Sehän on WSOYn uusi sarjakuva-albumi (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&cat=&isbn=951-0-30853-6). Värillinen ja kaikkea. Löytynee lähikirjakaupastasi. Ainakin siitä hyvinvarustetusta.Kiitos valistuksesta. Täytyy tutustua ensi tilassa tähän hengen tuotokseen.
Aika vaivihkaa on tämä kuitenkin tullut. Minäkin sen viikko pari sitten ensimmäistä kertaa bongasin Akateemisessa ja ihmettelin, että mikäs tää. Vai onkohan siitä jo pitempi aika?Siinäs näet ettei vanhuus tule yksin (edes Robinille) ;)
Tiedättekö onko nuo jutut alunperin julkaistu erillään jossain vai onko tämä tehty alunperinkin albumiksi. Pikku Johnin ulkonäkö ainakin muuttuu juttujen edetessä.
Tätä ei vissiin ole puffattu missään.
Kaikki kommentit luetaan huolella...
Itse pidin huudin miehen seikkailuista paljon!
onkos taiteilijalta tullut muita sarjiksia, ranskaksi tai ilman?
Siis vielä hyvää ja laadukasta sankari kettuilua?
Suosittelen Madin ja pahkasikahuumorin ystäville.
... dialogi keinotekoisen nokkelaa eivätkä tapahtumat jaksaneet yllättää. Piirrospuoli on kylläkin hauskempaa ja hienompaa kuin mikään vähään aikaan.Olen Timon linjoilla. Pientä kosiskelun makua, myös oheishahmoissa. Olis odottanu tarinarakennetta, sikälikin että loppu oli naseva. Ehkei siinä ollut yllätyksiä mutta virkistävää omituisuutta Maria-jaksossa.
Lisätään vielä että sarjassa oli toki huiman hauskat hetkensä. "Totuudella on fiktion rakenne"... "Sa- saraseeni..." :D
Ei liene väärin väittää että taustalla kummittelee Ahmed Ahne. Mukavia olivat myös pikkuruisten taustahahmojen avulla tehdyt sarjakuvaviittaukset.
Pieniä voittoja 2: Elämän oppitunteja on ilmestynyt.
Mikäköhän lentävä lause Larcenetilta tällä kertaa lohkeaa?
Pieniä voittoja 2: Elämän oppitunteja on ilmestynyt.
Ja jumatsuka että Larcenet osaa olla hyvä! "Pieniä voittoja" on samanaikaisesti hauska, koskettava ja ajatuksia herättävä. Vuoden parhaita suomeksi julkaistuja sarjakuvia, joka lyö "Jeanin elämää" sen omassa tyylilajissa...
Elämän oppitunteja alkaa olla semmoista sarjakuvaa jota lukee mieluummin kuin pätemisenhinkuista kirjallisuutta tai laskelmoivaa elokuvaa. Myös kaunista.
Elämän oppitunteja alkaa olla semmoista sarjakuvaa jota lukee mieluummin kuin pätemisenhinkuista kirjallisuutta tai laskelmoivaa elokuvaa.
Ihmetyttää vaan tuo WSOY. En tiedä yhtään, että kuinka hyvin Jeanin elämää tai Jussi Jänis on myynyt. En itse kyllä jaksa uskoa, että olisi myynyt tarpeeksi. Vaikka loistavia ovatkin. Lisäksi albumeita näitä albumeita on löytynyt melkoisesti ale laareista.. Mutta silti niitä julkaistaan edelleen. Joten eiköhän ne tällä logiikalla julkaise tämänkin sarjan tappiin asti..
Ja mikä mahtaa olla ranskankielisessä alkuperäisversiossa "Mikko Alatalon" vastine?
Neljän huonosti myyneen alpparin jälkeen oltiin jo hanskoja lyömässä hanskoja tiskiin, mutta sitten, viides myi kohtalaisesti ja kuudes oli jo menestys.
Larcenetin "Pieniä voittoja" on mielestäni ollut suunnilleen parasta sarjakuvaa, mitä on 2000-luvun puolella julkaistu missään maailmankolkassa.
Larcenetin "Pieniä voittoja" on mielestäni ollut suunnilleen parasta sarjakuvaa, mitä on 2000-luvun puolella julkaistu missään maailmankolkassa.
Tää sarja kuulu mun lemppareihin ja voin hyvin allekirjoittaa tuon.
Larcenet on noussut suurimmaksi suosikikseni sarjakuvan tekijöistä. Mies on nero!
Sataa, sataa ropisee. Aloitin kesän sarjakuvalukuprojektin nautiskelemalla peräjälkeen kolme Pieniä voittoja -albumia.
Hieno sarja se oli!
WSOY:lle kiitokset sarjan julkaisusta, toimitustyöstä ja Lietzenille tasokkaasta tekstauksesta.
tässä oli vuosikymmenen paras albumisarja.Pitää varmaan sitten lukea tuo. Ekan osan on jo luin, mutta se ei kauheasti iskenyt.
Larcenetin ja Ferrin "Maallemuuttajat 3: Maailman laveudesta"
Pahus. Kirja on liimasidottu kuten Kekkonen. Tämä ei kestä aikaa.
En tykkää näistä feikki- eli liimasidoksista. Muutoin hieno teos ja taas aivan jotain "muuta" kuin Larcenetilta odottaisi.
Isoja kuvia, vähän tapahtumaa.
So booooooooooring oli Blast.
Loistavasti piirretty ainakin.
Harmaata tai ei, kuvitus on tasokasta, ja Pääsiäissaaren kivipatsaat vaikuttavan jykeviä näin paperillakin
Jykeviä ovat... mutta mitä taiteilija haluaa tällä sanoa? Että elämä on, jotain tai sinne päin.
Huomasitkos Tertsi Nouvelle Monde -teltassa www.editionslesreveurs.com :in tiskiä?Kiitos linkistä. Mielenkiintoiset nettisivut heillä.
Kuka siellä oikein vastaa sarjakuvien julkaisusta, Jumalako?
Kuka siellä oikein vastaa sarjakuvien julkaisusta, Jumalako?
Löysin tiedon jonka mukaan seuraava osa on viimeinen. Joten neliosainen kokonaisuus tulee.Hyvä. Just toissapäivänä päätin ja sanoin sen ääneenkin, että yhden osan voin ostaa tätä, mutta en enää yhtään enempää. Sen verran mennyt aikaa ja rahaa tähän Blastiin, että toivon todella, että viimeinen osa ei ole mikään pannukakku.
Ihan itsekkäästi olen nykyään sitä mieltä, että mä oon tukenut noin neljänkymmenenviiden aktiivivuoteni aikana kustantajia enemmän kuin tarpeeksi.
Odottaminen ei lisää tuotteen myyntiä. Jospa me perinteisen seikkailun ystävät iloitsisimme yhdestä integraalista kerrallaan ja ostaisimme aina sitä niin että katetta syntyy kustantajalle riittävästi seuraavaa varten?
Blastin mahdollinen keskeytyminen oli mulle se viimeinen pisara. Kolme kallista järkälettä ostatetaan asiakkailla ja ratkaisualbbu jätetään julkiasematta.
Mä en nää oikein mitään syytä, miksi jatkosarja ei ilmestyisi vähintään kerran vuodessa, jos alkuperäismateriaalia on saatavissa.
No, yksi syy sentään tulee mieleen. Viimeinen osa taisi tulla ranskaksi toukokuussa ja Blasthan on paksu teos. Ehkä kääntaämisessä ja tekstauksessa on vain niin paljon hommaa, että ne eivät ole ehtineet vielä valmistua.
Neljäs ja viimeinen Blast, Toivottavasti buddhalaiset ovat väärässä (Pourvu que les bouddhistes se trompent), on käännöksen ja tekstauksen osalta valmis. Kevään aikana kaupoissa.
Blast 4 arviossa. (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=2214) Blastia pitää katsoa kokonaisuutena, vaikka osat onkin arvioitu yksi kerrallaan.