Paperin valinta

[Aura]

Tuota Schoellershammerin paperiahan oli joskus paksumpana versiona, sellaisena ruskeakantisena. Tosin nyt en mene vannomaan oliko pinta yhtä hyvä kuin markkeriversiossa... Sen valmistus kuitenkin muistaakseni lopetettiin.

[JanneT]

Ostin jotain Schoellershammerin viimeistä erää tussaustarkoitukseen Temperasta muistaakseni 2005 tai 2006 - olisikohan sama..? Tuntuma oli hyvä, mutta kupruilusta kyllä iso miinus. Lähtökohtaisestikaan ei asettunut yhtä tasaisesti lyijäriluonnosten päälle kuin Cansonin paperit. Mutta jälkimmäinen ongelma tuskin kosketti muita kuin valopöytäpiirtäjiä.

[Pekka Salonen]

Tuota Schoellershammerin paperiahan oli joskus paksumpana versiona, sellaisena ruskeakantisena. Tosin nyt en mene vannomaan oliko pinta yhtä hyvä kuin markkeriversiossa...

Ruskeakantisena sai Aquarellpapier no 2:sta ja Mal- & Zeichenpapier no 4:sta. Jotka ei muistuta yhtään Markerpapieria. Nää on karkeapintaisempia. Kun kattoo valoa vasten, niin paperin tekstuuri näyttää yllättävän raidalliselta. Oivia papereita kyl.

Irtoarkkeina sai 250-grammaista Zeichenpapieria (4G glatt), joka on sileäpintaista ja silleen paljon lähempänä Markerpapieria. Mitä nyt kolminkertainen painoltaan eli paljon jämäkämpi. Marker on niin ohutta, että sillä piirtäis läpi ilman valopöytääkin. Vaan perhana, aika läpikuultavaa tää Zeichenkin, toimii varmasti loistavasti valopöydällä. Mä luulen, että tästä te kohtuusileän ystävät tykäisitte.

Olihan S:llä kans lehtiöinä Mal - und Zeichenpapieria, 110-grammasta mattaa ja 165-gr raffia. Ei muistuta Markeria.

Sen valmistus kuitenkin muistaakseni lopetettiin.

He he he, varmaankin kyseessä tää Temperan selitys kamalle, jota eivät enää myy: "valmistus lopetettu". Kysypäs Googlelta kilpaileva mielipide.

[Aura]

He he he, varmaankin kyseessä tää Temperan selitys kamalle, jota eivät enää myy: "valmistus lopetettu". Kysypäs Googlelta kilpaileva mielipide.

No niinpä tietysti. No, paljonpa apua siitä on jos paperia ei enää saa Suomesta... Nyt kun asia ajattelen, se muistelemani Schoellershammerin ruskeahkokantinen muistutti enemmän tätä Cansonin Illustration-paprua. Muistan myös että se repesi helposti jos sitä repi, eli oli kait aika ilmavaa sisältä.
edit: Googlella löytyi teknisen piirtämisen paperi, joka taitaa olla sama ja sain myös käsityksen ettei se ole loppu. Kansi on sama kuin markerpapierissa mutta kuvio on punaisen sijasta ruskea.

Temperasta saa Fabrianon Tecnico 6-lehtiötä, jota olen myös kokeillut. Pinta ehkä jotain Cansonin Illustrationin ja Bristolin väliltä. Sopii terälle oikein hyvin, vaikka täytyy myöntää että välillä häiritsee kun tussi jää lillumaan paperin päälle. Tuskin se nyt siitä mihinkään rapisee, mutta huokoisempi paperi (esim Illustration) tuntuu jotenkin mukavammalta.

[Mikko Akkola]

Ostin tänään Akateemisesta ihan heräteostona Cansonin erityisesti sarjakuvapiirtoon tarkoitetun lehtiön. Siinä on vasemmassa yläkulmassa puhekuplamainen teksti ANGOULÊME BD ja isolla otsikko Illustration BD, Manga, Comics. 250g, A4-kokoa. "Pure white, ideal for pencil, ink, marker and watercolour". Lehtiössä on arkkeja vain 12 kpl, joten hinta 5.90 € on enemmänkin kuin tyyris. Ei siis todellakaan luonnospaperiksi. Toisaalta koko on myös liian pieni, jos meinaa tehdä mitään isompaa sarjakuvaa. En ole vielä tohtinut testata mutta sormituntuma on ainakin hyvä. Paksu ja tasainen.

Eli kaikki bedefiilit, mangaloidit ja muut sarjakuvatuksia tuhertelevat, nyt teille on virallinen paperi, mihin tuhlata karkkirahanne.

Kyseistä lehtiötä myydään Akateemisessa myös A3:na. Ostin tarjouksesta yhden lehtiön, joka omaan tekniikkaani sopii lähes täydellisesti - jatkan kuitenkin vielä etsintöjä. Canson on kyllä miellyttävä merkki, valikoimaa löytyy ja surkeimmat voi karsia pois helposti "suositellaan"-symbolien avulla.

[Sormikäsi]

Piirrän sarjakuvani A3 kokoon ja aion todennäköisesti painaa sen B5:ksi. A ja B koot taitavat olla mittasuhteiltaan erilaisia? Kuinka paljon leikkaan A3:n reunasta pois, jotta saan sen oikeaan suhteeseen B kokojen kanssa?

[JanneT]

Piirrän sarjakuvani A3 kokoon ja aion todennäköisesti painaa sen B5:ksi. A ja B koot taitavat olla mittasuhteiltaan erilaisia? Kuinka paljon leikkaan A3:n reunasta pois, jotta saan sen oikeaan suhteeseen B kokojen kanssa?

http://www.paperonweb.com/size.htm

A3=297x420mm, B3=353x500mm (tai 364x514mm)

420/297=1.416
500/353=1.416 (1.412)

Eli samat mittaasuhteet, ei tarvitse leikata.

[Reima Mäkinen]

Quotaan nyt tuolta vesiväriketjusta tänne:

Crescentin numeroa 110, Cold Press Surface. Käytin sitä ollessani Jenkeissä 2001-2002 ja silloin se oli aivan mahtavaa: vesivärit pysyivät kirkkaina ja hyvin työstettävinä, ja kun vielä laittoi lakat/fiksatiivit päälle, ne oikein loistivat.
Vaan niinhän siinä kävi, että kun pari vuotta sitten tilailin niitä lisää, paperin koostumus oli muuttunut täysin. Vesi imeytyy paperiin ja värit jäävät vaisuiksi ja valjuiksi. Boardin malli ja numero oli täsmälleen sama.

En ole tuota kokeillut, 100 tai 300 on tuttuja, sama pinta mutta eri paksuus. Satanen on aika hyvin imevä, saa pehmeitä sävyjä helposti, mutta saadakseen värit kylläisiksi on täytyy tehdä useita kerroksia. Pinta on sävyltään hivenen kellertävä.

Japanista olen kaikki boardini hankkinut. Toin mukanani muutaman kymmentä isoa B2 pohjaa (taitanee olla saman kokoinen kuin sinunkin). Japanissa boardit ovat erittäin yleisesti käytössä ja suurin osa kuvittajista käyttääkin niitä, erityisesti crescent 215 -levyä, joka soveltuu mitä parhaimmin tarkkaan viivaan ja hienovaraisiin värisävyihin. Pinta on kovempi kuin 100 ja kuivaa nopeasti, joten kuvittajalta vaaditaan kohtuullista nopeutta. Ehdottomasti miellyttävin käyttää kaikista kokeilemistani.
...
... mutta kyllä Crescent vie valikoimallaan ja hienommilla pinnoillaan voiton. Hinta on hivenen kalliimpi, mutta ei liikaa.

Kysyin noista Raamareiden Mikko Lensulta ja hän vastasi vain:

Me ollaan Crescentin maahantuoja. Mutta tuo tuote ei ole tuttu. Mutta saan sitä varmaan tilattua?

Mitäs mieltä olette arvon kollegat, mihin näistä kannattaisi nykytiedon valossa panostaa jos mihinkään?

[Ossi Hiekkala]

Quotaan nyt tuolta vesiväriketjusta tänne:

Kysyin noista Raamareiden Mikko Lensulta ja hän vastasi vain:
Mitäs mieltä olette arvon kollegat, mihin näistä kannattaisi nykytiedon valossa panostaa jos mihinkään?

Ööh.. Mitä minä aikoinani kyselin, niin eipä ollut kauheasti tietoa moisista Suomessa. Temperasta ei saanut kuin jotain jätelaatua ja nekin katosi nopsaan. Crescentiä saatetaan tuoda paspispahveina mutta ei illustration boardeina. Niitä saa Euroopasta vain Saksan kautta. Saksassa on Euroopan maahantuoja ja sieltä minäkin tilasin niitä helvetillisen määrän. Olen valmis neuvottelemaan kohtuullisen isojen määrien myymisestä varsin suotuisaan hintaan. Minulta löytyy tuota B3-koon #215 -pohjaa.

[Mikko Akkola]

Daler-Rowneyn Heavy Weight -papru ei sovellu terillä tussailuun, vaikka lehtiön kannessa niin väitetäänkin. Leviää. Lisäksi se on paitsi paksua, myös hyvin epätasapaksua, eli valopöydällä se näyttää aivan kirjavalta.

Älkää ostako, jos moisiin tarkoituksiin paperia mielitte.

[Ad Absurdum]

Sain käsiini Bienfang-merkkistä vesiväripaperia, kenelläkään kokemusta tästä? Onko halpista vai kunnon tavaraa?

[pl]

Onko kellään kokemusta tuolta ka-blamin (http://ka-blam.com/printing/index.php?page=Calculator&op=28) kautta tilattavista papereista?

[tertsi]

Saksassa on Euroopan maahantuoja ja sieltä minäkin tilasin niitä helvetillisen määrän.

Olisko sulla antaa tuon sakslaisen firman nimeä ja nettiosoitetta?
Paljollako myyt esim. 100 (tai 50) kpl B3-boardeja? Pistä vaikka yksäriä mulle.

[Fenriz]

En nyt koko 9-sivuista aihetta lähtenyt lukemaan läpi, eli vastaukset kysymyksiini saattaa löytyä jo jostain aiheen uumenista mutta kysytään nyt.

Onko paperilla väliä jos työn skannaa jokatapauksessa tietokoneelle? Vai onko niille originaaleille muuta käyttöä kuin oma arkisto sen jälkeen?

Ja toinen kysymys marginaaleista. Niinkuin Veli ekalla sivulla mainitsikin nehän voi tietokoneella tehdä, fotarissakin muutta canvasin kokoa niin siinähän ne marginaalit tulee. Mutta tarvitaanko niitä? Itse olen mieltynyt tämän kaltaisiin sivuasetelmiin jota näkyy usein mm. Witchblade ja Darkness -lehdissä. Tommoisessa asettelussa kuva-alue ulottuu ihan sivun reunaan, joten mitään marginaaleja siinä ei ole. Tarvitaanko marginaalit silti painoa varten?

[JanneT]

En nyt koko 9-sivuista aihetta lähtenyt lukemaan läpi, eli vastaukset kysymyksiini saattaa löytyä jo jostain aiheen uumenista mutta kysytään nyt.

Onko paperilla väliä jos työn skannaa jokatapauksessa tietokoneelle? Vai onko niille originaaleille muuta käyttöä kuin oma arkisto sen jälkeen?

Jos pelkkää tussiviivaa teet paperille, saattaa heikkolaatuisella paperilla tussi levitä, mennä paperin läpi tai aiheuttaa paperin kupruilua. Tussiterällä työskenneltäessä terä voi raapia paperin rikki tai paperi voi jumittua terään. Väreillä tai sävyillä tehtäessä täytyy tietysti valita paperi tarkkaan, jotta sävyt toistuvat hyvin paperilla. Nestemäisiä värejä käytettäessä paperilla täytyy olla riittävästi imukykyä. Vastaavasti painovaiheessa paperin valinnalla on suuri merkitys värien ja sävyjen toistumiseen albumissa.

Ja toinen kysymys marginaaleista. Niinkuin Veli ekalla sivulla mainitsikin nehän voi tietokoneella tehdä, fotarissakin muutta canvasin kokoa niin siinähän ne marginaalit tulee. Mutta tarvitaanko niitä? Itse olen mieltynyt tämän kaltaisiin sivuasetelmiin jota näkyy usein mm. Witchblade ja Darkness -lehdissä. Tommoisessa asettelussa kuva-alue ulottuu ihan sivun reunaan, joten mitään marginaaleja siinä ei ole. Tarvitaanko marginaalit silti painoa varten?

Painossa ongelmana on että reunoihin voi muodostua pientä valkoista viirua kohdistuksen heittäessä. Siksi reunaan asti tehtäessä täytyisi kuvaan tehdä "leikkuuvaraa" eli piirtää kuvaa muutama milli yli sivun reunan, jottei ongelmia kohdistuksessa muodostu.