
tarvitsisin sellaista kopiopaperia jolle voi piirtää teknisillä piirtimillä ja hiusterällä ja musteella ilman että väri leviää ikävästi. olen vuosia käyttänyt paperiroskiksesta löytämääni laatikollista paperia mutta se on pian loppu. olen testannut puolta tusinaa eri paperimerkkejä ja jokaiselle on käyttämäni välineet jättäneet levinnyttä jälkeä. en haluaisi enää tuhlata rahaa uuteen riisiin paperia siinä toivossa ettei väri leviä.
jos jollakulla muulla on ollut vastaavia ongelmia ja jonkinlainen ratkaisu myös löytynyt niin kuulisin sen mieluusti. teen sen verran pedanttia jälkeä ja pieniä orginaaleja etten voi sietää itsestäni johtumatonta epätarkkuutta.
-
Outoa. Ite olen pienen ikäni käyttänyt tavallista kopiopaperia ja muste (hiusterästä tai tekn. piirtimisestä tulleena) ei ole ikinä levinnyt. Sen sijaan tietyt tussit leviävät.
Nyt mulla on käytössä Canonin kopiopaperia ja siinäkin muste on terävää eikä lainkaan leviävää. Ehkä ongelma on siis käyttämässäsi musteessa?
-
Jösses :o Ei kai nyt kopiopaperia sentään? Itse olen havainnut parhaaksi Virosta ostetun venäläisen piirustuspaperin. Paksuudeltaan kartonkia ja niin hienokuituista, että juuri mikään ei leviä, mutta tussi imeytyy juuri sopivasti. Kaiken lisäksi kyseinen paperi on halpaa. Tuosta ei kyllä tähän hätään taida paljoa apua olla :-\
Suht' halpoja piirustuslehtiöitä kannattaa myös kokeilla. Laatu vaihtelee paljonkin, mutta juuri se oikea merkki saattaa löytyä yllättävänkin helposti :)
-
en usko että ongelma piilee musteessa. tavallista indian inkkiä olen käyttänyt. joskus laimennettuna ja joskus sellaisenaan. samalla tavalla näille hankkimilleni papereille leviää myös pigma-tussin jälki.
-
Pääsääntöisesti käytän A4:ää. 3 ruudun stripit teen pitkittäin puolitetulle A4:llä. A3:sta käytän yleensä monimutkaisempien poseerausten ja anatomiatutkielmien kanssa. Koulussa olen tehnyt yhden yksisivuisen "taidesarjakuvan" aakolme-kokoon.
Ihme juttu ettei sarjakuvan teoriaa käsittelevissä kirjoissa käsitellä sen enempää ruutujakoa, ja vielä enemmän sivusommittelua. Sarjakuvahan pitäisi rakentaa kuin elokuvan kohtaukset. Kohtaus, eli sivu päättyy aina cliffhangeriin, jännittävään tilanteeseen, joka houkuttelee katsomaan seuraavankin kohtauksen, tai sarjakuvassa, kääntämään sivua.
Osaisiko joku neuvoa kirjaa tai nettisivua jossa sommittelua käsiteltäisiin? Lähinnä suuntaa antavia neuvoja kaipaisin aihetta koskien.
-
Mä käytän A3:sta! :) Mun mielestä on tosi vaikea piirtää pienemmälle paperilla joitakin yksityiskohtia. ;D
-
... Osaisiko joku neuvoa kirjaa tai nettisivua jossa sommittelua käsiteltäisiin? Lähinnä suuntaa antavia neuvoja kaipaisin aihetta koskien.
Hei joo, tää on kiinostava juttu. Olisin myös utelias jos tollaista löytyy ... En siis itse suoranaisesti osaa neuvoo mut´ verkolta varmaankin löytää ...
Mä etin tällä -- layout+theory+comics -- ja löyty mm. tää -- http://www.block.plus.com/Information/resources.htm
-- voip löytää muutakin kivaa tuolta.
McCloudin perus-teoksesta olikin jossain mainintoja että hän sivuaa tän (tärkeähkön) jutun lähes täysin ...
Mutta taitaakin mennä sekä tieteen että taiteen rajamaille!! Tieteessä tää on vähän lähinnä matematiikka. Kokeile vaikka jakaa puhdas paperi jotain 8x10 tai 10x15 ruutuun. Pistä esim. kolme (irtonaista) hahmoa paperille, siirtele sinne tänne ruutujaossa. Jossain vaiheessa löytyy se niiden välinen harmonia ... minkätakia?
Samalla lailla voi kokeilla rytmitystä, vaikka hahmopareilla ...
Taiteessa (varsinkin vanhemmassa) figuratiivisissa töissä tää onkin tarkempi homma ...
ns.´Still Life´maaluksissa. Kokeilemalla oon itte esineiden sijoituksia kattelut silmämitalla sopivaksi. Mutta onhan noista varmaan moniakin teorioita ...
Ja myös kuinka ´silmää/katsetta´ ohjaillaan tai manipuloidaan ... siis ei edes päivälehden ulkonäkö ole ehkä sattumanvaraista, se on luullakseni laskelmoitua kuinka katseesi ohjaillaan ... mainoksiin! Tai sarjakuvassa ... sivun ulko/alalaitaan.
-- j --
-
Pelkkien ruutujen asettaminen harmoniseen asemaan keskenään ei vielä riitä. Sisällön luominen ruutuihin muuttaa niiden keskinäisen dynamiikan, ja asia on mietittävä uusiksi.
Ei helppoa mutta ei ylivoimaisen vaikeetakaan. Eikö Eisner tosiaankaan käsitellyt asiaa kirjoissaan?
Timo
-
Itselleni aukesi ruutujen ihmeellinen maailma kirjasta L'art de la BD.
Toki opittavaa on edelleen. Mutta tosi hyvä oppikirja tuo on.
-
Pelkkien ruutujen asettaminen harmoniseen asemaan keskenään ei vielä riitä. Sisällön luominen ruutuihin muuttaa niiden keskinäisen dynamiikan, ja asia on mietittävä uusiksi.
Selittäisitkö tätä vielä vähän enemmän...
-
Selittäisitkö tätä vielä vähän enemmän...
Höm... menee aiheen ohi jo (paperin koko). Anyway, kun ruudun sisälle on piirretty jotain, on yhdessä ruudussakin oma sommittelunsa kuvakulmineen yms. Ruudussa tapahtuva liike tai sommitellulliset ominaisuudet saavat aikaan uusia tasapainosuhteita, kuvan suhteessa seuraavaan ja kaikkiin muihin. Miten sen nyt selittäisi.
Vähän samaan tapaan eri värit vaikuttavat toisiinsa, ja kun väreistä joku vaihdetaan tilanne on jo toinen.
Itse näen sivun kokonaisuutena mielessäni jo ennen kuin viivaakaan on paperilla. Mutta yleensä käytän mahdollisimman yksinkertaista sommittelua. Neljä ruuturivia. Selkeys ennenkaikkea.
Timo
-
Tää "sivunsommittelu" rupes mua niin kaiveleen niin että mä tein oman säikeen :
Jos sivunsommitelua ja kuvajakoa ... ... varten tehtäisiin oma säie!
Jatketaanko siellä siitä ja jätetään tää pelkästään paperin koolle?
-- j --
-
Näitä asioita käsitellään Kupla akatemiassa parissakin luokassa eli 2C ja 2D.
http://www.kupla.net/akatemia/
Noin muuten kannattaisi tutustua ihan perinteisiin piirustusoppaisiin.
Unto Pusa
Plastillinen sommittelu
Otatieto Oy 1979 ISBN 951-671-080-8
On alan kotimainen klassikko.
-
Olisko noi olleet vanhanaikaisia kopio/lasertulostus papereita.
Nykyään taitaa olla melkein kaikki konttoripaperi mustesuihkulle sopivaa ja siksi ikävän imukykyistä.
100-120g lasten piirustuspaperi voisi olla vaihtoehto.
"Kilopaperi" nimellä on hiljan kirjakaupoista löytynyt halpoja 120g A4 nippuja.
Jotkut laadukkaammat 90g luonnospaperitkin voisi toimia - tai siis toimivat , mutta kelpaako sulle.
Muokk: Säikeitä näemmä yhdistelty - muistaakseni vastaus tuohon nissenin imeviin kopiopapereihin
en usko että ongelma piilee musteessa. tavallista indian inkkiä olen käyttänyt. joskus laimennettuna ja joskus sellaisenaan. samalla tavalla näille hankkimilleni papereille leviää myös pigma-tussin jälki.
-
A2sta olen käyttänyt tämän hetkisessä (ensimmäisessä suuremmassa) työssäni. Saa tehtyä aika yksityiskohtaista. Skannaus on tosin aivan hirveää puuhaa. Voi mennä tuntikin siitä kun aloittaa, että saa parsittua ruudulle neljä osaa kasaan. :'(
Itse olen ollut varsin innoissani Tony C. Caputon Visual Storytelling - the art and technique. Ainakin näin aloittelijalle siinä oli paljon kaikkea kivaa uutta. Siis ruutujaostakin montakin sivua.
-
Pieninmpiä sivukokoja... Ruskaa
http://www.kvaak.fi/naytaarvostelu.php?articleID=249
on piirretty B5:n. Käyttämäni terän (eli viivan) paksuus korreloi silloin mielestäni hyvin koko sivun pinta-alaan. Julkaisukokohan on myös alle A5:n eli sellainen noin 70% pienennys on vähintään usein kyllä paikallaan.
Hyvä esimerkki sidotusta sivusommittelusta http://www.kupla.net/akatemia/kerros2/luokka2d/sommsid.html
on edellä ketjussa mainittujen lisäksi myös Maus.
-
Pieninmpiä sivukokoja... Ruskaa
http://www.kvaak.fi/naytaarvostelu.php?articleID=249
on piirretty B5:n. Käyttämäni terän (eli viivan) paksuus korreloi silloin mielestäni hyvin koko sivun pinta-alaan.
Oho. Olen aina luullut, että olisi isommalle tehty. Luulisi olevan vaikeaa niin pienelle tuhertaa. Ruskaa Pakkasella kun on kuitenkin aika tarkka työ.
-
Hei!
Arvaan että tästä on täällä paljon jo keskusteltu, mutta ei voi mitään. Rekisteröidyin nääs vasta äskettäin.
Elikkä, minkä niminen, paksuinen ja hintainen olis tussilla tahi vanhanaikasilla mustekynillä piirrettäviin sarjakuviin hyvin soveltuva paperi? Ja mistä niitä sais. Eli millaista paperia itse käytätte? ???
-
180 grammaista, ennen käytin 120 grammaista ja vaikka tuollakin periaatteessa pärjää niin kannattaa suosiolla vaihtaa paksumpaan, varsinkin jos tekee paljon tussivarjostuksia. Oma paperini maksoi kympin/30 arkkia.
-
Minä käytän 75 grammaista tussaukseen tarkoitettua paperia (bleedproof) kevyempään tussukseen (ei suuria tussattuja pintoja, tummia värejä yms.) ja 250 grammaista Bristol Boardia tussi-rikkaampaan työhön.
Bristol Board on aivan ihanaa tavaraa, se kestää uskomattoman hyvin vaikka kuika tussilla hinkkaisi.
-
Mistä tätä Bristol Boardia voi ostaa Helsingissä?
Vai onko se samaa kuin Cansonin Bristol?
Silloin sitä ainakin saa vaikkapa Akateemisesta.
???
-
Mistä tätä Bristol Boardia voi ostaa Helsingissä?
Vai onko se samaa kuin Cansonin Bristol?
Silloin sitä ainakin saa vaikkapa Akateemisesta.
???
Jep, jep. Cansonia se on. Omani osata myös lähikaupastani Akateemisesta.
-
ahaa. kiitoksia tiedoista. pitää ilmeisesti lähteä käymään kaupungissa ostoksilla.
-
Eli, mikä on hyvä paperi piirrustuksille? No tuota kysymystä on ehkä hieman vaikea tulkita... Mutta millainen paperi on hyvää? Tai siis... XDD Mikä on hyvä piirrustuspaperi? Minkälaista paperia te käytätte? Itse kun en ole oikein perehtynyt tuohon paperi asiaan. x) Aina, kun haluan tehdä jonkun oikein hienon piirrustuksen, minun pitää pölliä koulun kuvaamataito luokasta/omasta luokasta vesiväripaperia, koska siihen "piirrustus tulee hienompana", ja tussaus on "kauniimpaa". En ole vielä onneksi jäänyt tämän takia kiinni. ^^'' Ja sitten... Voiko piirrustustaitoa oppia? =O Kun en ole mikään mestari piirtämään, mutta ne piirrustukset, mitä teen, on kuitenkin omalla tavallaan hienoja. ("Oma kehu haisee..." No ei!) Eli voiko senkin taidon oppia? XDDD
-
Kukas idiootti täältä on poistanut LoruLauran alkuperäisen paperikysymyksen, johon oli jo vastauksiakin kirjoitettu? Siihen oltiin jo Timpan kanssa vaivalla koottu hyviä linkkejä ja nytten kun itse niitä tarvitsisi, niin eihän niitä täällä enää ole. Krapulaiset modet perk..e? Taas täytyy koko metsästys aloittaa alusta... :'(
-
Off topic
Lorun alkuperäinen kysymys on yllä. Yhdistin 5 säiettä joissa keskusteltiin paperista. Poistin muutaman viestin joissa viitattiin aiempiin keskusteluihin (keskusteluja oli linkitetty ristiin) koska kyseiset säikeetkin olivat nyt poissa. Valitettavasti keskustelun otsikoon ei pysty vaikuttamaan. ON mahdollista, että edelleen tuolla jossain on jokin muukin paperikeskustelu. Ainakin monesta muusta aiheesta löytyy useampia, toisiaan toistavia keskusteluja.
Kannattaa siis aloittaa taas pari uutta keskustelua papereista jos tuntuu, että ei jaksa lukea läpi tätä säiettä (jonka nimi tuntuisi viittaavan paperiasiaan) läpi.
-
Palataas papereihin.
Ostin joku aika sitten Cansonin Bristolia ja yhtä tilaustyötä varten Daler-Rowneyn piirustuspaperia. Molempia olen nyt kokeillu, vaikka Bristolia en oo vielä tussannut. Tuntuu hyvältä molemmat. Daler on karheempaa ja kuivaa aika hyvin. Toi Bristol on kiiltävää ja varmaan tussaus on sitten aika sotkuista...
Mutta tein henkilökohtaisen ennätykseni originaalikoon suuruudessa. Eli tilaustyönä teen neliruutuista strippiä ja jokainen ruutu on yhdellä aakolmosella. Ruudut on saman kokoisia ja marginaalia on kaksi senttiä joka puolella. Ihan mielenkiintoinen projekti... Tossahan on käytännössä aaykkösen verran pinta-alaa ;D
-
Kumma homma. Mikään kallis paperi ei ole kovin hyvää kaikkeen.
Kalliissa kiiltäväpintaisissa papereissa (esim. Canson Bristol) on se vika, että lyijäri ei oikein kulje ja tussi (sitten kun pinta hiukankin painuu) leviää.
Kalliissa normaalipintaisissa papereissa (tavallinen piirustuspaperi esim 1557) lyijäri toimii hienosti, mutta tussi leviää aivan mahdottomasti.
Halpa sileä paperi (esim. tulostus/kopiopaperi) toimii yllättävän hyvin. Hassua.
Perskuta, mulla on ihan "ammattilaispaperiakin" pari arkkia (Strathmore, tuli piirustusoppaan mukana). Ei sekään ole hääppöstä.
Taitaa olla niin että minä olen niin outo riipustelija, että minulle parhaiten sopii halvat systeemit -- Tiimarin tussilla ja kopiopaperilla pääsen parhaaseen tulokseen... Olen minä aika friikki. ::)
-
Hmm. Mulla lyikkäri kulkee hyvin tossa Bristolilla. Tussausta en ole vielä kokeillut, mutta kuvittelisin, että kuivuu aika hitaasti.
-
Siinäpä teille sokkotesti
http://www.kolumbus.fi/jik/joulu.htm
joulukalenterissani on tasan yksi sivu piirretty Bristolille muut Anttilan halvalle 120-grammaiselle. Katsokaa näkyykö eroa.
Sen verran autan että ei ole 6 eikä 8. Kaikki loput on mustavalkoisia ja nestetussilla tehty , hiukan eri terillä kyllä.
Siis onhan Bristol hirmu hienoa, mutta ei ainakaan harrastuskäytössä mielestäni ihan hintansa arvoista, noihin kalenterin kuviinkin olisi kulunut vanha satanen pelkkään paperiin.
Turhaa ramppikuumetta tulee, kun on liian kalliit paperit- sitten vahingon sattuessa kumitetaan , sutataan lakalla ja lätkitään tarrapapereita kun ei iletä aloittaa alusta...
-
Minä olen tutustunut Daler-Rowneyn 220 grammaiseen johon on muodostunut jonkinlainen viha-rakkaussuhde... Kaikki tusseja se levähdyttää jonkun verran, toisten tussien jälkeen se sopii kivasti, toisten taas (esim. sivellintussin ja tavallisen tinneritussin...) ei ollenkaan. Pitääpi seuraavaksi kokeilla vaikka Bristolia... Mistäs sitä saisi Hesasta halvimmalla, onko kukaan tehnyt hintavertailua...?
-
Eli, mikä on hyvä paperi piirrustuksille? Aina, kun haluan tehdä jonkun oikein hienon piirrustuksen, minun pitää pölliä koulun kuvaamataito luokasta/omasta luokasta vesiväripaperia, koska siihen "piirrustus tulee hienompana", ja tussaus on "kauniimpaa".
Tuli mieleen sellainenkin ratkaisu, että sen hyvän paperin kanssa voi mennä hyvään kauppaan. Sellaiseen missä on valinnanvaraa. Asiantunteva myyjä osaa ehkä hakea saman tyylistä , vaikka siinä hommassa joutuu ehkä hieman arkkia repimään, niin voisi olla toimiva ratkaisu.
Lopuksi vielä linkki niitä varten joita historia ja teoria huvittaa:
http://www.cl.cam.ac.uk/~mgk25/iso-paper.html
tuolta löytyy mm. tietoa siitä miksi tussipiirtimet ovat tietyn paksuisia.
-
Emme loytaneet taalta keskustelua papereista. Minkalaista paperia yleensa kaytatte tussityoskentelyyn? Kun piirratte teralla\huopakynalla\siveltimella\laveeraatte? Enta kun haluatte viela varittaa tuotoksen puu- tai vesivareilla.. siina taytynee tehda kompromissia johonkin suuntaan.
Olemme viikon verran etsineet Bangkokista kunnollista piirrustuspaperia siis lahinna terapiirtamiseen, mutta niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin emme ole loytaneet ainuttakaan taidetarvikekauppaa saati kunnon paperia tavaratalojen paperiosastoilta. Lopulta paadyimme ostamaan extra glossy tulostuspaperia. Pirun kallista mutta kyna liikkuu siina mukavasti (teraa ei oo viela paasty testaamaan) eika muste levia. Nyt heraakin vaan kysymys etta tuoko skannaus\painovaiheessa ongelmia se etta paperi on tosiaankin _kiiltavaa_?
-
En usko, että kiillolla on suurta väliä, jos skannaa. Muuten reprotessa voi olla ongelmia.
Itse käytän aina Bristol-papereita. Bangkokista en tiedä mutta Suomessa niitä saa ainakin Akateemisesta A3 ja A4 lehtiöissä. Niissä on mattapinta, mutta se on kuitenkin riittävän kova kestämään tussiterän. Väri imeytyy hyvin mutta ei leviä. Hinta on varmasti kova mutta lopputuloshan se ratkaisee. Mieluummin maksaa hyvästä paperista kuin kärsii huonosta jäljestä.
-
Kuten varmaan huomaatte, niin yhdistin tuon aloituksen vanhempaan ketjuun. Kvaakissa on puhuttu kaikesta. Jatkakaa.
-
Okei, olimme sokeita.
Ja nyt myos tyhmia. Mita se reproaminen tarkoittaa? Tai siis etta reprotessa voi olla ongelmia?
-
Repro tarkoittaa yleisesti sitä työvaihetta, missä tehdään paperivedoksesta filmi, josta sitten tehdään painolevy. Paperin kiilto vaikuttaa tässä niin, että jos paperi kuvataan, niin filmiin ja sitä kautta painolevyyn ja valmiiseen painotuotteeseen voi tulla kiilto mukaan (eli valkoinen läntti).
Nykyään reproa käytetään kuitenkin aika vähän ja taitto yms. tehdään tietokoneella.
-
Ite käytän (luonnosten) piirtämiseen A3-kokosta kuultopaperia... Lyijykynän poispyyhikiminen aiheuttaa helvetillisen (anteeksi) sotkun, mutta kun teen tussauksen tietokoneella, niin se kuultopaperi on hyvä skannata... Mutta makunsa tietysti kullakin.
-
Itse käytän vain tavallista A4 printteri paperia. Emmä tussauksia osaa tehä millään koneella, ihan käsin teen kaiken.
Värittää pitäisi opetella koneella, mutta pääasiassa teen sarjikset mustavalkoisiksi.
-
Onkos suomessa missään saatavilla Cansonin Bristolia tai jotain sen kaltaista hyvälaatuista paperia koossa A2? ??? Se kun olisi sopiva koko aukeaman kokoisiin ruutuihin.
-
Onkos suomessa missään saatavilla Cansonin Bristolia tai jotain sen kaltaista hyvälaatuista paperia koossa A2? ??? Se kun olisi sopiva koko aukeaman kokoisiin ruutuihin.
Enpä ole muuten nähnyt ja olen kyllä koittanut etsiä. Turun Akateemisessakin lopettivat Bristolin myymisen ja nyt sitä on saanut vain tilaamalla Helsingistä. Tyhmää sanon minä.
Onkohan kenelläkään muuten tietoa, minkä merkkistä paperia jossain Ranskassa piirtäjät yleisesti käyttävät? Olisi kiva testata.
-
Mainostan täälläkin, vaikka myöhässä tulee. Askartelukartonki sopii loistavasti myös. Eli jos ei löydy Cansonia A2:na, niin sitten vain Tiimariin tai kirjakauppaan ja ostamaan askartelukartonkia. Myydään pulkkikoossa eli ei ole A-kokoinen, mutta niin iso, että siitä tulee vähintään se A2. Tiimarissa kartonki on ollut karheapintaista, mutta ainakin Akateemisessa on ollut Cansonin Bristolin tapaista kiiltävää kartonkia. Grammamääriä en osaa sanoa, mutta ihan tarpeeksi vahvaa on.
-
Hmm. Mulla lyikkäri kulkee hyvin tossa Bristolilla. Tussausta en ole vielä kokeillut, mutta kuvittelisin, että kuivuu aika hitaasti.
Tulipa nyt ostettua Cansonin Bristol Graphicia Akateemisesta (20 arkkia A4-koossa 7,90) ja kiitettävän nopeasti on Indian Ink tuohon kuivunut. Schoellershammerin paperissa kuivuminen oli vähän nopeampaa, mutta alle 10 minuutista voidaan puhua tässäkin, ainakin tavallisen viivatussauksen kohdalla. Laajoista pinnoista en osaa vielä sanoa. Muilta ominaisuuksiltaan pesee kyllä saksalaisen kilpailijansa mennen tullen: Schoelleshammerin paperit käpristyivät ikävästi jo vähäisestäkin tussista, nämä pysyvät kyllä melko taipumattomina. Hyvältä vaikutta toistaiseksi. Käyttämättömät Schoelleshammerit alkoivat myös kotioloissa käpristymään itsestään parissa kuukaudessa, mikäli eivät olleet suojatussa pakkauksessa, Cansoneista en osaa vielä sanoa. Paperia myydään myös A3-koossa ainakin Hakaniemen Taiteilijatarvikkeessa (meniköhän nimi oikein...) ja paperista saa myös karkeampaa Grain-versiota, jota en ole vielä kokeillut. Olisipa kiva päästä kokeilemaan myös paljon kehuttua Strathmorea, mutta taitaisi mennä nettiostokseksi...
-
Tulipa tässä mieleen, että minkälaista paperia kandee käyttää tussin ja akvarellivärien kanssa? Ihan oikeet akvarellipaperit, joille maalailen, tuntus olevan liian karkeita ohuille tusseille. Vai pitäiskö hommata sileempää akvarellipaperia...? Sopisiko tuo askartelukartonki, jonka puolesta Veli Loponen liputtaa?? Se kupruiluhan on aina suurin vaara...
-
KYSYMYS: Minkälaista paperia käyttätte sarjakuvissanne? Mistä saa mahdollisimman huokeaa, mutta silti kyllin pätevää paperia kys. om. tarkoitukseen? Jos käyttää mustetussiatekniikkaa.
TOINEN KYSYMYS: Minkäkokoisena piirrätte sarjakuvanne? 1:1 :nkö? Entä minkäkokoinen paperi olisi soveliainta strippisarjakuvaan?
Tarkoitus olisi piirtää sarjakuvaa, mutta kangistun puuttuvan paperin kammoon...
-
Yhdistin aloituksesi aikaisempaan, samannimiseen ketjuun, joten kannattanee lukea nuo vanhat viestit. Siis: käytä hakua ennen kuin aloitat uuden ketjun. Monista asioista on jo ehditty puhua useaan otteeseen.
-
piirrän sarjakuvat n. 170% kokoon.
paperi on hakusessa, Cansonin Bristol tuntuu olevan aika jees. Pikkaisen liian liukas. Ehkä.
-
KYSYMYS: Käytän piirtämiseen rotringin ArtPen kynää ja ongelmanani on paperin valinta. Eli millaista paperia suosittelisitte käytettäväksi? En nyt hae mitään ammattilaisten kallista paperia, koska piirtäminen on vain harrastus ja papereita tuppaa tuhlautumaan piirrosten epäonnistuessa vähän turhankin paljon. Tälläkin hetkellä on roskis täynnä. :laugh: Normaalilla tulostuspaperilla muste leviää pahemmin kuin tulva ja minkään sortin halpahallin paksu piirrustuspaperikaan ei meinaa suostua yhteistyöhön. Eli haen lähinnä halpaa vaihtoehtoa, joka ei leviäisi kauhean pahasti.
-
Siedettävä vaihtoehto on riisi värilasertulostuspaperia, satagrammaista. Ainakin Canonin High Grade ajoi asiansa. Mutten tiedä terän kanssa.
-
Olen pohtinut tätä lähiaikoina jonkin verran. Jotkut sanovat, notta A3 on parasta kokoa ja toiset kehuvat A4:sta. Itse olen käyttänyt molempia, mutta jotenkin tuo A4 vain tuntuu helpommalta. Puoli sivua per A4:kin olisi suht hyvä kanssa?
Paperin laatuakin olen miettinyt. Onko rikollista käyttää normaalipaksuista A4-paperia vai onko järkevämpää ostaa kallista kiiltäväpintaista kartonkia ja ottaa siitä sitten oikean kokoisia paloja tjs.
-
Yhdistin kysymyksesi aiempaan ketjuun. Kannattaa lukea noi aikaisemmat viestit, niin voit saada vinkkejä.
-
Mie käytän Aanelosta, kopiopaperia. Ja aina joskus jotain ihmeellistä erikoispaperia jos on.
Jossain kustantamoissa, kuten egmontissa, vaaditaan A3:sta, en kyllä muista miksi.
A4 on paras.
-
Jossain kustantamoissa, kuten egmontissa, vaaditaan A3:sta, en kyllä muista miksi.
A4 on paras.
Riippuu ehkä siitä, miten asian Egmontin toimittajalle esittää. Eli, jos kysyy haluavatko he orginaalit A3:een vai A4:een, niin ehkä he sanovat haluavansa A3:een.
Mulla on ainakin kokemus, että A4 :lle tehdyt sivut on kelvanneet - vaikka olisi ollut ehkä syytä ainakin tussata isompaan kokoon. Olisi ehkä tullut siistimpää tai ainakin vähemmän röpelöistä jälkeä. On vaan ollut niin mukava tehdä lyijäriluonnokset A4:lle. Siinä koossa koko sivun sommittelu on mulle helpompaa. Voihan luonnokset suurentaakin ja sitten tussata valopöydällä.
Uskon, että jos valmiin originaalin jälki sopii ko. sarjan henkeen, sen luulisi kelpaavan A4:nakin Egmontille. Ainakaan painotekniikka ei vaadi A3:sta.
-
Itselläni ei ole valopöytää, mutta haluaisin joissakin tilanteissa piirtää läpi.
Tavallisesta tulostuspaperista pystyy piirtämään läpi ilman valopöytää, mutta paperi ruttaantuu helposti. Paksuista papereista taas ei pysty piirtämään pöytälampun valossa läpi. Eli mikä olisi mahdollsimman paksu paperi(g/m²) , ettei ruttaannu ihan heti, mutta kuitenkin sen verran ohut, että pöytälampun valossa pystyy piirtämään lävitse?
-
Saako jostain vielä vanhanaikaista kalkkeeripaperia (vai mikä sen nimi nyt olikaan)?
Eli paperin alle pannaan kalkkeeripaperi ja sitten jäljennetään piirros läpi allaolevalle paperille. Ainakin sinisen kalkkeerin jäljen luulisi lähtevän photarissa helposti pois, sen voinee myös kumittaa pois.
Yksi kikka jäljentämiseen on hangata hiilellä paperin kääntöpuoli mustaksi ja sitten jäljentää kuva alla olevalle paperille. Tätä menetelmää en ole koskaan kokeillut henk. koht.
-
Yksi kikka jäljentämiseen on hangata hiilellä paperin kääntöpuoli mustaksi ja sitten jäljentää kuva alla olevalle paperille. Tätä menetelmää en ole koskaan kokeillut henk. koht.
Ainakin allekirjoittaneella tämä konsti sottasi aivan kauheasti. Kalkkeerauspaperi taas ei.
Siirryin suosiolla valopöytään :)
-
Saako jostain vielä vanhanaikaista kalkkeeripaperia (vai mikä sen nimi nyt olikaan)?
Ostin joskus 2000-luvun alussa Suomalaisesta tai Akateemisesta, täytyi kysyä tiskiltä kun ei ollut esillä. En tiedä löytyiskö noista vielä tänäkin päivänä.
-
Yksi kikka jäljentämiseen on hangata hiilellä paperin kääntöpuoli mustaksi ja sitten jäljentää kuva alla olevalle paperille. Tätä menetelmää en ole koskaan kokeillut henk. koht.
Itse käytän pääasiassa tätä keinoa, joskin pehmeän lyijykynän avulla. Jutun juoni onkin siinä, että laittaa paperin ja pohjan väliin kuultopaperin joka on edellä mainitulla tavalla sutattu toiselta puolen. Näin luonnos säilyy yhä siistinä.
Kalkkeripaperi jättää paksumman jäljen, jota on hankalampi kumittaa pois. Kyllä noita kalkkeripapereita pitäisi vielä saada noista toimistotarvikeliikkeistä, joskaan en usko, että niitä hirveästi enää on jäljellä. Kovin moni tuskin naputtaa enää vanhanaikaisella kirjoituskoneella.
Uusimmassa ImagineFXssä oli muuten mielenkiintoinen ja toimivan oloinen jippo. Skannataan luonnos koneelle, tulostetaan viivapiirros hailakkaalla sinisellä bristol-paperille, tussataan, skannataan sitten uudestaan ja säädetään kuvasta pois siniset. Ei tarvitse valopyödän kanssa tuhertaa. Sitten vain hommaamaan A3-tulostinta ja riittävän kovatasoista A3-skanneria. Tuo jälkimmäinen saattaakin olla se missä lompakko sanoo "AU!".
-
Nyt se ei enää onnistu kun vesiväreillä väritän vaikka käyttämäni vesivärikartonki tulostimen läpi menisikin; ongelmana on se että pingotettaessa tulostimen muste lähtee leviämään. Onko sitten väärää mustetta tulostimessa, en tiedä.
Pingoittaessa kannattaa muuten huomioda, että piirros pakkaa myös leviämään yhteen suuntaan (olisiko syiden mukaan vai vastaisesti, en ole nyt kyllä varma). Eli jos meinaa siihen sovittaa nuo erillisella arkilla olevat tussipiirroksen viivat, voi tulla ongelmia.
Vesiväreillä maalatessa on parempi käyttää niin paksua paperia, ettei sitä tarvitse pingottaa. Tosin valopöydästä voi muodostua ongelma.
Huono puoli tietenkin on se, että joudut tuhraamaan siihen kallista A3-tulostinpaperia jolla ei ole muuta käyttöä kuin olla hetken mallipaperina. Mutta eipä se minua ole häirinnyt, ja koska se on vain referenssi ei ole tarvinnut ikinä tulostaa mitään sivua kahteen kertaan minkään mokan takia.
Eihän tavallinen A3-kopioriisi nyt paljoa maksa. Ei kai tuohon vaiheeseen mitä valokuvapaprua tarvita.
Jos se ketään kiinnostaa, niin itse käyttämäni paperi on 300g kuumaprässätty arches. Onhan se kallis, mutta rakastuin siihen heti kokeiltuani, tapeltuani ensin epäonnekkaasti vuosikaupalla muiden kartonkien kanssa mitä nyt onnistuin temperasta ja muualta löytämään. Henkilökohtaisesti tämä näyttää olevan ainakin minun vesiväritöhryilyäni varten sopivin. Lyijykynä ja tussaus on mukavaa sen kanssa, paperi ei rikkoudu ankarastakaan kumituksesta kovin herkästi, imee hyvin mustetta, ja kestää vedellä loiskuttelua. Sitä voi tilata osoitteesta www.artifolk.co.uk
Jeh, ja mainostan tässäkin, että jossain lähitulevaisuudessa minulta voi tilata Crescentin kuumapuristettuja illustration boardeja, jotka ovat erityisen hyviä tarkkaan työhön. Mutta siitä sitten joskus myöhemmin.
-
Ostin tänään Akateemisesta ihan heräteostona Cansonin erityisesti sarjakuvapiirtoon tarkoitetun lehtiön. Siinä on vasemmassa yläkulmassa puhekuplamainen teksti ANGOULÊME BD ja isolla otsikko Illustration BD, Manga, Comics. 250g, A4-kokoa. "Pure white, ideal for pencil, ink, marker and watercolour". Lehtiössä on arkkeja vain 12 kpl, joten hinta 5.90 € on enemmänkin kuin tyyris. Ei siis todellakaan luonnospaperiksi. Toisaalta koko on myös liian pieni, jos meinaa tehdä mitään isompaa sarjakuvaa. En ole vielä tohtinut testata mutta sormituntuma on ainakin hyvä. Paksu ja tasainen.
Eli kaikki bedefiilit, mangaloidit ja muut sarjakuvatuksia tuhertelevat, nyt teille on virallinen paperi, mihin tuhlata karkkirahanne.
-
Hankin tuota Canson Bristolia, koska sitä moni täällä suositteli. Se onkin todella hyvää paperia tussaukseen, kiitos siis vinkistä! Vesiväreillä värittäessä se kuitenkin kupruuntuu aika pahasti. Maalarinteippikään ei tunnu auttavan, joten ilmeisesti pitää turvautua liimapaperiin.Akateemisestako sellaista pitäisi lähteä etsimään? Osaako joku suositella jotain merkkiä?
-
Eli kaikki bedefiilit, mangaloidit ja muut sarjakuvatuksia tuhertelevat, nyt teille on virallinen paperi, mihin tuhlata karkkirahanne.
A3 kokoisena kokeiltu täälläkin, ja tuntuma on hyvä. Ei yhtä liukas kuin Cansonin bristol, mikä on omassa tapauksessani hyvä asia. Mutta terällä indian ink tuntui välistä hieman leviävän, liekö johtunut tuosta nimenomaisesta lehtiöstä? Tai ehkä tussia tuli vain liikaa...
-
Hankin tuota Canson Bristolia, koska sitä moni täällä suositteli. Se onkin todella hyvää paperia tussaukseen, kiitos siis vinkistä! Vesiväreillä värittäessä se kuitenkin kupruuntuu aika pahasti. Maalarinteippikään ei tunnu auttavan, joten ilmeisesti pitää turvautua liimapaperiin.Akateemisestako sellaista pitäisi lähteä etsimään? Osaako joku suositella jotain merkkiä?
Kaikista maalaustarvikeliikkeistä olettaisi saavan. Sen käyttö on hieman kinkkistä, jos ei ole aikaisemmin tehnyt. Pikaohjeet:
-Kostuta paperi ja valuta liika vesi pois
-Kastele liimapaperi ja valuta liika vesi pois. Pistä hetkeksi kuivumaan siten, että liimapinta ei ole enää liukkaan märkä vaan tarraa sormiin kiinni.
-Kun liimapaperin kiinnittää paperiin, siinä tulee olla riittävästi tilaa tarttua. Paperi ei saa olla liian märkä, koska tällöin liimapaperi ei tartu kiinni.
-Silitä liimapaperi ja pyri kuivaamaan kaikki neste, joka on sen ja paperin reunalla. Lämmitä liimapaperia hankaamalla sitä kevyesti kädelläsi.
-Odota
En usko, että kannattaa käyttää tuota Bristolia maalaamiseen. Se ei ole tarpeeksi imevää paperia siihen. Lisäksi olen havainnut, että paperi venyy jonkin verran paperin kuitujen mukaan (vai oliko se vastaan, en nyt muista), jolloin siinä oleva piirros myös venyy. Eli kannattaa ensin pingottaa paperi ja siirtää kuva vasta sitten siihen. Toinen vaihtoehto on käyttää niin paksua paperia, ettei sitä tarvitse pingottaa.
Huom! Jos paperi on iso, se irti leikkaamisessa kannattaa olla varovainen sillä jännitys saattaa saada sen repeämään kahtia. Levyllä, jolle paperi pingotetaan on myös merkitystä. Pinnan pitää olla sellainen, että liima tarttuu siihen. Se ei saa olla myöskään liian ohkaista, sillä jännitys vetää sen ajan kanssa mutkalle.
-
250g
250 gramman paperi on aivan liian paksua, jos käyttää valopöytää tussauksessa. Itse käytän tussatessa hiusterää ja enintään 170 g Galerie art -digipainopaperia. Se on satiinipintaista ja kovaa ja terä liukuu siinä hyvin. Liiallinen tussinkäyttö tosin kostautuu miljoonan vuoden kuivumisaikana... :-\
-
250 gramman paperi on aivan liian paksua, jos käyttää valopöytää tussauksessa. Itse käytän tussatessa hiusterää ja enintään 170 g Galerie art -digipainopaperia. Se on satiinipintaista ja kovaa ja terä liukuu siinä hyvin. Liiallinen tussinkäyttö tosin kostautuu miljoonan vuoden kuivumisaikana... :-\
Grammamäärä ei kerro suoraan siitä kuinka paperi läpäisee valoa, ei edes paperin paksuudesta. Cansonin Bristol on 250 grammaista ja hyvin näkyy lyikkärit läpi. Jenkkilän sarjakuvapiirtäjien vakiopaperi Strathmoren Bristol Board taisi olla peräti 260 grammaista.
-
Tätä lukiessani olen saanut sen kuvan, että Suomesta ei saa paperia jota voisi suositella sekä tussaamiseen että vesiväreillä värittämiseen. Mutta löytyykö edes sellaista joka olisi siihen hommaan välttävää?
Siis paperia joka ei kupruunnu vesiväreillä värittäessä, mutta ei ole silti liian paksua valopöydän läpi tussaamiseen. Paperin ei tarvitse olla tussaamiseen niin ihanteellista kuin Canson Bristol. Esimerkiksi Cansonin Montval akvarelli paperille saa tussattua tarkoituksiini aivan kelvollisesti, mutta se ei kuitenkaan läpäise valoa ihan tarpeeksi hyvin. Valopöytäni on kuitenkin melko vahva, joten paperin ei tavitsisi olla kuin hieman Canson Montvalia "läpäisevämpää"
-
Syysloman pelasti tämä mielenkiintoinen A3-lehtiö, jonka olin ostanu itselleni viime jouluna lahjaksi mutta unohtanut sitten. Noh, tulipahan nyt hyvään käyttöön. Paperi on mukavan karkeahkoa ja sopii runsaaseen mustankäyttöön, ei vedä läpi tussia.
-
India ink tosiaan leviää Cansonin illustration-paperiin! Onko joku muu huomannut vastaavaa? (Cansonin bristol on tehnyt kerran saman tempun.) Vai onko tämä yhä se sama lehtiö jota ihmettelin viimeksi, en nimittäin muista kokeilinko viimeksi eri kappaletta.)
-
Cansonin bristol on tehnyt kerran saman tempun.)
eräs cansonin bristol-lehtiö yllätti minutkin samalla lailla.
jos olisi ollut kuitti tallella, olisin palauttanut lehtiön kappaan.
-
jos olisi ollut kuitti tallella, olisin palauttanut lehtiön kappaan.
Mihin kappaan?
Usein jotkut tussit ja paperit eivät vaan toimi keskenään. Kannattaa valita huolella ja kokeilla ihan itse. Omaa tyhmyyttä jos tarvitsee myyjälle mennä känisemään.
Oman järjen käyttö sallittu.
-
Enpä nyt jaksa ryhtyä lukemaan koko ketjua läpi että onko hiljattain löytämääni paperia jo ylistetty, mutta suosittelen Schoellershammerin Markerpapieria, jota käyttävät ilmeisesti monet muutkin kaltaiseni pipertäjät. Olen tuskaillut paperien kanssa puoli vuosikymmentä ja melkein lopettanut piirtämisen kokonaan koska en enää jaksanut tavallisen kopiopaperin alituista laadullista heikkenemistä. Tampereen Paperi ja taideväri-liikkeen myyjä piti ensin lyhyen esitelmän siitä kuinka paperien taso noin yleisesti on laskenut vuosien varrella jotta tuotantokustannukset saadaan mahdollisimman alas ja puheen päätteeksi iski kouraan vihkon Schoellershammerin paperia. Erilaisilla piirräntävälineillä olen siihen kokeillut raapustella tämän viikon ajan ja tämä on nyt kyllä parasta paperia jota itselläni on ollut koskaan käytössä. Viiva ei leviä ja imukykykin on sikäli hyvä ettei tussi jää kellumaan paperin päälle kuten joissakin kovissa papereissa. Oikein hyvä! Ja edullinen!
Noin niinku muutenkin suosittelen Tampereella suuntaamaan mainittuun kauppaan taiteilijatarvikkeita hankkiessa.
http://www.taidevari.fi/index.html
-
Usein jotkut tussit ja paperit eivät vaan toimi keskenään. Kannattaa valita huolella ja kokeilla ihan itse. Omaa tyhmyyttä jos tarvitsee myyjälle mennä känisemään.
Oman järjen käyttö sallittu.
Jos käyttää india inkiä Cansonin bristolilla monta kertaa ilman ongelmia, täytyy paperissa olla jotain vikaa jos yhtäkkiä samoilla välineillä jälki alkaakin levitä. Kovin monesta tussista ei itsellä ole kokemusta, mutta india ink ei ole sentään ihan litkua...
Tuohon Cansonin illustration-paperiin levisi sekä india ink että rotring, ja koska leviäminen tuntui suurimmaksi osaksi keskittyvän oikeaan alakulmaan, luulen että tossa lehtiössä on jokin vika... Pitää kokeilla toisella lehtiöllä miten se käyttäytyy.
-
Nyt tuli testattua toinen kappale Cansonin Illustration-lehtiötä, ja siihen tussi ei leviä. Paperi taitaa siis olla ihan ookoo tussilla piirtämiseen, mutta itelle taisi osua maanantaikappale... Tuon pinta on jotenkin mukavampi kuin bristolin, ei yhtä liukas, mutta lyijykynäkin suttaantuu sitten helpommin.
Enpä nyt jaksa ryhtyä lukemaan koko ketjua läpi että onko hiljattain löytämääni paperia jo ylistetty, mutta suosittelen Schoellershammerin Markerpapieria, jota käyttävät ilmeisesti monet muutkin kaltaiseni pipertäjät.
Huomasin juuri, että itselläkin pyörii nurkissa yksi vajaa lehtiö. Ihan hyväähän tuo on, mutta tussilla läträämistä se kestää vain juuri ja juuri... Pinta kupruuntuu helposti. Lisäksi en muista nähneeni sitä täällä myynnissä A3-koossa, mutta voi olla että muistan väärin.
-
Olikos tuo Cansonin Illustration se Helsingin 24h-tapahtumassakin käytetty paperi? Pidin myös kovasti, karkeus sopiva välimuoto Cansonin Bristolista ja Grainista. Sivellintä käytettäessä laajoihin mustiin pintoihin sekä kiireisempään viivasiveltelyyn Bristol soveltuu mielestäni edelleen parhaiten.
-
Cansonin bristolia on täälläkin käytetty, käypää paperia tussien kanssa, mutta ei oikein sovi omiin puuvärimieltymyksiin (vaikka sarjakuvia en värikynillä väritäkään)
Lana Esquisse -lehtiöt on mielestäni käypää paperia hinta-laatusuhteeltaan. Varsinkin värikynäpaperina on hyvää, hieman kellertävää paperia (pidän väristä, puhtaan valkoinen tuntuu liian kliiniseltä), ehkä hieman ohutta (96g). Alle kahdenkympin sain 120 arkin A3 lehtiön, miinuksena voisi tietty sanoa, että höskä on kierteillä kokoon pistetty, syö paperin kokoa sivuttaissuunnassa.
-
"Schoellershammerin Markerpapieria"
Parasta paperia ikuna! Aivan loistavan tuntuinen pinta. Paitsi, että on liian ohutta. Tussi + sivellin = kupruja = suorat viivat ei ole sitten enää suoria.
Onkos kukaan yrittänyt pingottaa Markerpapieria? Palautuuko suoraksi, kun tussi kuivuu?
-
Tuota Schoellershammerin paperiahan oli joskus paksumpana versiona, sellaisena ruskeakantisena. Tosin nyt en mene vannomaan oliko pinta yhtä hyvä kuin markkeriversiossa... Sen valmistus kuitenkin muistaakseni lopetettiin.
-
Ostin jotain Schoellershammerin viimeistä erää tussaustarkoitukseen Temperasta muistaakseni 2005 tai 2006 - olisikohan sama..? Tuntuma oli hyvä, mutta kupruilusta kyllä iso miinus. Lähtökohtaisestikaan ei asettunut yhtä tasaisesti lyijäriluonnosten päälle kuin Cansonin paperit. Mutta jälkimmäinen ongelma tuskin kosketti muita kuin valopöytäpiirtäjiä.
-
Tuota Schoellershammerin paperiahan oli joskus paksumpana versiona, sellaisena ruskeakantisena. Tosin nyt en mene vannomaan oliko pinta yhtä hyvä kuin markkeriversiossa...
Ruskeakantisena sai Aquarellpapier no 2:sta ja Mal- & Zeichenpapier no 4:sta. Jotka ei muistuta yhtään Markerpapieria. Nää on karkeapintaisempia. Kun kattoo valoa vasten, niin paperin tekstuuri näyttää yllättävän raidalliselta. Oivia papereita kyl.
Irtoarkkeina sai 250-grammaista Zeichenpapieria (4G glatt), joka on sileäpintaista ja silleen paljon lähempänä Markerpapieria. Mitä nyt kolminkertainen painoltaan eli paljon jämäkämpi. Marker on niin ohutta, että sillä piirtäis läpi ilman valopöytääkin. Vaan perhana, aika läpikuultavaa tää Zeichenkin, toimii varmasti loistavasti valopöydällä. Mä luulen, että tästä te kohtuusileän ystävät tykäisitte.
Olihan S:llä kans lehtiöinä Mal - und Zeichenpapieria, 110-grammasta mattaa ja 165-gr raffia. Ei muistuta Markeria.
Sen valmistus kuitenkin muistaakseni lopetettiin.
He he he, varmaankin kyseessä tää Temperan selitys kamalle, jota eivät enää myy: "valmistus lopetettu". Kysypäs Googlelta kilpaileva mielipide.
-
He he he, varmaankin kyseessä tää Temperan selitys kamalle, jota eivät enää myy: "valmistus lopetettu". Kysypäs Googlelta kilpaileva mielipide.
No niinpä tietysti. No, paljonpa apua siitä on jos paperia ei enää saa Suomesta... Nyt kun asia ajattelen, se muistelemani Schoellershammerin ruskeahkokantinen muistutti enemmän tätä Cansonin Illustration-paprua. Muistan myös että se repesi helposti jos sitä repi, eli oli kait aika ilmavaa sisältä.
edit: Googlella löytyi teknisen piirtämisen paperi, joka taitaa olla sama ja sain myös käsityksen ettei se ole loppu. Kansi on sama kuin markerpapierissa mutta kuvio on punaisen sijasta ruskea.
Temperasta saa Fabrianon Tecnico 6-lehtiötä, jota olen myös kokeillut. Pinta ehkä jotain Cansonin Illustrationin ja Bristolin väliltä. Sopii terälle oikein hyvin, vaikka täytyy myöntää että välillä häiritsee kun tussi jää lillumaan paperin päälle. Tuskin se nyt siitä mihinkään rapisee, mutta huokoisempi paperi (esim Illustration) tuntuu jotenkin mukavammalta.
-
Ostin tänään Akateemisesta ihan heräteostona Cansonin erityisesti sarjakuvapiirtoon tarkoitetun lehtiön. Siinä on vasemmassa yläkulmassa puhekuplamainen teksti ANGOULÊME BD ja isolla otsikko Illustration BD, Manga, Comics. 250g, A4-kokoa. "Pure white, ideal for pencil, ink, marker and watercolour". Lehtiössä on arkkeja vain 12 kpl, joten hinta 5.90 € on enemmänkin kuin tyyris. Ei siis todellakaan luonnospaperiksi. Toisaalta koko on myös liian pieni, jos meinaa tehdä mitään isompaa sarjakuvaa. En ole vielä tohtinut testata mutta sormituntuma on ainakin hyvä. Paksu ja tasainen.
Eli kaikki bedefiilit, mangaloidit ja muut sarjakuvatuksia tuhertelevat, nyt teille on virallinen paperi, mihin tuhlata karkkirahanne.
Kyseistä lehtiötä myydään Akateemisessa myös A3:na. Ostin tarjouksesta yhden lehtiön, joka omaan tekniikkaani sopii lähes täydellisesti - jatkan kuitenkin vielä etsintöjä. Canson on kyllä miellyttävä merkki, valikoimaa löytyy ja surkeimmat voi karsia pois helposti "suositellaan"-symbolien avulla.
-
Piirrän sarjakuvani A3 kokoon ja aion todennäköisesti painaa sen B5:ksi. A ja B koot taitavat olla mittasuhteiltaan erilaisia? Kuinka paljon leikkaan A3:n reunasta pois, jotta saan sen oikeaan suhteeseen B kokojen kanssa?
-
Piirrän sarjakuvani A3 kokoon ja aion todennäköisesti painaa sen B5:ksi. A ja B koot taitavat olla mittasuhteiltaan erilaisia? Kuinka paljon leikkaan A3:n reunasta pois, jotta saan sen oikeaan suhteeseen B kokojen kanssa?
http://www.paperonweb.com/size.htm (http://www.paperonweb.com/size.htm)
A3=297x420mm, B3=353x500mm (tai 364x514mm)
420/297=1.416
500/353=1.416 (1.412)
Eli samat mittaasuhteet, ei tarvitse leikata.
-
Quotaan nyt tuolta vesiväriketjusta tänne:
Crescentin numeroa 110, Cold Press Surface. Käytin sitä ollessani Jenkeissä 2001-2002 ja silloin se oli aivan mahtavaa: vesivärit pysyivät kirkkaina ja hyvin työstettävinä, ja kun vielä laittoi lakat/fiksatiivit päälle, ne oikein loistivat.
Vaan niinhän siinä kävi, että kun pari vuotta sitten tilailin niitä lisää, paperin koostumus oli muuttunut täysin. Vesi imeytyy paperiin ja värit jäävät vaisuiksi ja valjuiksi. Boardin malli ja numero oli täsmälleen sama.
En ole tuota kokeillut, 100 tai 300 on tuttuja, sama pinta mutta eri paksuus. Satanen on aika hyvin imevä, saa pehmeitä sävyjä helposti, mutta saadakseen värit kylläisiksi on täytyy tehdä useita kerroksia. Pinta on sävyltään hivenen kellertävä.
Japanista olen kaikki boardini hankkinut. Toin mukanani muutaman kymmentä isoa B2 pohjaa (taitanee olla saman kokoinen kuin sinunkin). Japanissa boardit ovat erittäin yleisesti käytössä ja suurin osa kuvittajista käyttääkin niitä, erityisesti crescent 215 -levyä, joka soveltuu mitä parhaimmin tarkkaan viivaan ja hienovaraisiin värisävyihin. Pinta on kovempi kuin 100 ja kuivaa nopeasti, joten kuvittajalta vaaditaan kohtuullista nopeutta. Ehdottomasti miellyttävin käyttää kaikista kokeilemistani.
...
... mutta kyllä Crescent vie valikoimallaan ja hienommilla pinnoillaan voiton. Hinta on hivenen kalliimpi, mutta ei liikaa.
Kysyin noista Raamareiden Mikko Lensulta ja hän vastasi vain:
Me ollaan Crescentin maahantuoja. Mutta tuo tuote ei ole tuttu. Mutta saan sitä varmaan tilattua?
Mitäs mieltä olette arvon kollegat, mihin näistä kannattaisi nykytiedon valossa panostaa jos mihinkään?
-
Quotaan nyt tuolta vesiväriketjusta tänne:
Kysyin noista Raamareiden Mikko Lensulta ja hän vastasi vain:
Mitäs mieltä olette arvon kollegat, mihin näistä kannattaisi nykytiedon valossa panostaa jos mihinkään?
Ööh.. Mitä minä aikoinani kyselin, niin eipä ollut kauheasti tietoa moisista Suomessa. Temperasta ei saanut kuin jotain jätelaatua ja nekin katosi nopsaan. Crescentiä saatetaan tuoda paspispahveina mutta ei illustration boardeina. Niitä saa Euroopasta vain Saksan kautta. Saksassa on Euroopan maahantuoja ja sieltä minäkin tilasin niitä helvetillisen määrän. Olen valmis neuvottelemaan kohtuullisen isojen määrien myymisestä varsin suotuisaan hintaan. Minulta löytyy tuota B3-koon #215 -pohjaa.
-
Daler-Rowneyn Heavy Weight -papru ei sovellu terillä tussailuun, vaikka lehtiön kannessa niin väitetäänkin. Leviää. Lisäksi se on paitsi paksua, myös hyvin epätasapaksua, eli valopöydällä se näyttää aivan kirjavalta.
Älkää ostako, jos moisiin tarkoituksiin paperia mielitte.
-
Sain käsiini Bienfang-merkkistä vesiväripaperia, kenelläkään kokemusta tästä? Onko halpista vai kunnon tavaraa?
-
Onko kellään kokemusta tuolta ka-blamin (http://ka-blam.com/printing/index.php?page=Calculator&op=28) kautta tilattavista papereista?
-
Saksassa on Euroopan maahantuoja ja sieltä minäkin tilasin niitä helvetillisen määrän.
Olisko sulla antaa tuon sakslaisen firman nimeä ja nettiosoitetta?
Paljollako myyt esim. 100 (tai 50) kpl B3-boardeja? Pistä vaikka yksäriä mulle.
-
En nyt koko 9-sivuista aihetta lähtenyt lukemaan läpi, eli vastaukset kysymyksiini saattaa löytyä jo jostain aiheen uumenista mutta kysytään nyt.
Onko paperilla väliä jos työn skannaa jokatapauksessa tietokoneelle? Vai onko niille originaaleille muuta käyttöä kuin oma arkisto sen jälkeen?
Ja toinen kysymys marginaaleista. Niinkuin Veli ekalla sivulla mainitsikin nehän voi tietokoneella tehdä, fotarissakin muutta canvasin kokoa niin siinähän ne marginaalit tulee. Mutta tarvitaanko niitä? Itse olen mieltynyt tämän (http://jdwc.kuvat.fi/kuvat/Home/RPG/Legacy02.jpg/_smaller.jpg) kaltaisiin sivuasetelmiin jota näkyy usein mm. Witchblade ja Darkness -lehdissä. Tommoisessa asettelussa kuva-alue ulottuu ihan sivun reunaan, joten mitään marginaaleja siinä ei ole. Tarvitaanko marginaalit silti painoa varten?
-
En nyt koko 9-sivuista aihetta lähtenyt lukemaan läpi, eli vastaukset kysymyksiini saattaa löytyä jo jostain aiheen uumenista mutta kysytään nyt.
Onko paperilla väliä jos työn skannaa jokatapauksessa tietokoneelle? Vai onko niille originaaleille muuta käyttöä kuin oma arkisto sen jälkeen?
Jos pelkkää tussiviivaa teet paperille, saattaa heikkolaatuisella paperilla tussi levitä, mennä paperin läpi tai aiheuttaa paperin kupruilua. Tussiterällä työskenneltäessä terä voi raapia paperin rikki tai paperi voi jumittua terään. Väreillä tai sävyillä tehtäessä täytyy tietysti valita paperi tarkkaan, jotta sävyt toistuvat hyvin paperilla. Nestemäisiä värejä käytettäessä paperilla täytyy olla riittävästi imukykyä. Vastaavasti painovaiheessa paperin valinnalla on suuri merkitys värien ja sävyjen toistumiseen albumissa.
Ja toinen kysymys marginaaleista. Niinkuin Veli ekalla sivulla mainitsikin nehän voi tietokoneella tehdä, fotarissakin muutta canvasin kokoa niin siinähän ne marginaalit tulee. Mutta tarvitaanko niitä? Itse olen mieltynyt tämän (http://jdwc.kuvat.fi/kuvat/Home/RPG/Legacy02.jpg/_smaller.jpg) kaltaisiin sivuasetelmiin jota näkyy usein mm. Witchblade ja Darkness -lehdissä. Tommoisessa asettelussa kuva-alue ulottuu ihan sivun reunaan, joten mitään marginaaleja siinä ei ole. Tarvitaanko marginaalit silti painoa varten?
Painossa ongelmana on että reunoihin voi muodostua pientä valkoista viirua kohdistuksen heittäessä. Siksi reunaan asti tehtäessä täytyisi kuvaan tehdä "leikkuuvaraa" eli piirtää kuvaa muutama milli yli sivun reunan, jottei ongelmia kohdistuksessa muodostu.
-
Onko paperilla väliä jos työn skannaa jokatapauksessa tietokoneelle?
Kysymys on hassusti aseteltu ja lyhyt vastaus siihen on: ei. Hyvä skanneri skannaa ihan yhtä lailla kaikkia papereita. :) Sen sijaan piirtustusjälkeen kynä- ja paperivalinnat vaikuttavat. Väritykseen liittyen käsittelen paperinvalintaa jonkin verran myös Mangan värit - sarjakuvan värittäjän käsikirja -oppaassa. Tietyllä tavalla paperien kanssa sohlaaminen on hifistelyä, mutta kuten Janne T totesi, huono paperinvalinta saattaa olla myös ihan kynnyskysymys siinä että piirtäjä ei saa kunnon jälkeä aikaan. :)
Vai onko niille originaaleille muuta käyttöä kuin oma arkisto sen jälkeen?
Monet järjestävät näyttelyitä, jotkut myyvät tai yrittävät myydä originaaleja. Näissä tapauksissa materiaalivalinnoilla on ehkä merkitystä.
Ja toinen kysymys marginaaleista. Niinkuin Veli ekalla sivulla mainitsikin nehän voi tietokoneella tehdä, fotarissakin muutta canvasin kokoa niin siinähän ne marginaalit tulee. Mutta tarvitaanko niitä? Tommoisessa asettelussa kuva-alue ulottuu ihan sivun reunaan, joten mitään marginaaleja siinä ei ole.
Kuvailemiesi marginaalien tekoa havainnollistetaan monissa mangaoppaissa. Juuri nyt on kioskilla Sangatsun julkaisema Studio MANGA Sarjakuvantekijän tehokurssi 2. Katso sieltä (suurin piirtein sivulta 60 alkaen).
Tarvitaanko marginaalit silti painoa varten?
Kyllä. Ne voi kuitenkin tehdä vasta taittovaihessa (joka useimmiten sujuu nykyään koneella). Jos lähetät työsi johonkin lehteen, siellä ne tehdään (ja määritellään) "automaattisesti" ellet itse ole asiaa miettinyt.
Oiskohan Kvaakissa ihan oma ketju marginaaleista? Kannattaa käyttä Hakua. Myös netin Kupla-akatemiassa on perustietoa marginaaleista (luokassa 1D).
-
Selailin ketjua taaksepäin vuoteen 2004 asti löytämättä vastausta:
Tietääkö kukaan Cansonin Bristolia parempaa paperia tussiterälle? Tarttuu paprua koko ajan terään.
-
Tietääkö kukaan Cansonin Bristolia parempaa paperia tussiterälle? Tarttuu paprua koko ajan terään.
Mulla ei ole ollut kummoisempia ongelmia kun olen käyttänyt Cansonin Illustration tai Deleterin Comic Book paperia. Jälkimmäinen tuntuu imevän tussia hieman tehokkaammin ja siitä tuntuu tarttuvan terään jotain helpommin kuin Illustrationista.
Tosin itse käytän Talensin India Inkiä ja G-terää, mikä taitaa olla suht turvallinen kombinaatio... En tiä mitä terää käytät, mutta mulla on ollut muiden terien kanssa ongelmia vähän paperilla kuin paperilla.
-
Mulla ei ole ollut kummoisempia ongelmia kun olen käyttänyt Cansonin Illustration tai Deleterin Comic Book paperia. Jälkimmäinen tuntuu imevän tussia hieman tehokkaammin ja siitä tuntuu tarttuvan terään jotain helpommin kuin Illustrationista.
Tosin itse käytän Talensin India Inkiä ja G-terää, mikä taitaa olla suht turvallinen kombinaatio... En tiä mitä terää käytät, mutta mulla on ollut muiden terien kanssa ongelmia vähän paperilla kuin paperilla.
Bristol boardin (lehtiö) laatu heikkeni reilu vuosi sitten. se ei kestä edes kumittamista. Harmi, että suomesta ei saa bristol illustration boardia. Sitä joka sanoo kop, kop...
-
Mulla ei ole ollut kummoisempia ongelmia kun olen käyttänyt Cansonin Illustration tai Deleterin Comic Book paperia. Jälkimmäinen tuntuu imevän tussia hieman tehokkaammin ja siitä tuntuu tarttuvan terään jotain helpommin kuin Illustrationista.
Tosin itse käytän Talensin India Inkiä ja G-terää, mikä taitaa olla suht turvallinen kombinaatio... En tiä mitä terää käytät, mutta mulla on ollut muiden terien kanssa ongelmia vähän paperilla kuin paperilla.
G-terällä minullakaan ei ollut juuri ongelmia, mutta nyt käytän Hunt 101-terää sekä Tertsin suosittelemaa Brausen EF-66-terää. Näillä saa leveämpää viivaa kuin G-terillä, mutta tökkäisee helpommin paperiin. Ei voi vedellä samalla tavalla joka suuntaan.Täytyy varmaan vaan harjoitella kevyempää otetta ja loivempaa kulmaa yms...
Bristol boardin (lehtiö) laatu heikkeni reilu vuosi sitten. se ei kestä edes kumittamista. Harmi, että suomesta ei saa bristol illustration boardia. ajoka sanoo kop, kop...
Joo, eikös se hintakin kasvanut Akateemisessa eurolla samoihin aikoihin?
Joskus ehdottelin Akateemiseen, Suomalaiseen yms. Strathmoren Bristol Boardien hankkimista, mutta minkäänlaista mielenkiintoa heiltä ei tuntunut löytyvän. Täytyy ehdotella joskus taas uudestaan.
-
Strathmoren Bristol Boardien hankkimista, mutta minkäänlaista mielenkiintoa heiltä ei tuntunut löytyvän. Täytyy ehdotella joskus taas uudestaan.
Minäkin ehdottelin tällaista vajaa kuukausi sitten. Vastassa oli myyjän tyhjä katse.
Pitäisikö tuonne mennä joskus isommalla porukalla.
Mites Tuubi? Ne on joskus tilanneet mulle teriä.
-
Minäkin ehdottelin tällaista vajaa kuukausi sitten. Vastassa oli myyjän tyhjä katse.
Pitäisikö tuonne mennä joskus isommalla porukalla.
Mites Tuubi? Ne on joskus tilanneet mulle teriä.
Myös Hakiksen Taiteilijatarvikkeessa ovat kuunnelleet tilaustoiveita. Ehkä pitäisi kokeilla noita pienempiä... tai sitten mennä tosissaan suuremmalla joukolla ja tehdä tarjous, josta ei voi kieltäytyä. (http://www.youtube.com/watch?v=pEJiTcGxVNU)
-
Onko Cansonin Illustration-lehtiön paperin laatu jotenkin muuttunut? En tiedä onko vika nyt G-terässä vai missä, mutta tuntuu siltä kuin se ei pelaisi paperin kanssa kuten ennen vaan tökkää välillä kiinni. Terän vaihtaminen ei auttanut. Ei se näin muistaakseni ennen mennyt...
-
Bristolia on paljon kehuttu. Minusta se on ollut ihan surkea. Talens Indian Ink leviää sen pinnalle todella rumasti. Eilen illalla tapahtui pieni ihme. Kokeilin joutessani Bristolille erästä toista tussia ja kas, jälki näytti ihan/oikein hyvältä. Eli sen lisäksi että papereissa on eroa, myös tusseissakin on eroja, jopa hyvin dramaattisiakin eroja!!!! :(
Tuo Talensin Indian Ink on siitä hyvä tussi, että se on TODELLA mustaa. harmi että Bristol-paperi ei siitä tykkää.
-
Cansonin 1557 Dessin 180 g/m2 -paperi on ollut käytössä jo n. parin vuoden ajan, täyttänyt tarpeeksi hyvin harmaalaveerauksen vaatimukset. Lisäksi halpa hinta miellyttänyt, kaksi lehtiötä jopa saanut yhden hinnalla.
-
Olen kokeillut monia papereita vuosien mittaan.
Mainittu Cansonin 250 g bristol ("vihreän kolmion lehtiö") on ollut se yleisin väline. 2000-luvun alussa minulla tapahtui siinä sama juttu, mistä monet ovat puhuneet täällä: yhtäkkiä muste ja huopikset alkoivat levitä paperin kuituihin. Se säikäytti minut pois sen käytöstä vuosiksi, kunnes lopulta ostin uuden lehtiön ja ongelmaa ei enää ollut - kyse oli ilmeisesti yksittäisen erän valmistusvirheestä.
Cansonilla on bristolia myös irtoarkkeina. Pariisilaisessa taidetarvikeliikkeessä sain tämän selville, siellä sitä oli eri kokoisina ja eri paksuisina. Suomesta olen löytänyt sitä yhdestä paikasta, Lahdessa olevasta liikkeestä. Mutta huom: kyseessä ei ole aivan täsmälleen sama paperi kuin lehtiöissä. (Jos muistelen oikein, niin tämän mallin nimi Pariisissa oli Bristol Da Vinci tms.) Pinta on aivan aavistuksen verran karheampaa (mutta tosiaan ero on aika pieni) ja kun käyttää valopöytää, huomaa, että paperin läpi näkyy vähän epätasaisemmin. Lehtiöbristol on tosiaan läpipiirtämiseen erittäin hyvää: vaikka se on 250 grammaista, sen läpi näkyy oikein hyvin.
Minulle Cansonin bristol sopii erityisesti siveltimen käyttöön: kun pinta on aivan tasaista, sivellin liukuu sillä hyvin. Silloin saa aikaan erittäin tarkkoja viivoja. (Jos taas haluaa karkeampaa drybrush-jälkeä, pitää kokeilla jotain muuta).
Yksi tämän haittapuoli on, että näissä lehtiöissä reunat ovat todella epäsuorat. A3:n mitalla sivujen leveys saattaa heittää useamman millin, mikä on aika paljon. Että jos on tottunut mittaamaan marginaalit paperin reunasta, niin kuin minä, niin tässä siihen ei voi luottaa: täytyy käyttää suoraakulmaa mittojen ja suuntien varmistamiseksi.
Nyt minulle on tämän rinnalle noussut toiseksi suosikiksi tämä myös ketjussa mainittu manga/BD/illustration paperi. Se on juuri sopivalla tavalla vähän karkeampaa kuin bristol, niin että se sopii laajemmalle välineskaalalle: sivellin kulkee edelleen hyvin, mutta sille sopivat myös huopikset, terä, jopa sävyjen tekoon joku hiili tai liitu tyyliin Kari Suomalainen. Käyttötuntuma on aika erilainen kuin bristolissa, mutta minä olen ainakin pystynyt sopeutumaan hyvin. (Kuten jotkut ketjussa kommentoivat, itsekin olen pitänyt tavallisen kopiopaperin pinnan tekstuurista. Tämä on sitä aika lähellä, yhdistettynä siihen, että paperi on paksumpaa, joten ei kupruile). Nyt vuorottelen bristolin ja illustrationin välillä piirroksen mukaan. (Riippuen siitä, millaista viivaa ennakoin tarvitsevani kuvassa enemmän).
Myös muita bristoleita kuin Cansonin versioita on tullut käytettyä. Temperassa tosiaan aikaisemmin oli Schöllershammerin piirustuspapereita G4 ja G6. Vanhemman piirtäjäpolven tyypit ovat suosineet niitä - itse en koskaan päässyt niiden kanssa oikein sinuiksi. Niiden pinta oli jotenkin hyvin herkkä sottaantumaan: jos sormissa oli vähänkin mustetta tai grafiittipölyä, paperiin tarttui jatkuvasti sormenjälkiä, tai kämmenensyrjällä tuli sotattua jotain. Myös kupruilivat isojen mustepintojen alla enemmän kuin Canson. Timppa Mäkelä kehui näiden eduksi sen, että paperi on samanlaista myös pinnan alla: tussiterällä piirtämisen vanha korjausmetodi on raaputtaa pieleen mennyt viiva pois veitsellä. Nuo paperit ilmeisesti mahdollistivat piirtämisen myös kertaalleen raaputetulle pinnalle.
Noiden tilalle Tempera hankki Fabrianon bristolia F4. (*) (Niin se leima nurkassa muistaakseni sanoi). Ensimmäisen kerran kun näin, oli vaihtoehtoina 200g ja 300g, sitten tarjolla oli vain kevyempää. Se oli minusta käytännössä aivan identtistä sen Cansonin irtoarkki-bristolin kanssa. Melkein kuin lehtiö-bristol, mutta ei aivan yhtä kiiltopintaista (ja minun käytössäni, ei aivan yhtä hyvää). Mutta jos haluaa kokeilla isompaa kokoa kuin A3, niin noilla se onnistuu.
(*) itse asiassa nyt kun muistelen, niin siinä välissä taisi vähän aikaa olla vielä jotain kolmattakin bristol-tyyppiä, jota sitäkin kokeilin, mutta en nyt kyllä enää muista, mitä se sitten oli. Eroa tähän Fabrianoon ei ainakaan huomannut.
Amerikassa kokeilin Strathmoren bristoleja, mutta eivät ne ainakaan silloin minua vakuuttaneet. Päädyin takaisin tuttuun Cansoniin.
Mutta maininnan arvoista on, että amerikassa bristol-malleja on kaksi: plate finish ja vellum finish. (Kaikki valmistajat käyttävät näitä samoja termejä). Tämä meille tuttu on plate finish, siis äärimmäisen tasainen, lähes kiiltopintainen. Vellum on niin kuin mattapinta, hieman karheampi. Sitä vastaavaa meillä ei oikein ole tarjolla, tuo Canson illustration on ehkä lähin vastine.
Vai onko sittenkään? Kun jokin aika sitten pengoin Temperan hyllyjä, siellä oli vesiväripaperien joukossa eräs paperi, jonka minä tulkitsisin olevan Fabrianon vastine vellum bristolille.
Temperassa turhauttaa monikin asia, kuten esim. se, että kaikki myyjät tuntuvat olevan nuoria ja mistään mitään tietämättömiä, joilta on aivan turha kysyä mitään apua - ja tässä nimenomaisessa paperiasiassa se, että paperien mallinumeroita ei ole merkitty näkyville mitenkään systemaattisesti. Niissä on kyllä jotkin hyllykoodit, mutta ne ovat usein vain liikkeen omia merkintöjä. Jotta siis voisi varmistaa saavansa samaa paperia seuraavallakin kerralla, pitää ostohetkelle itse tietää kysyä, mikä on paperin valmistajan sille antava oikea merkkinumero ja kirjoittaa se itse muistiin!
Tämän paperin numero oli 21 HP, paino 300 g. Kuten sanottua, se oli vesiväripaperien joukossa, mutta pinta on niin sileä, että kyllä se akvarellikäytössä on aivan hyödytöntä. Kyllä se minusta piirustuspaperia on. Tämä on tekstuuriltaan lehtiö-bristolin ja Canson illustration välistä. Lähes sileä, mutta ihan pikkuisen tekstuuria.
Sitten vesiväripapereihin. Edellä minua siteerattiinkin valittamassa pahviin kiinnitetyn illustration boardin puutetta. Sen veroista en ole edelleenkään löytänyt. Kuten joku totesikin, yhdistellessä tussiviivaa ja vesiväriä, toisen laadusta joutuu lähes aina tinkimään. Ja todellakin: jostain syystä Suomesta on hyvin vaikea löytää sileitä vesiväripapereita, tarjolla on vain kaikkein karkeimpia malleja, rough tai extra rough (joiden perusteella voisi olettaa valmistajalla olevan sileämpiäkin malleja tarjolla). Minun veikkaukseni on, että niillä harrastelijat saavat tehtyä mielestään jotenkin "maalauksellisempaa" jälkeä. Ja onhan niitä ehkä mukavampi hypistellä sormissaan.
Kysyin Juanjo Guarnidolta tämän Suomen käynnillä, mitä paperia hän käyttää. Kun Blacksadin tuloksen perusteella se ainakin näyttää toimivan ihan hyvin. :) Hän sanoi, että Archesin sileäpintaisinta vesiväripaperia, "grain satiné".
Archesin papereita ei Suomesta löydy. Satuin tämän jälkeen käymään Sveitsissä ja ajoin vartavasten ranskankieliselle alueelle näitä löytääkseni. Ostin kokeeksi muutaman arkin. Paperi onkin hyvin sileää, mutta ohuin malli (olisikohan sitten 200 g) oli ainakin sitten niin ohutta, että kupruili vielä helposti. Niin kuin joillain papereilla käy, se ei jotenkin tuntunut edes niin jämäkältä kuin painon perusteella voisi olettaa.
Temperasta löytyy saman paperin Fabrianon vastinetta, joka on piirroskäytössä aika samanlaista. Sen malli on kaiketikin 80 SP HP. Siinä on sama juttu kuin Archesissa: ohuin malli on vähän liian ohutta.
Mutta vasta myöhemmin löysin, että Temperassa oli myös tämän paperin paksumpaa versiota: sen paino on 640 g. Ja se on sitten jo mukavan tujua: siinä sopii läträtä veden kanssa oikein kunnolla.
Millaista sitä on sitten käyttää? Se tarjoaa parhaan tasapainon viivan tarkkuuden ja värin käytön suhteen, mitä tällä hetkellä olen löytänyt. Molemmista joutuu tinkimään jonkun verran, tässä tapauksessa väristä ehkä enemmän: pinta kantaa vettä hetken, mutta ei niin hyvin, kuin joissain toisissa akvarellipapereissa. (Tai kaipaamassani illustration boardissa). Isot tasaiset väripinnat - joita sarjakuvien kanssa kasvaneena piirtäjänä kaipaan - ovat vaikeita.
Galleriasivullani tämä kuva (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=gallery;sa=view;id=2583) on sille tehty, samoin eräässä ketjussa näyttämäni toinen kuva (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11769.msg280230.html#msg280230).
Kevyellä Archesilla ja Fabrianolla sopii käyttää myös valopöytää, tällä paksulla kartongilla se ei enää ole mitenkään mahdollista.
Myös jonkinlaisena "arkipaperina" olen käyttänyt joihinkin pieniin nopeisiin väritöihin Fabrianon Academia -lehtiötä. Se on vähän niin kuin kopiopaperin pikkuisen fiinimpi versio, mutta kantaa vettä hiukan paremmin, painaa 120 g.
-
Oli niinkuin tylsähkö ilta eikä mitään sen tärkeämpää tehtävää? Asiantuntevia näkemyksiä, joihin voin yhtyä niiltä osin, mitä olen itse päässyt kyseisiä laatuja testaamaan. BD/Illustrationista on tosiaan tullut lempipaperini, joskin luonnosteluun käytän halvahkoa mutta hyvälaatuista ilmeisesti Akateemisen jotain omaa 180g paperia, jota myydään mustakantisissa A3-lehtiöissä. Ei rypisty kumittaessa ja kestää käsittelyä.
-
Oli niinkuin tylsähkö ilta eikä mitään sen tärkeämpää tehtävää?
Au contraire: deadline painaa, välttelen töitä.
Eiku hetkinen, tämähän on julkinen foorumi? (luikkii takaisin pöydän ääreen).
-
Tarjoaako muuten mikään merkki bristolia sellaisessa lehtiössä, missä se paperi ois kiinni pitkältä sivulta? Tekisi mieli kokeilla "alusta loppuun" bristolilla, mutta ne muutamat lehtiöt, jotka on tullut ostettua, on se verran liirum laarum olleet pohjapahviltaa, ettei ole suoraan piirtäminen oikein maistunut.
-
Tarjoaako muuten mikään merkki bristolia sellaisessa lehtiössä, missä se paperi ois kiinni pitkältä sivulta? Tekisi mieli kokeilla "alusta loppuun" bristolilla, mutta ne muutamat lehtiöt, jotka on tullut ostettua, on se verran liirum laarum olleet pohjapahviltaa, ettei ole suoraan piirtäminen oikein maistunut.
Onko sen paperin pakko olla kiinni lehtiössä, silloin kun siihen piirtää? Ota arkki irti lehtiöstä ja kiinnitä se kulmista pöytään maalarinteipillä, silloin kestää käsittelyä ryttääntymättä.
Tai jos olet tottunut siihen, että paperia pitää voida käännellä eri asentoihin piirrettäessä, niin käytä sitten kiinnitysalustana jotain irtonaista levyä. (Matkusteleville piirtäjille se klassikko taitaa olla vaatekaapin tms. irtoava hylly).
P.S. "Alusta loppuun bristolille" tehdessä kannattaa varautua tiettyihin rajoituksiin: lyikkäriluonnos kannattaa tehdä aika kevyellä kädellä. Kovan lyijykynän kärki rikkoo muuten paperin tasaisen pinnan, pehmeää lyijykynää taas on vaikea pyyhkiä pois.
-
Kiitos paljon J. Vainio tuosta aikaisemmasta analyysistä. Monta vinkkiä on tuossa, hyvä että tuli vastaan.
Olen viime aikoina itsekin yrittänyt opetella tussittamista ja täytyy sanoa että paperin ja musteen yhteispeli tuntuu vielä melkoiselta salatieteeltä. Jotta muste toimii hyvin terän kanssa sen pitäisi kait olla aika juoksevaa, mutta toisaalta juokseva muste on altis leviämään pitkin paperin kuituja. Pistää v-käyrän nousukiitoon. Toinen juttu joka on aiheuttanut harmaita hiuksia on kanssa tuo lyikkärin siisti poisto sileältä Bristolilta ennen skannausta, ilman että tussit lähtevät mukaan. Vihaan kaikenlaista välineiden opettelua ja hieromista, niin hanurista mutta valitettavasti pakollista.
-
Onko sen paperin pakko olla kiinni lehtiössä, silloin kun siihen piirtää? Ota arkki irti lehtiöstä ja kiinnitä se kulmista pöytään maalarinteipillä, silloin kestää käsittelyä ryttääntymättä.
Jyrki, jos paperin laittaa maalarinnteipillä, ettei ryttäänny tai repeä, niin sehän
repeää siinä vaiheessa kun sita irrottaa siitä. Eikö vaan??? ???
-
... jos paperin laittaa maalarinnteipillä, ettei ryttäänny tai repeä, niin sehän
repeää siinä vaiheessa kun sita irrottaa siitä. Eikö vaan??? ???
Ei. Maalarinteipin liimapinta on just sellainen siksi, että sen voi tuoreeltaan irrottaa tekemättä suurempaa vahinkoa. Tärkeähköä on ottaa teipistä kiinni niin, että sen saa vedettyä irti taittaen ja paperiarkista ulospäin.
-
Ei. Maalarinteipin liimapinta on just sellainen siksi, että sen voi tuoreeltaan irrottaa tekemättä suurempaa vahinkoa. Tärkeähköä on ottaa teipistä kiinni niin, että sen saa vedettyä irti taittaen ja paperiarkista ulospäin.
Jos maalarinteippi kuitenkin tuntuu tarttuneen kiinni, sen voi irrottaa puhaltamalla hiustenkuivaajalla kuumaa ilmaa liimapintaan.
-
Jos maalarinteippi kuitenkin tuntuu tarttuneen kiinni, sen voi irrottaa puhaltamalla hiustenkuivaajalla kuumaa ilmaa liimapintaan.
Hahaa, loistavaa! Tarvitsemme seuraavaksi oman niksiosion maalarinteipistä! Minulla on nyt menossa rulla, joka on erityisen huono (en kyllä muista mistä ostin): irtoilee pöydästä omia aikojaan - mutta kuitenkin jättää liimarantuja paperiin, niin että valmiit työt pinossa kiinnittyvät toisiinsa. Ei hyvä.
Lisään vielä tuohon pitkään paperiselostukseeni, että tuon viestin kirjoittamisen jälkeen koitin tussata kuvaa terällä bristolille ja siinä minulla oli kovastikin musteen leviämisongelmia. Minun käytössäni ei ainakaan toiminut. Eli terän kanssa täytynee siis etsiä muita ratkaisuja, ainakin se manga/bd näyttäisi toimivan. Samoin kuin se mainitsemani löytämäni sileä "akvarellipaperi".
-
Onko sen paperin pakko olla kiinni lehtiössä, silloin kun siihen piirtää? Ota arkki irti lehtiöstä ja kiinnitä se kulmista pöytään maalarinteipillä, silloin kestää käsittelyä ryttääntymättä.
Tai jos olet tottunut siihen, että paperia pitää voida käännellä eri asentoihin piirrettäessä, niin käytä sitten kiinnitysalustana jotain irtonaista levyä. (Matkusteleville piirtäjille se klassikko taitaa olla vaatekaapin tms. irtoava hylly).
P.S. "Alusta loppuun bristolille" tehdessä kannattaa varautua tiettyihin rajoituksiin: lyikkäriluonnos kannattaa tehdä aika kevyellä kädellä. Kovan lyijykynän kärki rikkoo muuten paperin tasaisen pinnan, pehmeää lyijykynää taas on vaikea pyyhkiä pois.
No suoraansanottuna oma anatomia on sitä myöden, että jos lehtiö on a3-kokoa ja pitkältä sivulta kiinni sidottu, se toimii yksinään piirrustusalustana. Bulkkipaperi, jota nyt on tullyt käyttäneeksi, ei oikein tykkää jäykemmistä teristä.
Luonnosvälineenä on ollut pehmeä värikynä, että tuskinpa pinnan rikkoontuminen tulee ongelmaksi.
-
Hahaa, loistavaa! Tarvitsemme seuraavaksi oman niksiosion maalarinteipistä!
;D Heh...
-
... Cansonin erityisesti sarjakuvapiirtoon tarkoitetun lehtiön. Siinä on vasemmassa yläkulmassa puhekuplamainen teksti ANGOULÊME BD ja isolla otsikko Illustration BD, Manga, Comics. 250g, A4-kokoa. "Pure white, ideal for pencil, ink, marker and watercolour". Lehtiössä on arkkeja vain 12 kpl, joten hinta 5.90 € on enemmänkin kuin tyyris.
Ostin mainittua Canson Angouleme BD Illustration BD, Manga, Comics 250g/m2 pari vuotta sitten 10 lehtiötä A3-kokoisena. Ihastuin paperiin, ei mikään liian liukas kuten schollershammerit, vaan sopivan kiinteä ja aavistuksen karkea pinta, ideaalinen ainakin kuitukärkikynille ja siveltimille. Hiusterää en kokeillut.
Mutta nyt on muodostunut hauska ongelma: paperia ei enää ole Akateemisessa (ainakaan Tampereella) ja paprut kohta loppu. Onko kellään tietoa mistä tätä paperia saisi?
PS. Laitoin äsken kyselyn Akateemiseen, niin katsotaan saavatko hommattua sitä jostain.
-
Mutta nyt on muodostunut hauska ongelma: paperia ei enää ole Akateemisessa (ainakaan Tampereella) ja paprut kohta loppu. Onko kellään tietoa mistä tätä paperia saisi?
Oletko käynyt katsomassa Tuubissa siinä Tampereen Akateemisen lähellä? Olen muistaakseni ostanut sitä sieltä.
edit: Ainakin G-terän kanssa tuo on ollut paras tähän asti, mutta kun "paperi ei toimi" tulee toisinaan olo että vika onkin terässä eikä paperissa. Välillä mietin josko koko G-terä pitäisi vaihtaa johonkin muuhun. Mutta aina kun kokeilen jotain muuta, palaan takaisin G-terään.
-
Oletko käynyt katsomassa Tuubissa siinä Tampereen Akateemisen lähellä? Olen muistaakseni ostanut sitä sieltä.
En ole Tuubista kysynyt. Täytyypä kysyä.
-
Eikö Tiimareissa ja Suomalaisissa ole myyty näitä kans? Vai onko ne olleet vain A4-kokoa?
-
Canson Angouleme BD Illustration BD, Manga, Comics 250g/m2
Mutta nyt on muodostunut hauska ongelma: paperia ei enää ole Akateemisessa
PS. Laitoin äsken kyselyn Akateemiseen, niin katsotaan saavatko hommattua sitä jostain.
Jos saat käsiisi kyseistä paperia, tarkista, että sen pinta on tarpeeksi karkeaa. Olen ollut huomaavinani, että myöhempien aikojen Angouleme-papereissa pinta on muutettu kiiltäväksi ja liukkaaksi.
-
Ostin mainittua Canson Angouleme BD Illustration BD, Manga, Comics 250g/m2 pari vuotta sitten 10 lehtiötä A3-kokoisena. Ihastuin paperiin, ei mikään liian liukas kuten schollershammerit, vaan sopivan kiinteä ja aavistuksen karkea pinta, ideaalinen ainakin kuitukärkikynille ja siveltimille. Hiusterää en kokeillut.
Mutta nyt on muodostunut hauska ongelma: paperia ei enää ole Akateemisessa (ainakaan Tampereella) ja paprut kohta loppu. Onko kellään tietoa mistä tätä paperia saisi?
PS. Laitoin äsken kyselyn Akateemiseen, niin katsotaan saavatko hommattua sitä jostain.
Snow Whitesta Hakaniemesta on ainakin joskus saanut.
-
Jos saat käsiisi kyseistä paperia, tarkista, että sen pinta on tarpeeksi karkeaa. Olen ollut huomaavinani, että myöhempien aikojen Angouleme-papereissa pinta on muutettu kiiltäväksi ja liukkaaksi.
Jotenkin olin huomaavinani että viime aikaisessa paperisatsissa terä ei toiminut aivan kuin olisi pitänyt. Ajattelin että vika oli terässä. Mutta onko paperin laatu huonontunut? (Liukkaammallahan sen pitäisi toimia liukkaammin jos terästä on kyse)
-
Mutta onko paperin laatu huonontunut? (Liukkaammallahan sen pitäisi toimia liukkaammin jos terästä on kyse)
Pahimmassa tapauksessa laatu heittelehtii sinne tänne. Emme tietenkään toivo moista.
-
Löytyihän sitä Canson Angulemea A3:na Arteljeesta eli Tuubista pari kymmentä lehtiötä, kiitos Aura. Nyt sinne jäi vain ikkunalle lehtiö, mutta sitä kuulemma on maahantuojalla.
-
... ja paperin pinta oli siis toivotunlainen? intonaatiokysymys
-
... ja paperin pinta oli siis toivotunlainen? intonaatiokysymys
Ihan samanlainen kuin pari kolme vuotta sitten ostamissani. Tosin avasin vain yhden paketin.
Ostin myös kokeeksi yhden Canson Bristolin, jossa on paljon tasaisempi pinta, joka tuntuu sopivan hiusterälle ja kapillaariterille (esim. Rotring Rapidograph). Bristol ei ole ollenkaan hassumpi sekään, Micron Pigma-kuitukärkikynän mustekin kuivui siinä melkein yhtä nopeasti kuin Angoulemessa. Bristol on myös vaaleampi verrattuna Angoulemen luonnonvalkoisuuteen, mutta sillä nyt ei tussaustyöskentelyssä ole merkitystä. Värittämistä en ole kokeillut Angoulemelle sen paremmin kuin Bristolillekaan, mutta jos joku on kokeillut, niin jotain raporttia siitä olisi mukava kuulla. Uskoisin että Angouleme imisi väriä paremmin kuin Bristol, ainakin vaikuttaa huokoisemmalta.
-
Uskoisin että Angouleme imisi väriä paremmin kuin Bristol, ainakin vaikuttaa huokoisemmalta.
Eikös Bristolissa ole ohut kalvo päällä, tussi jää siihen pinnalle - ainakin osassa papereista, olen törmännyt myös Cansonin Bristoliin mihin kaikki levisi.
Kun Tampereen Tuubissa joskus taannoin puhuttiin papereista, oli Illustrationilla kuulemma tae taiteilijatason arkistointikelpoisuudesta, mutta Bristolilla ei.
-
Bristolista olen huomannut seuraavaa ja eräällä keskustelupalstalla oikein ulkomaalaisetkin piirtäjät olivat huomanneet samana ikävän asian:
Kun piirtää lyijykynällä Canson Bristolille ja kumittelee pieleen menneitä kohtia, paperin pinta menee tässä proseduurissa pilalle.
Sitten kun viimeiseksi piirtää terällä ja tussilla (Talens Indian Ink), tussi imeytyy ja leviää rumasti paperille. Ennen ei kuulemma ole ollut näin. Muutos on tapahtunut, sanotaanko viimeisen puolentoista vuoden aikana.
En tiedä miten muut tussit käyttäytyvät Bristolin pinnalla lyijäys-kumituksen jälkeen., mulla on vain Talensin Indian Inkiä, koska se on kaikkein mustinta tussia mitä tiedän.
-
Heips,
Kävin Stokan Hulluilla Päivillä. Samalla menin Akateemisen paperi-osastolle. Löysin mielestäni aivan loistavaa paperia, joka on ainoastaan nyt hullujen päivien aikana tarjouksessa.
Paperia on kahta laatua. Ohuempaa kiiltävä-pintaisena ja sitten paksumpi versio, jonka pitäisi kestää jopa tussi. Jälkimmäinen tuntui sopivan paksulta. Minusta nuo paperit olivat hyvää laatua.
Paperin nimi on DALER ROWNEY. Hinta molemmilla oli 3,90 euroa lehtiö.
SItten ostin itselleni suomalaisen maahantuojan RAAMARIEN ison A3-lehtiön, jolla oli hintaa 5 euroa. Ei paha. Paperi oli minusta myös tässä erinomaista.
Sitten sinne oli tullut todella hyvä laatuinen tussi sarja, jonka nimeä en tarkalleen muista. Oliko joku TOUCH tai sinneppäin. Saman tyyppinen tussi kuin Copic. Joka tapauksessa tussi-muste oli aivan loistavaa ja levisi paperin pinnalla hyvin. Pakkauksia oli kahdenlaisia. Toisessa harmaan eri-sävyt ja sitten oli värillinen pakkaus, jossa oli perusvärit ja muutama murrettu sävykin. Hintaa pakkauksella oli 19,90 ja tusseja oli kait 10 kpl tai jotain.
-
Paperin nimi on DALER ROWNEY.
Niin minunkin. Mistä sinä sitä ostat?
-
Ostin sitä Akateemisesta kirjakaupasta nyt Hulluilta Päiviltä. Tuota paperia ei saa käsittääkseni Suomesta mistään. Olivat nyt tilanneet erikoiserän Hulluille Päiville.
Joten tänään niitä oli vielä jäljellä yksi kasa kumpaakin.
-
Mulla on sellainen muistikuva, että oisin Tampereella asuessani ostanut Daler Rowneyn paperia Akateemisesta kerran kokeeksi (pitäisi olla vielä jäljelläkin, joten voin tarkistaa, kunhan pääsen kotiin ensi viikolla) ja sitä oli siellä ihan vakituisesti.
-
Hulluilta päiviltä saa myös Daler Rowneyn luonnoskirjoja monessa eri koossa. Hintakin on edullinen, joten kannattaa hakea pois kuljeksimasta.
-
Riihimäen suuressa keskustassa sijaitsee täkäläinen ainoa'oikea' Taideliike. Ostin ahaa-elämyskenä paperin nimeltä: Canson , llustration,bd,manga und comics. Maksoin 13,5e alennuksesta. Sisältää 12-paperia. En ole ennen kokeillut tätä mutta tänään voisi maistella. Cansonin akvarellipaperi on vähän käynnyt tylsäksi vaikka sitä myös ostin mut mut..toivotaan parasta.
-
Mulla oli käytössä tuota Korron mainitsemaan Cansonin "manga"-paperia, 250g on varsin jämäkkä piirtämistä varten. Ainoa huono puoli on vain tuo hinnan ja paperimäärän suhde, arkki loppuu just kun pääsee vauhtiin. Tämän takia palasin tuohon Cansonin 1557 180g -paperiin, samaan jolle tein U-255:t mutta nyt lehtiö on A3-koossa. Hinta on halvempi ja arkissa on 30 paperia, opiskelijan kukkarolle täysin sopiva valinta.
-
Hei,Aapo joo kyllä tämä ihan jämäkältä näyttää. Kyllä kanssa köyhänä paperia olisi kiva olla vähän reilummin kuin tuo 12kpl. Huomannut olen sen kanssa kun pääsee vauhtiin niin sattumalta naapurinlapsi huutaa pihalla :ÄÄÄÄÄIIIITTTTII! tai paperi loppuu. Niin meininki tehdä menee.
-
Olen miettinyt seuraavaa; 'Minkä laiselle paperille PRO:oot piirtävät?' Dustin nquyen ainakin Devinart-sivuston mukaan käyttää 300g hot press. En tiedä mitä tuo hot press tarkoittaa tai liityykö se edes paperinlaatuun. Sivistäkää minua kiitos.
-
Voit ihan itsekin sivistää itseäsi googlaamalla "kuumapuristettu paperi", tai sama englanniksi. "Hot press" on siis valmistustekniikka, joka tuottaa erilaisia lopputuloksia valmistajasta, raakamateriaalista ja arkin paksuudesta riippuen.
-
Päivän jännin tapahtuma on seuraava;' D' aqua paperiarkin mukana sain 6kpl watercoloreita' Uusi tuttavuus tämä paperi. Aika semmin en ole kokeillut , 30kpl paperia ja 200g. Ei paha?
*Hinta unohtu = 12e
-
Ostin tänään (Pariisissa) lehtiöllisen Cansonin FANBOY Manga art boards -paperia (250 gsm). Paperiin (http://www.amazon.com/gp/product/B0025U10FW/ref=s9_simh_gw_p201_d0_g201_i1?pf_rd_m=ATVPDKIKX0DER&pf_rd_s=center-2&pf_rd_r=0T50KTDWSTVTHQ7FF5XW&pf_rd_t=101&pf_rd_p=470938631&pf_rd_i=507846) on painettu valmiita haaleansinisiä apuviivoja tekstaukseen ja ruudutukseen. Paperi vaikuttaa aika hyvältä, ostin näet tussiteränkin ja olen hiukan kokeillut.
Katselin Amazonilta, siellä käsittääkseni ilmoitettiin, että eivät toimita tätä Suomeen.
Tietääkö kukaan, saako tätä kyseistä paperia jo jostakin Suomesta? Eikös esim. Temperassa ole myynnissä Cansonin muitakin papereita?
Minulla on entuudestaan pari vuotta sitten hankittuja Manga-blueprint-papereita, mutta niiden pinta on niin ohut että ei niille pysty terällä mitään piirtämään. Nämä Cansonin paprut tuntuvat paljon laadukkaammilta.
-
cansonin FANBOYta on ollut myynnissä ainakin akateemisella ja suomalaisessa kirjakaupassa, tästä on kyllä hetki kun viimeksi näin myynnissä
-
Kiitos, Curt. Pitääpä käydä katsomassa. Tuota Fanboyta näyttää olevan usempaakin sorttia (sketching, storyboard jne). Toivottavasti niillä on myös tätä art board -paperia.
En kyllä aio vielä ostaa mitään isoa määrää. Pitää ensin testata kunnolla.
Onkos muilla tästä paperista kokemusta?
-
Kiitos, Curt. Pitääpä käydä katsomassa. Tuota Fanboyta näyttää olevan usempaakin sorttia (sketching, storyboard jne). Toivottavasti niillä on myös tätä art board -paperia.
En kyllä aio vielä ostaa mitään isoa määrää. Pitää ensin testata kunnolla.
Onkos muilla tästä paperista kokemusta?
Itselläni on ollut tälläista, (tuotiin ulkomailta lahjaksi).Mutta ei varmaan samaa? En muista oliko minkäänlaisia apuviivoja.
(http://ecx.images-amazon.com/images/I/51-lzWPCyeL._SS500_.jpg)
-
Judea: oliko paperi hyvää?
-
Judea: oliko paperi hyvää?
Itse pidin kovasti, mutta kyseistä paperia en ole ainakaan suomalaisesta löytänyt.
-
Kävin Akateemisessa (Helsingissä), ei ollut Fanboyta.
Pyysin tilaamaan. Myyjä lupasi viedä viestiä ylöspäin.
Saas nähdä, miten käy...
-
Kävin Akateemisessa (Helsingissä), ei ollut Fanboyta.
Pyysin tilaamaan. Myyjä lupasi viedä viestiä ylöspäin.
Saas nähdä, miten käy...
Kannattaa muistaa sellainen, että Manga-aallon myötä ei varmaan ole tullut tehtaiden tuotantoon mitään uusia paperilajeja, vaan jo olemassaolevia papereita on nimetty pienin muutoksin (leikkuumuoto, siniset ohjeistusviivat) "manga-paperiksi". Näinhän esimerkiksi Schoellershammerin "manga"-paperi on ihan tavallista Schoellerin teknisen piirtämisen skissipaperia vähän kapeammiksi blokeiksi leikattuna.
-
Schoelleria ei taida enää saada mistään (Suomesta). Siis sitä arkkeinä myttävää paksua paperia.
-
Kun nyt puhutaan paperista, onko kukaan käynyt katsomassa liikettä nimeltä PAPERIKAUPPA. Se sijaitsee Sarjakuvakeskuksen vieressä tien toisella puolella. En ole liikettä koskaan huomannut. Se on niin huomaamaton. Mutta käydessäni hakemassa muutaman puuttuvan sarjainfon sarjakuvakeskuksesta, huomasin ihan vahingossa liikkeen. Tiirailin ikkunasta sisään. Isot tilat. Oli kaikenlaista kynää, Manga-juttuja, erilaisia värituubeja jne. Jospa siellä olisi hyvälaatuista paperia piirtäjille. Mutta kaikenlaista taidevälinettä ikkunasta sisään katsoessani näin. Siis Sarjakuvakeskuksen tien toisella puolella.
-
Kiitos, Orjan. Enköhän käväise tuollakin lähiviikkojen aikana. Matkalla voin poiketa Hakiksen taideliikkeessä (Arena-teatterin vieressä)
-
Schoelleria ei taida enää saada mistään (Suomesta). Siis sitä arkkeinä myttävää paksua paperia.
Kyllä Schoellershammerin tehdas edelleen toimii, ja Schoellershammeria myy mm. Tempera, mutta sitä parasta arkkeina myytävää pellavalumppupohjaista monikerrospaperia ei oo valmistettu enää ikuisuuksiin. En edes muista koodia... 3032?
Tehdas suosittelee tilalle 4-kerroksista lumppupaperiaan, mutta se on aavistuksen liian sileää.
Toinen hyvä Schoellershammerin paperi, jolle piirsin vuosikaudet oli 200g/m2 Durex. Sitä näyttäis olevan myynnissä ainakin Turkissa ja Amerikassa, pikaisella Googletuksella, joten varmasti saanee Suomestakin.
-
Mikä olisi paras paperi Pentelin brushpeneille? Iteltä loppui vakiopaperi jemmasta, ja bristolilla mokoma leviää liian häiritsevästi.
-
Mikä olisi paras paperi Pentelin brushpeneille? Iteltä loppui vakiopaperi jemmasta, ja bristolilla mokoma leviää liian häiritsevästi.
Mikä malli Penteliä? GFKP:lla mulla toimii hyvin mm. Daler-Rowneyn 200g/m2 Fine Grain HeavyWeight ja Daler-Rowneyn 220g/m2 HeavyWeight. Mutta nää on niin makuasioita - jokaisella on oma käsityksensä siitä, paljonko paperi saa hidastaa piirtämistä.
Toisessa ääripäässä on sitten kiillotettu liitu-liimapintainen paperi tai vaikkapa pergamentti.
-
Tuo Pentelin GFKP on siitä hieman ongelmallinen, vaikka onkin huippu sivellin-tussi katekoriassa, että hiuksen hieno kärki tuppaa lirauttamaan mustetta hieman liikaa. Ainakin aluksi kun sen ostaa jostain halvalla! ;)
Mutta minä olen ratkaissut paperi ongelman sillä, kuten olen jo ainakin 1000000 kertaa todennut, että menkää hyvät ihmiset katsomaan millaisia paperilaatuja kirjapainoissa on. Saatatte positiivisesti yllättyä. Suomen kijakaupoissa on loppujen lopuksi marginaalinen suoppea valikoima hyvää ja laadukasta paperia. Eri asia on sitten jos asuu ulkomailla kuten Kivi. Siellä tarjonta on aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Siis monissa ulkomaan maissa.
Olen ollut 100%sen tyytyväinen noihin kirjapainoista ostamiini/saatuihin paperi laatuihin ja niitä on eri gramaisia ja eri kokoisia. Paperi ei minulta pääse loppumaan tämän elämän aikana.
Joten olkaa luovia ja etsikää niin varmasti löydätte. Näinhän suuri Pyhä Kirjakin toteaa.
-
Heip, tein tälläisen löydön; Navigator Office paper Solutions (160g) Todella mukava uutuus, sain halvalla. Pitäähän sitä näin 'oikeita' välineitä ja työn kannalta fiksuinta paperi,välinettä sun muuta etsiessä kokeilla vaikka mitä. Liukas sekä kiiltävä-pinta antaa hyvän tuntuman. Cansonin Bristoli ei kannattanut , muutaman kerran olen yrittänyt sen kanssa. Olen kuullut kuinka C-Brisotoli on sopinut monille, nämä on näitä maneereja kait.
-
Kivi; Siis kyse siitä mustasta, patruunoilla täytettävästä brushpenistä. Noi Daler-Rowneyt sopivat varmaan hieman raffimpaan jälkeen kuin kliiniseen ja steriiliin? Pergamentti kyllä kuulostaa hieman kalliilta vaihtoehdolta. :|
Orjan-May; puhutaanko nyt näyte-eristä vai ihan kunnon määristä tiettyä laatua? Siis että myykö kirjapainot ihan painamatonta paperia?
Tuntuuhan toi ongelma olevan enemmänkin, mikä paperi sopii tolle brushpenin musteelle parhaiten, kun indian ink ei hirveämmin leviä, mutta se nyt sopii paremmin työskentelyyn kuin oikealla siveltimellä työskentely.
-
Mikä olisi paras paperi Pentelin brushpeneille? Iteltä loppui vakiopaperi jemmasta, ja bristolilla mokoma leviää liian häiritsevästi.
Akateemisen oma mustakantinen A-paper sietää hyvin (mm.) Pentelin tussia. Jopa 90 grammaisena. Toisaalta kuivuminen on hidasta ja kummaaminen voi haalistaa. Kääntöpuoli on sileämpi, jos sillä on väliä.
Disclaimer: Ostin omani vuosi sitten.
-
Joo. Ihan painamatonta ja eri grammaisia valkoista. Niitä kirjapainot käyttävät eri tarkoituksiin. Laatuja on paljon erilaisia. Mietin mitä tarkoittaa painamaton paperi....siis sellaista, johon ei ole painettu vielä mitään....niinkö?( sori tyhmyyteni) kun kysyn jotain näin stupidia!
Pitää pyytää "kohtuullinen" määrä eli aluksi voi hypistellä paperia kädessään miltä se vaikuttaa. Sileys, karheus ja siis paperin pinta. Pitää tietää millaista paperi-tyyppiä haluaa. Voi ottaa vaikkapa kynän mukaan jos on aikaa itsellä ja työntekijöillä keskustella paperi laaduista ja kokeilla. Minä olen tehnyt niin, että olen pyytänyt saada mukaan muutamia paperi arkkeja sellaisista papereista, jotka ovat herättäneet kiinnostukseni. Sitten olen tietenkin kysynyt, paljonko maksaa 50-100 arkkia- pystyykö hieman tinkimään hinnasta kun näin paljon ostan.....yleensä ostan paljon enemmän.... jne.
Kirjapainoja on ihan mukavasti Helsingissä. Jokainen etsiköön omansa. Muuta vinkkiä minulla ei ole antaa jos haluaa päästä helpommalla kuin tilailla ulkomailta. Sieltä tilattaessa paperille tulee hintaa aika moisesti, sillä oletteko ajatelleet, että paperi painaa aika paljon! Joten voi varautua ainakin postimaksun osalta suuriin summiin vaikka paperia saisikin halvalla.
Veikko Savolainen sanoi minulle, että paperin laadulla sarjakuvaa tai yleensäkkin kuvituksia tehdessä on ratkaisevan tärkeä osuus lopputuloksen kannalta. Kirjoitan tämän täysin. Siis osatkaa arvoisat kolleegat (kirjoitetanko sana g:llä vai k:lla) vaatia laatua, sillä sinä itse piirrät kyseiselle paperille. Kuinka mahtava fiilis siitä tuleekaan...tai on minulle joskus tullut...ei enään :(, kun sivellin-tussi tai mikä tahansa muu työväline kulkee paperin pinnalla kauniisti luomisprosessin aikana. Siinä on jotakin taikaa jota en osaa pukea sanoiksi. Se on vaan itse koettava.
Ps. Uusimmassa ANKKALINNAN PAMAUKSESSA on haastattelu Ankka piirtäjä Cesar Feriolista. Kirjoituksen lopussa kysyttiin, millaisilla työvälineillä hän piirtää. Cesar mainitsi jonkun paperilaadun, missä kuulemma viiva kulkee kuin jään pinnalla. En muista paperi laadun nimeä. Käykää tsekkaamassa jos lehti löytyy sieltä paikkakunnalta jostakin mis asutte. Ainakin Aketeemises Hesas oli vielä iso nippu....tänään kun kävin katsomassa sarji utuuksia. Timo Ronkainen varmasti tarvittaessa päätoimittajan roolissa antaa tarvitsemanne tiedon jos jotain kiinnostaa paperin merkki.
-
Ostin 325g Watercolor-paperia. Tuon tarkemmin en muista paperiarkin nimeä. Asiaan - Sekatekniikkani yleensä tekee paperinpinnasta kupruisen, käytännössä paperi vaurioituu.
Siispä utelisin ihan muuten vaan maalaamiseen/sarjisten tekemiseen edullista-halpaa paperia. Ehdotuksia otetaan vastaan. Ottakaa huomioon että olen opiskelia.
-Kiitos ja palataan.
-
Ostin 325g Watercolor-paperia. Tuon tarkemmin en muista paperiarkin nimeä. Asiaan - Sekatekniikkani yleensä tekee paperinpinnasta kupruisen, käytännössä paperi vaurioituu.
Siispä utelisin ihan muuten vaan maalaamiseen/sarjisten tekemiseen edullista-halpaa paperia. Ehdotuksia otetaan vastaan. Ottakaa huomioon että olen opiskelia.
-Kiitos ja palataan.
Suosittelen että ostat palan vaneria ja rullan ikkunaliimapaperia, kastelet paperin (minkä tahansa mitä sitten käytätkin) läpikotaisin ja kiinnität sen liimapaperilla kaikilta laidoiltaan vaneriin. Kuivuttuaan paperi on sileä, eikä enää käpristele.
-
Thx, kyllä nisti keinot keksii. Pakko sanoa että tähän 'tee se itse'-asenteeseen törmää monesti taiteilussa. Opettajani ei jaksanut hakea vettä kesken tunnin. Niinpä hän sitten sylki paperille ja jatkoi tussailua. Tuo osto politiikka menee ensikuuhun, ei ole fyrkkaa juurikaan tällä hetkellä.
-Kiitos joka tapauksessa nopeasta vastauksesta.
-
Olen ostanut ihan kunnon eriä hyvää paperia vuosien aikana eri kirja-painoista. Jos emppu tarkoittaa painamattomalla paperilla siis ihan puhdasta valkoista paperia, niin juuri tuollaista olen ostellut isompia eriä. Mutta kuten sanoin, olen nyt hieman itsekäs....kirjapainoista kannattaa kysellä mahdollisuuksia saada näyte papereita ja kertoa osto aikeistaan.
Minulla on lähes joka käyttö tarkoitukseen omanlaisensa paperi. Ostan mustetta ja teriä varten hieman paksumpaa paperia ja tutkin todella tarkkaan paperin pintaa kuinka se elää piirrettäessä. Terillä piirrettäessä paperi ei saa olla kuituinen vaan sallaista sopivasti sileää, jotta terä ei tökkää paperin pinnan huokosiin, jolloin tapahtuu kauheita sinun originaalillesi. Silloin tällöin piirrän lyijy-kynillä (eri kovuusasteet), niin tähän tarkoitukseen minulla on sellaista karheampi pintaista paperia joka sopii myös graphiti-kynillä piirrettäessä. Ja kun teen värikynillä( usein rakastan piirtää sinisillä sävyillä), siihen on omanlaisensa paperi. Ainoa paperi laatu, jota en ole koskaan saanut kirjapainoilta on laadukas akvarelli paperi. Kirjapainoilla ei juuri ole käyttöä tuollaiselle paperille. Tälläistä hyvää akvarelli paperia ostin viimeksi kun Suomalaisessa kirjakaupassa oli sellaiset hulina päivät. Ja nyt taisi Hulluilla Päivillä olla muistaakseni Cansonin akvarelli paperia hyvin halvalla. Muistaakseni se oli Cansonin jos en muista väärin.
Joten ystävät ja taiteilija toverit, paperin laadulla on todella merkitystä lopputuloksesi kannalta. Siitä ei minusta kannata tinkiä, jos tekee ihan ammatti mielessä juttuja. Harjoitteluun sopii ihan tavallinen kopio paperi, jota kait saa halvimillaan jotain 3,95 euroa riisi.
Ainoa paikka mistä saa hieman laadukkaampaa paperia on Tempera.
Paras paperi sarjakuvien tekemiseen on Cansonin fan-boy comic paperi, josta Tertsi minulle kirjoitti. Otin yhteyttä Cansonin suomalaiseen maahantuojaan ja he innostuivat tuomaan paperia myös Suomen markkinoille. Olin tästä suunnattoman iloinen, koska paperi on todella laadukasta. Tertsi varmasti osaa sanoa asiasta myös jotakin. Tuossa Cansonin Fan boy paperissa on jokaisessa reunassa sinisellä painettu millit ja muut tärkeät mitat, joka helpottaa kaikkia sarjakuvaa piirtäviä ihmisiä. Mutta juuri saamani tiedon mukaan jonka sain pari päivää sitten, niin ikäväkseni totean tähän lopuksi, että Cansonin Fan Boy paperia ei enään valmisteta. Näin minulle sanottiin.
-
Mutta juuri saamani tiedon mukaan jonka sain pari päivää sitten, niin ikäväkseni totean tähän lopuksi, että Cansonin Fan Boy paperia ei enään valmisteta. Näin minulle sanottiin.
>:(
-
Nopealla googlauksella en löytänyt netistä mainintaa fanboy-paperin valmistuksen lopettamisesta.
Tilasin kuitenkin heti varmuuden vuoksi 240 arkkia lisää tätä mainiota paperia. Jos ei mitään yllättävää tapahdu, niin nuo riittänevät mulle loppuelämäksi.
-
Nopealla googlauksella en löytänyt netistä mainintaa fanboy-paperin valmistuksen lopettamisesta.
Tilasin kuitenkin heti varmuuden vuoksi 240 arkkia lisää tätä mainiota paperia. Jos ei mitään yllättävää tapahdu, niin nuo riittänevät mulle loppuelämäksi.
jos tarvetta lisään ilmenee törmäsin ko. paperiin itselleni sangen yllättävässä paikassa: Tiimarissa.
-
jos tarvetta lisään ilmenee törmäsin ko. paperiin itselleni sangen yllättävässä paikassa: Tiimarissa.
Ohhoh!
Pitääpäs mennä tsekkaamaan heti ensi viikon alussa.
En usko ennen kuin näen.
edit
Siis: oliko siellä tätä (http://fanboypaper.com/products.php?id=9) paperia?
Esim tämä (http://fanboypaper.com/products.php?id=14) ei kelpaa?
-
minusta tuota oli siellä sivussa, päällä oli niitä A4 koon 50 arkkeja.
olin muulla asialla, voin tsekata alkuviikosta uudestaan
-
minusta tuota oli siellä sivussa, päällä oli niitä A4 koon 50 arkkeja.
olin muulla asialla, voin tsekata alkuviikosta uudestaan
Olis eri kiva jos viitsisit käydä vielä tsekkaamassa.
Tulen piipahtamaan Turussa kahden viikon päästä. Olishan se mukava tuoda fanboyta ikään kuin matkamuistona.
-
Räyh! Törmäsin S.Bianchin kotisivulla 'illustration board' nimiseen 'paperiin?' Siis S.Bianchi käyttää sekatekniikaa (voitte käydä tsekkaamassa..) edellä mainitulle illtusille.
Googlen kuvahaku näytti suhtnormin näköistä paperia. Paljonko tälläinen paperi maksaisi? (Älkää pistäkö KVG) koska luotan Kvaakin ammattiosaamiseen. Netistä löytyy niin paljon eräänlaista 'turhaa',väärää' sekä 'siltä väliltä' tietoa. Joten harvoin vaivaudun kiusaamaan Googlea. Kun täältä saa paremman vaihtoehtoisin vastauksen.
-
Illustration boardeiksi kutsutaan maalausalustoja, joissa paperi on liimattu pahvin päälle. Paperit ovat erilaisia pinnoiltaan ja pahvit eri paksuisia. Näille on erinomaista maalata ja piirtää. Itse olen käyttänyt sellaisia jo vuosia. Valitettavasti niitä ei taida olla saatavilla Suomessa ja jos on, niin jotain epämääräistä laatua.
Edit. Täällä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6356.msg109924.html#msg109924) on Kääkistä löytynyttä keskustelua eri boardeista.
-
Kiitokset Ossille informaatiosta. Saako edes vastaavaa tuotettava vaikkapa Temperasta? Ainakin olen Temperan olevan tämän maan ykkösliikeitä taiteensuhteen. Pitäisi varmaan käydä kurkkimassa fyysisesti tai ihan näin netinkautta Temperan sivuilta.
Pakko taas todeta taiteen olevan välinekeskeistä.
-
Eipä taida saada, joskin kannattaa kyllä kysyä. Ovat voineet hankkia. Luulen kuitenkin, että minulla on hamstrattuna Suomen suurin varasto kyseistä tuotetta.
-
Luulen kuitenkin, että minulla on hamstrattuna Suomen suurin varasto kyseistä tuotetta.
No, kerrankin taidetarvike on siellä missä siitä suurin ilo meille kaikille pitkällä aikavälillä on. ;D
-
Mitä mieltä olette Canson - merkkisestä paperista. Soveltuu pensseleille ja tusseille. Itse ostin 16 arkin "kansiot" ja Itse pidän kovasti.
(Drawing _ Dessin - 21x29,7 cm)
-
Cansonia on kovin monia eri laatuja. Mahdoton on tuosta noilla vinkeillä sanoa yhtään mitään.
-
Se on varmaan se Illustration-lehtiö. Itse tykkään kovasti terän kanssa. Se on vain niin kallista ettei tule ihan kaikkeen käytettyä.
-
Mitä mieltä olette Canson - merkkisestä paperista.
Fabriano, Canson, Daler&Rowney, Schoellershammer. Nuo ovat kaikki laatumerkkejä, ja on suunnilleen smantekevää mitä niistä käyttää jos pinta miellyttää. Suomessakin ehkä osattaisiin tehdä hyvää piirustuspaperia, mutta tehtaita ei vain kiinnosta panostaa esimerkiksi siihen että paperikoneiden voiteluaineet eivät pääsisi turmelemaan paperia. (Tää on muuten yksi syy siihen, miksi kirjapainojen paperi jota muuten ostaisin tukusta halvalla ei kelpaa mulle - suomalaisessa vähähappoisessa piirustuspaperissa on lähes aina liikaa "sattumia", rasvatahroja joiden kohdalla väri ei tartu.)
:(
Kivi
-
Tämä on nyt pikkasen ohi aiheesta mutta mullapa onkin ideavihko joka on tehty norsun kakasta!
Itte vihko-> http://suosikki.fi/blogit/vehniainen/kakkapaperia
Kyllä noille sivuillekin pystyy suttaamaan--> http://suosikki.fi/blogit/vehniainen/lauri-ylonen-kakkapaperilla
-
Jos asut Helsingin suunnalla, kannattaa piipahtaa Tuubi nimisessä taiteilijatarvikkeita myyvässä kaupassa.
Siellä nimittäin oli tarjouksessa HAHNEMUHLE merkkistä laadukasta paperia pieni erä, joka mennen tullen pesee monet paperimerkit.
Koot olivat A4 ja A3. Tosin suurempi koko oli jo huolestuttavasti loppumassa. Lattialla oli enään pieni kasa, mutta A4 kokoa oli riittävästi jäljellä.
Kysyin paperin tietoja ja sain seuraavaa infoo:
A4 250g= 125 arkkia hintaan 9,50 euroa
A3 250 g= 125 arkkia hintaan 15.00 (näin muistan tämän hinnan????)
Paperi on bristoltyyppinen sileä.
Tuubi, Lönnrotinkatu 23
www.tuubi.com
-
Terve! Kysyisin täältä ammattilaisilta että mitähän paperi laatuja ja merkkejä kannattas ruveta kokeilemaan kun ei ol ittellä mitään kokemusta muutako tommosesta perus tulostin paperista. Tussauksen hoitelen siveltimellä ja jos jotaki hyväksi havaittua nettikauppaa on tiedos mistä vois tilata sitä paperia ni olis kiva saada selville ni ei tarttis täältä jumalanselän takaa lähtee sitä pakiparastaan hakemaan. Kiitos jo etukäteen!
-
Terve! Kysyisin täältä ammattilaisilta että mitähän paperi laatuja ja merkkejä kannattas ruveta kokeilemaan
Jos rullaat kolme viestiä ylöspäin tällä samalla sivulla, saat mun vastaukseni. Kallistahan se on, mutta hei, ammattilainen ei tingi työvälineistä vaan ennemmin vaikka jättää syömättä.
Edit: Strathmorea näyttäis saavan alle euron per arkki + postikulut ihan valmiilla sinisillä ruutu- ja sivunreunarajoilla. Varmaan helpottaa piirtää taatusti "oikeaan" kokoon, jos käyt läpi esimerkiksi Marvel Way to Draw -opasta ja/tai jotain mangaoppaita ja niiden kynä- ja sivellinsuosituksia. https://www.artistpapers.co.uk/Fine-Art-Papers/Sequential-Art-Surfaces/Strathmore-200-Series-Bristol
PS. Samasta kaupasta saa myös Korron ja Ossin kaipaamia Illustration boardeja (nimi on amerikanismi, Euroopassa sanottais kai artboard mikä helpottaa googlettamista jos haluaa tuloksia muualtakin kuin US of A:sta ;P ). Kalliilla toki, mutta jos Suomesta ei saa ollenkaan... :-D
-
PS. Samasta kaupasta saa myös Korron ja Ossin kaipaamia Illustration boardeja (nimi on amerikanismi, Euroopassa sanottais kai artboard mikä helpottaa googlettamista jos haluaa tuloksia muualtakin kuin US of A:sta ;P ). Kalliilla toki, mutta jos Suomesta ei saa ollenkaan... :-D
Amerikanismi schamerikanismi... Eipä tunnu "art boardilla" kovin kaksisesti löytyvän.
Joo, kalliita tosiaan ovat. Aivan järkyttävän kalliita. Pitäisikin alkaa myymään varastoa pois, jos tuommoisia hintoja pitävät.
-
Joo, kalliita tosiaan ovat. Aivan järkyttävän kalliita. Pitäisikin alkaa myymään varastoa pois, jos tuommoisia hintoja pitävät.
No, aina noi lumppupaperista ja hapottomasta levystä tehdyt sileät pohjat on olleet kalliita. Kapalevypohjiakin saa halvemmalla, eivät vaan kestä satoja vuosia aikaa.
Ja sittenhän on noi pellava+pahvipohjat joita käytetään öljyille ja akryyleille, mutta niitä et varmaan tarkoita. Ne on kyllä halpoja (£1 = 1,2€).
http://www.discountart.co.uk/products/1689.html
-
No, aina noi lumppupaperista ja hapottomasta levystä tehdyt sileät pohjat on olleet kalliita. Kapalevypohjiakin saa halvemmalla, eivät vaan kestä satoja vuosia aikaa.
Ja sittenhän on noi pellava+pahvipohjat joita käytetään öljyille ja akryyleille, mutta niitä et varmaan tarkoita. Ne on kyllä halpoja (£1 = 1,2€).
http://www.discountart.co.uk/products/1689.html
Juu en. Japseista ostaessani illustration boardit olivat kyllä ihan eri hintaluokkaa. Kannatti hankkia tukusta.
-
Juu en. Japseista ostaessani illustration boardit olivat kyllä ihan eri hintaluokkaa. Kannatti hankkia tukusta.
Totta kai. Lainaatko japanilaista tukkukorttiasi? :-D
-
Mo moi, tuli ostettu 2,9e kpl artboardeja. Otin kokeiluksi vain 3kpl pahveja, Canson Arches. Paikallinen kehystys liike myivät. Kohta rupean maalailemaan sivuani. Täytyy toivoa ettei tule suurempia pettymyksiä tämän boardin-kokeilun suhteen.
(Ensimmäinen kerta kun tälläistä prameempaapintaa käytän)
Sijoittamista ihmiset.
-
Mo moi, tuli ostettu 2,9e kpl artboardeja. Otin kokeiluksi vain 3kpl pahveja, Canson Arches. Paikallinen kehystys liike myivät. Kohta rupean maalailemaan sivuani. Täytyy toivoa ettei tule suurempia pettymyksiä tämän boardin-kokeilun suhteen.
(Ensimmäinen kerta kun tälläistä prameempaapintaa käytän)
Sijoittamista ihmiset.
Mitäs Archeseja noin halvalla saa? Varmaan hyvä kauppa, varsinkin jos vesiväreillä aikoo työskennellä. Mutta mun ymmärtääkseni kaikki Archesit on lumpusta tehtyjä, ja hintaan pitää yleensä laittaa ainakin nolla perään. Olisko tarkempia tunnistetietoja?
-
Hei Kivi, alessa oli. Riihimäen Kaihdin ja kehys. Itsekkin olin yllättänyt kun näin hyllyssä tämän boardin. (Koska en ole aikaisemmin ainakaan tiedostanut näkeväni tälläistä pahvia)
Piti hetken olla omissa mietteissä ja katsella. Netin kautta Kaihdin ja kehys infoaa varmasti lisää.
Soita vaikka jos alkoi vaivaamaan liikaa. Halpaa oli mielestäni. Joka tapauksessa rupean kohta maalaamaan.
(Tyypillisesti omat taiteellisetvisiot eivät täytyyneet. Tuttu tunne?, mutta tämä boardi oli parasta mitä olen käyttänyt. Vesivärit ja akvarellit laitettuna. Akryylliä kohta)
-
Hei Kivi, alessa oli. Riihimäen Kaihdin ja kehys. Itsekkin olin yllättänyt kun näin hyllyssä tämän boardin.
Hei Korro, ja kiitos tiedosta. Itse en tarvitse, mutta jos Archesia tuohon hintaan Riihimäellä on, kannattaa varmaan käydä poimimassa paperit talteen :-D Joko sinun itsesi, tai jonkun muun.
-
Eipä mitään. Täällä on tapana ihmisten vinkkejä taiteelliseen suuntaan. Koin olevani tuon tiedon velkaa kaikille kanssa eläjille.
Ajattelin huomenna aamusta poiketa hakemassa lisää boardeja.
-
Käväisin männäviikolla Helsingin Lönnrotinkadulla Tuubissa, ja siellä oli todella kätevän näköisissä tukkupakkauksissa Hahnemühlen muistaakseni 250-grammaista bristolintapaista paperia (en ostanut, kun rahat oli loppu), kuutiometrin verran aanelosia ja kuulemma hyllyssä myös aakolmosia. Hinta ei ollut paha, mutta en painanut sitä mieleeni (kun rahat oli kuitenkin loppu).
-
Tuli sijoitettu hieman lisää Canson Arches artboardeihin. Kolmepalaa hain, pitää tulla tehneeksi (tällä kertaa) kunnon layoutit ettei menee boardia hukkaan.
Suosittelen kaikille lämpimästi näitä Artboadeja. Elämäni paras taidepaperi kokemus.
-
Onko kukaan käyttänyt Cansonin Comic Book Art Boardeja (150lb, 11x17)? Jos on, fiilingit ja mistä hankit?
Kyseinen paperi kiinostaa paljon, omat hakutulokset toistaiseksi ovat ohjanneet hankinnan ulkomaille.
-
Onko kukaan käyttänyt Cansonin Comic Book Art Boardeja (150lb, 11x17)? Jos on, fiilingit ja mistä hankit?
Tertsi näkyy kehuvan (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11676.msg363124.html#msg363124)tuota.
Ite olen ostellut vain kotimaisista ja aasialaisista kaupoista. Ei ole tainnut tulla vastaan enkä ole osannut etsiäkään. Tuota Canson Illustration Padiahan (http://www.eckersleys.com.au/products/art/Sketchbooks-Pads/graphic/canson-illustration-pad) on esimerkiksi myyty täällä aika yleisesti. 250grammaista, ihan mielellään sille piirtää.
-
Tertsi näkyy kehuvan (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11676.msg363124.html#msg363124)tuota.
Ite olen ostellut vain kotimaisista ja aasialaisista kaupoista. Ei ole tainnut tulla vastaan enkä ole osannut etsiäkään. Tuota Canson Illustration Padiahan (http://www.eckersleys.com.au/products/art/Sketchbooks-Pads/graphic/canson-illustration-pad) on esimerkiksi myyty täällä aika yleisesti. 250grammaista, ihan mielellään sille piirtää.
Tattis linkistä! Juurikin mainittujen apuviivojen ja sileyden takia etsin kyseistä paperia.
Suomalaisesta joskus aikanaan sain kokeiluun Fanboy-sarjan paperia. Tykästyin paperin sileyteen, jota taasen illustrator pad:ssa ei ole (turhan karheaa omaan makuun, muuten hyvä paperi). Laitoin nyt utrechtart.com:sta tilaukseen. Postituskulujahan siinä tulee, mutta katsotaan nyt mitä tulee.
-
Löysin kerran (tod. näk. Malmön Drewexistä) B4-kokoista Bristol-tyylistä paperia. Olen hajamielinen välinehamstraaja enkä pannut merkille valmistajaa (punaisessa kansipaperissa ei ole mitään merkintää). Tykästyin kuitenkin kokoon. Saan sommiteltua sivun paremmin, sillä A4 on vain liian pieni ja A3:een tulee tungettua kaikkea ylimääräistä. Mutta kun kävin Temperassa kysymässä B4-lehtiöitä, eivät myyjät näyttäneet ymmärtävän edes mistä oli kyse.
Tällaiset jutut jäävät kaivelemaan mieltä yömyöhään. Siinä Hakaniemen taiteilijatarvikekaupassa käydessäni näytti myyjä sentään tietävän B-formaattien olemassaolosta, mutta hänellä ei ollut mitään valikoimissa. Etsinnöt jatkuvat. Onko kellään samaa ongelmaa, tai peräti ratkaisua? Ulkomailta voisi tietysti tilata mutta kun on vähän kiire... (aina!)
-
Eipä ole B4 bristoleita tullut Suomessa vastaan. Itselläni oli pitkään vähän vastaava tilanne että tarvitsin säännöllisesti A4-A3-kokojen välistä Bristolia. Ratkaisin asian Suomalaisen kirjakaupan runsaan parinkympin hintaisella rullaleikkurilla, johon teipillä merkkasin leikkauskohdat ja leikkasin A3:sta.
-
Minoa (http://www.minoa.fi/index.php?cPath=2_20&osCsid=958702fe391c9fed0c03912634592ab5) myy japanilaista Deleterin B4 arkkia (jota itse olen käyttänyt) sekä vähän isompaa Bristol Boardia (mista voisi saada leikattua).
Linkkiä fiksattu Curt
-
Asian tultua itsellänikin taas ajankohtaiseksi, lainaampa näin alkuun ketjun alkupäästä itse itseäni reilun 10 vuoden takaa:
Itse käytän Paperiston (entinen Walki) A4-piirustuslehtiötä 120g/m2, jota en valitettavasti nykyisellään saa näiltä leveysasteilta 100 arkin paketeissa, vaan joudun ostamaan noita kalliita 16-arkin lehtiöitä, joissa kaiken lisäksi osa papereista on liimaselän pilaamia.
Tuota kun jostain voisi tilata isompia lössejä, niin oispa hyvä.
Kaipailemani Paperiston liimaselkäiset A4-piirustuslehtiöt joille tuohon aikaan tein kaikki sarjakuvani ja kuvitukseni lienevät sittemmin poistuneet markkinoilta. Arkistoistani löysin vielä jokusen 16-arkin lehtiön, mutta uuden paperin hankkiminen tulee kyllä ennemmin tai myöhemmin eteen.
Kuopion Suomalaisessa lähin vastine sormituntumalla ja myyjänkin mukaan tuntui olevan Cansonin vihreäkantinen 120g piirustuspaperi ("Real drawing paper"), mutta valitettavasti tämä testissäni muodostui pettymykseksi. Pentelin sivellinkynän muste jää paperin pintaan kiiltämään ja kuivuu huonosti, huolimatta siis siitä, että Canson on Paperistoon verrattuna jopa aavistuksen huokoisemman tuntuinen pinnaltaan. Alla olevien lyijykynäjälkien kumittaminen on mahdotonta siististi musteen levitessä.
Tertsi näkyy kehuvan (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11676.msg363124.html#msg363124)tuota.
Ite olen ostellut vain kotimaisista ja aasialaisista kaupoista. Ei ole tainnut tulla vastaan enkä ole osannut etsiäkään. Tuota Canson Illustration Padiahan (http://www.eckersleys.com.au/products/art/Sketchbooks-Pads/graphic/canson-illustration-pad) on esimerkiksi myyty täällä aika yleisesti. 250grammaista, ihan mielellään sille piirtää.
Kuopion Suomalaisessa Kirjakaupassa (Kauppakeskus Minna, torin vieressä) oli aika laaja valikoima Cansonin papereita muutenkin ja muistaakseni myös tuota samaa Cansonin Illustrator Padia ainakin A4:na. Vierastin kuitenkin 250g/m2 kartonkimaista paksuutta kun olen tottunut työskentelemään puolet ohuemmalla. Täytynee varmaankin kokeeksi seuraavaksi ostaa tuollainen ja toivoa, että muste tarttuu tiukemmin.
Ketjua en ole vielä kahlannut läpi, mutta jos jollakin on suosituksia paperista joka olisi mahdollisimman lähelle Walkin/Paperiston 120g piirustuslehtiöpaperia, suosituksia ottaisin mielellään vastaan.
Saman paperimateriaalin saatavuus vuosia tai vuosikymmeniä olisi myös tärkeää, mutta näistäpä kun ei koskaan tiedä. Walkin/Paperiston kyseinen tuote lienee ajettu alas suomalaisen hienopaperiteollisuuden mukana.
-
Minun löytöni on Suomalaisen kirjakaupan paperi, jonka kannessa lukee Vesivärilehtiö. Vesiväritöihin kyseinen paperi ei mielestäni käy ollenkaan, mutta siihen on hyvä piirtää tussiterällä. Paperi on 150-grammaista ja siinä ei ole valmistajan nimeä. Maksaa 7,95€/50 arkkia A3 koossa. Luonnosteluihin ja vastaaviin olen käyttänyt Lidlin Sketch Pad -paperia. A3-lehtiö maksaa muutaman euron.
-
Joo, tuota 'Vesivärilehtiötä' sai myös aikanaan Tiimareista ja nykyään ainakin Halpahalleista. Täysin toivotonta vesivärien kanssa, mutta aika sopiva pinta sivellin-/terätussaukseen.
Ja se on halpaa.
-
Koska sopivan, helposti paikallisesti saatavilla olevan paperilaadun löytäminen on nyt itselleni tärkeää, minun piti tehdä aivan pieni vertailu asiasta ostamalla Suomalaisesta valikoima vaihtoehtoja. Mainitut hinnat hyllyhintoja 19.11.2014. Tässä tulokset:
Canson 120g/m2 piirustuspaperi (7,95e, 30 arkkia)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8753.0;attach=29227;image)
Ensimmäinen verrokki, jonka jo edellisessä viestissä haukuin. Huokoisempi kuin erinomainen Paperiston referenssini, ja samalla tietysti käsissä hieman paksumman tuntuinen (molemmat siis 120g:isia). Myöhempien testien perusteella kyllä tällekin piirtää, kunhan malttaa antaa sivellintussin kuivua. Pentelin sivellinkynän muste tuntuu kuitenkin haalenevan ja rosoutuvan aavistuksen lyijärin kumituksen jälkeen. Arkin kappalehinnaksi tulee 0,27e.
Canson 120g/m2 1557 -luonnoslehtiö (9,95e, 50 arkkia)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8753.0;attach=29229;image)
Hyvin lähelle edellisen kaltainen paperilaatu. Tuntuu sormeen karvan verran liukkaammalta, mutta lähemmän tarkastelun jälkeen ero selittyi sillä, että paperikuitu menee arkissa poikittain eikä pitkittäin kuin edellisessä. Itse asiassa taitaa olla edellisen kanssa ihan samaa paperia, joka on vain leikattu muotoon eri suuntaisesti. Paperi myydään luonnoslehtiönä, eli hinta on halvempi (50 arkin lehtiö maksaa 7,95e) mutta kierreselän rei'itys tietysti pilaa A4-arkin. Arkin kappalehinnaksi tulee 0,20e.
Canson 180g/m2 1557 -piirustuslehtiö (7,95e, 30 arkkia)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8753.0;attach=29231;image)
30 arkkia sisältävä liimaselkäinen lehtiö on edellistä luonnoslehtiötavaraa paksumpi pienemmästä lehtimäärästä huolimatta, mutta paperilaatu onkin puolet paksumpaa. Kuvittelin ensin tätäkin tuota Cansonin ensimmäistä piirustuspaperia liukkaammaksi, mutta samaa tavaraa tämä taitaa olla. Kuitu näkyy tässäkin läheltä tarkasteltuna silmään niin, että tulee taas ikävä alasajettua kotimaista hienopaperiteollisuutta. (Paperin pinta ei siis ole tasainen, vaan siinä näkyy pieni nypytys, aivan kuin käsin tehdyssä paperissa). Ehkä kuitenkin paksuutensa vuoksi edellisistä vähiten huono. Arkin kappalehinnaksi tulee 0,27e. Jos paksuudelle laskee arvoa, kilohinta jää halvemmaksi kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa.
Canson Illustration Pad, 250g/m2 (8,95e, 12 arkkia)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=8753.0;attach=29233;image)
Edellisistä liukkaampi pinta ja ehkä pintatunnultaan lähimpänä alkuperäistä Paperiston verrokkipaperiani, mutta ei tätä enää paperiksi voi sanoa - paksua kartonkia tämä on. Olenko myös ainoa, jota paperin kermankeltainen väri häiritsee? Tätä ei siis ole samaan tapaan valkaistu kuin noita muita. Joku toki voi tykätäkin, mutta minusta tuo näyttää jo valmiiksi kuin kesäksi työpöydälle aurinkoon unohtuneelta. Silmissäni laatupisteitä laskee myös arkeissa valmiina olevat nöttöset - tässä lehtiössä ainakin kaksi ensimmäistä kappaletta ovat jo valmiiksi pilalla, kun paperikuidun seasta kimaltaa paperimassaan uponnut pölyhiukkanen tai muu roska. Lisäksi kalleinta, yhdelle arkille tulee hintaa 0,75e.
Kaikki vertaillut paperit olivat hapottomia, eli luulisi sen puolesta paperin kestävän sen sata vuotta. Lisäksi 1557-sarjan papereissa on ilmoitettu materiaalilähteenä FSC-standardoitu kestävän kehityksen mukainen sellulähde, jos tämä on merkityksellistä.
Jokaiseen paperiin tarjosin Pentelin sivellinkynää vuosia vanhalla musteella (toimii edelleen kuin uusi), sekä Pilotin Greenball-kuulamustekynää (tekstaukseen) ja laivastonsinisiä drawing pen -huopakärkikyniä (puhekuplat ja reunaviivat) samalta valmistajalta. Pohjalle töhrin ensin hyväksi ja halvaksi kokemallani Stabilin Swano 4905 -lyijärillä ja kumittelut Mapedin Softy -kumilla, joka vastannee lähimpänä nykypäivänä markkinoilla olevista muinaisia Staedlerin hyviä murenevia pyyhekumeja. Kaikki tavarat hankin Suomalaisesta nyt senkin takia, etten halua alkaa metsästellä näitä eri liikkeistä vaan materiaalien saatavuus läheltä on tarkeää itselleni.
Paperit piti ostaa, koska suurimmilta osin nämä ovat muovipakattuja eikä niitä oikein pääse kaupassa hypistelemään etukäteen.
Tulipahan vertailtua, mutta enpä nyt tiedä tulinko tuossa itse hullua hurskaammaksi. Jokainen paperilaatu oli hyvin lähellä toistaan ja yksikään noista ei toisaalta ollut yhtä hyvä kuin Walkin/Paperiston 120g piirustuspaperi jota olen käyttänyt 90-luvun puolivälistä asti aina 2000-luvun puoliväliin (minkä jälkeen nyt en ole sitten mitään alaan liittyvää tehnytkään). Tuossa Paperiston piirustuspaperissa ei ole mitään silmin havaittavaa kuitua, pinta on aavistuksen tasaisempi ja liukkaampi mutta vastaavasti muste kuivuu todella nopeasti, silti leviämättä tai imeytymättä paperiin.
Toisaalta tämä lienee myös tottumuskysymys, erot olivat todella pieniä ja riittävän hyviä nuo olivat kaikki. En kuitenkaan itse ihastunut tuohon monien sarjakuvatekijöiden kehumaan kartonkimaiseen kermankeltaiseen Cansonin Illustration Padiin, joka on vieläpä tolkuttoman kallista kolmen varttieuron kappalehinnallaan - ja vielä kun prässimassan seasta paistaa mitä lie nöttösiä. Punainen Angoulême BD:n logo vaikuttaa lähinnä myyntikikalta ja rahastukselta.
Mutta eiköhän näistä jostakin korvikepaperi löytyne, jos parempaakaan ei ilmaannu. ^-^
(Kuvat laitoin liitteinä, kun pelkillä kuvalinkeillä on tapana kuolla - foorumi näyttää ne nyt tuossa alla turhana kertaalleen...)
-
Jos Canson Illustrationin kermanvaaleus häiritsee, niin valkaistumpi versio on Canson Bristol, joka on myös Illustrationia liukkaampi ja edullisepi. Canson Bristolin taso on ehkä heikentynyt hieman viime vuosien aikana, ainakin tussiterällä työstettäessä, mutta sivellintä ja Brushpenejä tottelee kyllä kiltisti. Tällä hetkellä tykkään ehkä enemmän Fabrianon Bristolista, joka esim. Sarjakuvantekijät ry:n taiteilija-alennuksella Temperasta menee hinnan puolesta aikalailla yksiin Akateemisesta ostetun Canson Bristolin kanssa. Tai ainakin meni - puolitoista vuotta sitten ostin kaapit täyteen papereita, joten aivan tuoreita hintatietoja ei ole antaa. Temperasta saa aika montaa kautta tuon alennuksen, esim. työväenopistojen ja taideseurojen kurssilaiset ovat siihen myös oikeutettuja.
-
Kaipailemani Paperiston liimaselkäiset A4-piirustuslehtiöt joille tuohon aikaan tein kaikki sarjakuvani ja kuvitukseni lienevät sittemmin poistuneet markkinoilta. Arkistoistani löysin vielä jokusen 16-arkin lehtiön, mutta uuden paperin hankkiminen tulee kyllä ennemmin tai myöhemmin eteen.
Oisko Paperipisteen paperi lähellä tuota, 120g, sileä kova pinta. Löytyy ainakin Kärkkäiseltä, A3/20 kpl lehtiö ei maksa muistaakseni seitsemää euroa enempää.
-
Ennen olin suuri paperihipsteri. Nyt tympäännyin hyvän paperin tuhlaukseen, ja piirsin 20-sivuisen sarjakuvan suoraan n. 100 g/m2 kopiopaperille, tussauksineen kaikkineen. Käytän sinistä lyijykynää, joten kumittaa ei tarvitse.
Myönnettäköön, osa sivuista on tavattoman kupruilla (siitäkin syystä että sivuilla on korjauslakkaa yhtä paljon kuin tussia), mutta bitmap-skannaus (ja iso kasa painavia kirjoja skannerin päällä) antaa kaiken anteeksi. Hinkkaan myös sivuja jälkikäteen aika paljon koneella, joten originaali on vain välivaihe valmiiseen tuotteeseen.
Niin ne vain näkökannat muuttuvat iän myötä...
-
Itse olen nähnyt originaalilla aina oman arvonsa, ja ne tulee myös kansioitua tarkkaan, josta syystä siis näinkin suuri arvo paperille. O tempora O mores, ehkäpä sitä pian piirrellään suoraan Surface 3:n näytölle, joten sitten sinne jäävät koko paperioriginaalit.
-
On paperioriginaaleissa hyvät puolensa; jäähän työstä varmuuskopio, joka on bittivirtaa kestävämpi. Luultavaa onkin, että parinkymmenen vuoden päästä kadun piirtäneeni kopiopaperille, joka kellastuu ja hapertuu. Mutta kaikkihan on katoavaista.
-
Aikoinaan tuomitsin nämä ns. "kunnolliset" paperit humpuukiksi. Nyt, muutamaa geologista aikakautta myöhemmin (mihin muuten ne dinosaurukset katosivat tässä välillä?), otin asiaksi testata taas. Toki teen edelleen kaiken "väärin", joten vertailullani saattaa olla hiukan outo sivumaku teille asiaan paremmin perehtyneille.
Vertailun pohja on (ta-daa) tavallinen printterikopiopaperi, jota saa kaupasta muutamalla eurolla 500 kappaletta.
Kopiopaperi:
Lyijykynä toimii hienosti. Tussi toimii enimmäkseen, leviää jonkun verran ikävästi riippuen tussista ja saattaa mennä puhki tai ainakin kostua paperista läpi. Tussi "tökkii", esim. terää käyttäessä.
Canson 1557:
Lyijykynä toimii erinomaisesti. Tussi toimii kuin kopiopaperissa, paitsi että ei mene läpi tai puhki. Tussi tökkii.
Canson Illustration (BD, Manga, Comics):
Lyijykynä ei toimi niinkuin olen tottunut, hahmottelu hankaloituu. Tussi ei enää töki. Tussijäljesta tulee melko terävää.
Sakura Manga Paper Bristol:
Lyijykynä ei toimi niinkuin olen tottunut, hahmottelu hankaloituu. Tussi ei enää töki. Tussijäljesta tulee terävää. Sileä pinta tuo lisää tarkkuutta.
Mitäs pitäisi käyttää? Jos jotain erikoista tekee, ehkä tuo Sakura. Mutta perusjutuissa minä pitäydyn kopiopaperissa. Ymmärrän, että taitavammat tekijät tarvivat paremmat paperit(kin), mutta perus-Microneilla jos tussailee ja tekee runsaasti lopullista kokoa isompaa (yksi paneeli per sivu tms.), lopputuloksen ero ei ole mitenkään valtava. Kopiopaperin halpuus ja saatavuus ovat niin iso etu.
Noh, kai minut poltetaan roviolla, mutta tämä nyt on vain minun mielipiteeni.
Usemmat pro-luokan tekijät varmaankin tekee kaiken jo tietokoneella, mutta tässä käsityössä on sellainen terapeuttinen aspekti, josta en ihan vielä luovu kokonaan. :)
-
Luonnostele sille paprulle, missä lyikkäröinti sujuu parhaiten. Tussaa valopöydällä sille missä tussiterät ym toimii parhaiten. Vaikka semmonen Canson, Shoellerhammer, Bristol ym. ovat aika paksuja, niin yllättävän hyvin ne valopydällä päästää sen luonnoksen näkymään läpi.
Timo
-
Tein ketjun aiheesta kevyehkön pohdiskeluvideon. (https://youtu.be/N1lKYjSEQOY)
Aiemmin käyttämääni paperia (Deleterin mangapaperit) ei ilmeisesti enää saa Suomesta. Siispä tutkailin hieman vaihtoehtoja ja sitä miten eri välineet toimivat keskenään. Ja löytyyhän se uusi lempparipaperikin.
-
Ihan mielenkiintoinen video. Varmasti asiallista opastusta vakavampaan työstöön.
Itse vaan tässä juuri pohdin, että millaista valkoista voi käyttää kopiopaperin ja mustan tussin päälle. Maalikynät (uni-Posca ja Pentel) roiskaisee joskus sellaisen lastin, että jos kopiopaperi vielä toipuu normitussista, valkoinen sitten jo muuttaa kohdan mössöksi. Geelivalkoinen toimii (hiukan) paremmin.
Mutta joo, turhaan mussutan. Micronit ja kopiopaperi, näillä mennään. Mausteita toki on lisää, mutta nuo ovat perusta kaikkeen. Kyllä nämä minulle riittävät.
Loppujen lopuksi, skannaus ja viimeistely (rasterointi jne.) koneella siivoavat aika paljon.
-
Itse vaan tässä juuri pohdin, että millaista valkoista voi käyttää kopiopaperin ja mustan tussin päälle. Maalikynät (uni-Posca ja Pentel) roiskaisee joskus sellaisen lastin, että jos kopiopaperi vielä toipuu normitussista, valkoinen sitten jo muuttaa kohdan mössöksi. Geelivalkoinen toimii (hiukan) paremmin
Ei kai se paperista niin ole kiinni kuin tussin ja sen peittovalkoisen koostumuksesta. Joskus Suomestakin sai Deleterin valkoisia tusseja. Miten lienevät toimineet? Ite olen yleensä turvautunut joko tarroihin tai "paikkaamiseen" samalla paperilla pilalle mennen kohdan pois leikkaamisen jälkeen. Sikäli kun olen olen korjaillut. Yhtään paksummalla paperilla olen aina yrittänyt ensin raaputella tai leikata paperin pinnan pois, mutta siihen ei kyllä enää paljon voi tussata sen jälkeen.
-
Tässä ketjussa olikin jo hyviä pointteja eri papereiden valintaan, mutta heitän oman pohdintani joukon jatkoksi. Luonnostelen siis peruslyikkärillä ja tussaan päälle microneilla sekä nestemäisellä tussilla. Teen siis microneilla hahmojen ja esineiden ääriviivat sekä kaikki viivotinta vaativat jutut, mutta varjostukset tussiterällä ja kokomustat pinnat siveltimellä. Tämä siksi, että haluan ääriviivoista just eikä melkein ja tussiterä ei oikein minun kädessäni siihen sovellu.
Se paperi sitten: olen kokeillut tuota kermanvalkoiseksi haukuttua Cansonin Illustrationia (ja se kermaisuus kyllä häiritsee. Haluan paperini valkoisena, en keltaisena). Lyikkäri jämähtää sen pintaan, mikä tällaisen lyijykynätöhrääjän näkökulmasta on oikein ikävää. Nestemäiselle tussille ja microneille toimisi kyllä hyvin.
Toinen paperi (ja tämänhetkinen go-to) on Fabrianon bristol-paperi. Tussi jää vaan kellumaan sen pinnalle... Toimii, mutta tykkäisin, jos tussi uppoaisi siihen paremmin. Lyikkäritkin tuppaa vähän jämähtämään kumittamattomiin, mutta ei niin pahasti kuin cansonissa.
Piirsin joskus myös 250-grammaiselle akvarellipaperille (en muista merkkiä), mikä toimi muuten hyvin, mutta tuntui, että se imi micronit kuiviksi. Saatoin kyllä vain kuvitellakin. Muuten tykkään kyllä piirtää akvarellipaperille. Sen rouheus ja tussinimemiskyky tyydyttävät minua suuresti.
Onkohan vielä joku vaihtoehto, jota en ole tajunnut kokeilla?
editti: selkeytys
-
Tämä on vastaus jota useimmat eivät arvosta, mutta...
Kopiopaperi on halpaa ja Micron tykkää siitä. Niin myös lyijykynä (paitsi jos tekee raskaalla kädellä).
Terä ei siinä toimi ("töksähtelee"), mutta toisaalta, Microneita (ja vastaavia, kunhan on jotain 0.03 kärki) on nykyään niin ohuita, että ne (minulla) korvaavat terän. Ja sitten on näitä kertakäyttöisiä ja säiliöllisiä kynäsiveltimiä.
Paksu tussi leviää, mutta jos tarkoitus on tehdä skannattavaa painoon, hyvä tulee. Leviämisen reunakuvio hukkuu 600dpi:llä.
Mutta jokainen saa käyttää mitä haluaa. Jos johonkin mieltyy, siitä on vaikea vaihtaa.
-
Olen sen verran paperihifistelijä, että kopiopaperista en välitä, paitsi luonnosteluun se kelpaa. Tussiterällä piirtäminen on minulle niin terapeuttista, että en halua siitä luopua. Etsinnässä siksi paperi, joka tottelee terää (ja lyikkäriä ja microneita. Onkohan se jo liikaa vaadittu?).
-
Niinkuin sanottu, jos jokin asia on tärkeä, se on. :)
Mutta, ryhäisin tällaisen äsken kopiopaperille (lyijärit poispyyhitty Micron-tussauksen jälkeen):
(http://mmyllyma.mbnet.fi/kvaak_micron_kopiopaperi_pieni.png)
Mutta ehkä se Sakura Manga Bristol voisi toimia sinulle?
-
Tuota Sakuran paperia en olekaan vielä koittanut, lisään sen siis ostoslistalle. Kiitos vinkistä. Jos se(kään) ei toimi minua tyydyttävästi, täytynee palata akvarellipaperiin ja hyväksyä se fakta, että uusia microneita joutuu ostamaan hiukan useammin.
-
Canonin laser väri 160g toimii ihan mukavasti.
-
Tussi jää vaan kellumaan sen pinnalle... Toimii, mutta tykkäisin, jos tussi uppoaisi siihen paremmin.
Onkohan vielä joku vaihtoehto, jota en ole tajunnut kokeilla?
Sanoisin että ei ole helppoa löytää ideaaliratkaisua jos kuitukärkikynällä yrittää lyikkärin päälle tussailla. Itse asiassa lyijykynän grafiitti on "kiiltäväksi hioutuessaan" hankala alusta mille tahansa tussille, riippuen tietenkin siitä miten paljon sitä on ja millainen on paperi, että pääseekö tussi imeytymään. Ehkä tussaus eri paperille auttaisi optimoimaan. Itse luonnostelen vain kevyesti ja yllä olevan videolinkin takana kehusklen tukevaa mustesuihku-lasertulostuspaperihybridiä.
-
Sanoisin että ei ole helppoa löytää ideaaliratkaisua jos kuitukärkikynällä yrittää lyikkärin päälle tussailla.
Tätä en ollut tullut ajatelleeksikaan, mutta ajattelin tuossa, että ehkä yhtälön yksinkertaistamiseksi voisi olla asiaa jättää micronit pois ja koittaa totutella vetämään ne ääriviivatkin terällä. Ei se jälki enää niin huonoa ollut, kun äsken koitin. Ehkä taidot on päässeet karttumaan. Kun oppisi vielä varomaan niitä märkiä viivoja, ettei töhräilisi ympäri paperia.
-
Onkohan vielä joku vaihtoehto, jota en ole tajunnut kokeilla?
Papereita löytyy vaikka millä mitalla, mutta itse ehdottaisin jo ketjussa nostettua ideaa:
Luonnostele sille paprulle, missä lyikkäröinti sujuu parhaiten. Tussaa valopöydällä sille missä tussiterät ym toimii parhaiten. Vaikka semmonen Canson, Shoellerhammer, Bristol ym. ovat aika paksuja, niin yllättävän hyvin ne valopydällä päästää sen luonnoksen näkymään läpi.
Timo
Valopöytien hinnat ovat tulleet alas ja saatavuus on parantunut.
Nykyiset LED pöydät ovat myös keveitä eivätkä mitään tilasyöppöjä. Etuna että samasta originaalista voi silloin tehdä eri papereille eri tekniikoilla saman kuvan.
-
Valopöydän käyttö kuulostaa kyllä järkevimmältä idealta tähän asti. Minulla valopöydän virkaa toimittaa tällä hetkellä kaverilta ilmaiseksi saatu lasilevy, jonka alla on pöytälamppu. Ajaa juuri ja juuri asiansa, mutta työasento on kaukana ergonomisesta... Piirrän pääasiassa A3:lle, joten voinko ajatella, että A3-kokoinen valopöytä riittäisi, vai pitääkö olla suurempi?
-
Vanha nyrkkisääntö on että valopöytä ei voi koskaan olla liian suuri. Koska piirustustilaa tarvitsee aina. Tuo siis niiltä ajoilta kun valopöydät oli syvyyssuunnassakin rohjoja. Omasta työskentelystä hieman riippuu että tykkäätkö vaihdella piirustusasentoa ja näin "vaihdella" myös sitä ergonomiaa. Silloin pienempi on tietenkin parempi. Sähköjohto tietenkin rajoittaa tätä.
Jos teippaat luonnoksen ja tussauspaperin yhteen niitä pystyy tietenkin myös liikuttelemaan sujuvasi. Tilaa tarvii enemmän silloin jos esimerkiksi pingottaa suuren akvarellipaperin siihen valopöydälle tai jos on useampi arkki kerralla työn alla. (Eli haluatko varautua mahdollisesti tuleviin kokeiluihin?)