Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen => Topic started by: keijoahlqvist on 09.04.2006 klo 23:01:23
-
Mitä tehdä kun yhä useammin törmää käännöksiin jossa englannin kielen ilmiöitä on siirretty sellaisenaan suomeen?
Pathetic käännetään tavan takaa pateettiseksi vaikka se tarkoittaa säälittävää ja pateettinen ihan muuta.
"Paras elokuva ikinä."
Aw!
Ymmärrän ranskalaisia jotka haluavat pitää kielensä puhtaana. Mutta onko se epätoivoista pyristelyä? Tukehtuuko kohta ranskakin? (Vai kehittyneekö jossain todellinen vaihtoehtokieli joka ei olisi niin toivottoman kömpelö kuin englanti.)
-
Suomen kielen ilmaisukyky heikkenee kun penskoille ei enää opeteta synteettisen kielen luonteenomaista käyttöä vaan siihen ympätään analyyttisesti rakentuvaa englantia. Sitä mukaa ilmaisu epämääräistyy ja alkaa vaikuttaa kököltä mikä edistää siirtymistä vielä enemmän englantiin.
Mutta englanti on kelvoton kansainväliseksi kieleksi mm. sen kirjoitusasun ja äänneasun vastaamattomuuden takia. Kehitysmaiden kouluresursseilla on toivotonta opettaa äidinkielen rinnalla englantia jota äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan kun käytettävissä ei ole edes kouluvihkoja.
Pienet kielet kuolee isojen alta mutta kun voisi edes vaikuttaa siihen mikä otetaan tilalle - ettei ihan huonointa. No, kiina voi olla vielä epäkäytännöllisempi.
-
Opiskelemistani kielistä kaksi helpointa on ollut nykyheprea ja ruotsi. Ehdotan uudeksi kansainväliseksi kieleksi ruotsia, siten ei tarvitse opetella uutta kirjaimistokaan.
-
Sekä suomi että englanti ovat hienoja, mutta erilaisia kieliä. Ongelmaksi muodostuvat huonot kansankäännökset, jotka johtuvat paljolti juuri Keijon mainitsemasta erosta analyyttisen ja synteettisen kielen välillä. Toinen asia on se kummallinen luulo, että olisi olemassa jotain täysin toisiaan vastaavia ilmaisuja kahden kielen välillä. Tähän ei monesti viitsitä tai osata kiinnittää edes huomiota.
Kielet ovat tosiaankin aina vaikuttaneet toisiinsa, eikä sille varmastikaan mitään voi, ellei kaikkea yhteyttä ulkomaailmaan täysin sujleta. Tätä tuskin ranskalaisetkaan pyristelyllään hakevat. Tämän ei kuitenkaan tarvitsisi tarkoittaa sitä, että jätetään äidinkielinen ilmaisu syrjään englantilaisen tieltä, vaikka omallakin kielellä pärjäisi ihan hyvin.
On ymmärrettävää, että nykyajan kiireisessä maailmassa ei jokaiselle uudelle asialle keretä kehittää suomalaista nimeä, ennen kuin englannin ilmaisu ehtii juurtua ihmisten suihin. Itseäni kuitenkin riepoo tämä tapa hylätä kaikille tutut sanat heti, kun jostakin vain löytyy vierasperäinen, muka parempi ilmaisu. Monesti sitä perustellaan sillä, että engelsmaanien lausumat vastaavat paremmin tarkoitettua asiaa, mutta kuinka ihmeessä näin voi olla, jos kuulijalle täräytetään vieraskielinen sana päin naamaa, selittämättä sitä millään tavalla, eikä se näin ollen merkitse viestin vastaanottajalle yhtään mitään? Tällä tavalla valittu sana saattaa lausujansa päässä tarkoittaa oikeinkin hyvin haluttua asiaa, mutta jos viestiä ei ymmärretä, eikö se olisi sama jättää sitten kokonaan viestimättä - tai vielä parempaa, valita tilalle sana, jonka muutkin ihmiset ymmärtävät?
Englannin kirjoitusasua vaaditaan aina silloin tällöin muutettavaksi enemmän puhuttua kieltä vastaavaan muotoon, mutta eipä tähän olla ruvettu. Joitakin ihan hyviäkin vaihtoehtoja on esitetty, mutta siinä määrin kova, elikä kallis, urakka olisi edessä, että sitä tuskin koskaan tapahtuu. Korkeintaan mennään hiljalleen Orwellin newspeakin (käytänpä sitten tässä alkukielistä nimitystä, kun en ole kirjaa suomeksi lukenut) suuntaan, niin kuin Internetin kielenkäytöstä voi jo nyt nähdä, lol.
-
Amen.
-
Keijo taistelee nyt väärän asian puolesta. Kieli elää ja muuttuu. Konsulttien ja bisnesihmisten newspeak ei ole syntynyt orgaanisesti joten siitä tulee ennen pitkää naurunaihe, 2000-luvun alun hölmöilyä. Esim. sana pateettinen sisältää sekä suomeksi että englanniksi ironian, sehän tarkoittaa mahtipontista ja kaikki sellainen on loppupelissä säälittävää. Silvio Berlusconi jää esim. historiaan pateettisena hallitsijana, sanan kaikissa merkityksissä
-
Nyt yksinkertaisesti väitän vastaan: väärän asian puolesta en vouhkaa.
Suomi köyhtyy eikä se ole kivaa. Toisessa ketjussa halveerattiin Volter Kilpeä joka osasi revitellä suomen kielellä niin että pätkän luettuaan ei malttanut olla rupeematta kirjoittelemaan kirjeitä.
Kun kieli heikkenee, ajattelu huononee. Muutamat mun opiskelijat keskustelee jo englannista omaksumillaan fraaseilla. Tai ei keskustele, reagoi.
Mitä se oli se puhe että hopi-intiaaneilla suhteellisuusteorian ymmärtäminen sisältyy kieleen? Ikävä kyllä en osaa hopia mutta erisukuisiin kieliiin tutustumalla on huomannut että todellisuus voidaan nähdä aivan erilaisena. Jopa suomen murteet asennoituvat elämään eri tavalla.
-
Nyt yksinkertaisesti väitän vastaan: väärän asian puolesta en vouhkaa.
Suomi köyhtyy eikä se ole kivaa.
Jaa. Tyypillinen internetheitto. Minusta Suomi rikastuu ja se on kivaa. Kumpikaan meistä ei perustele, ero on siinä että minä en välttämättä usko tällaisiin absoluuttisiin totuuksiin, ne on silloin tällöin ihan scheissea
-
Suomi köyhtyy eikä se ole kivaa.
Minä näen asian hieman eri tavalla: suomi muuttuu, ei köyhdy. Yltiöpositiivinen saattaisi jopa nähdä asian niin, että kielestä tulee rikkaampi, koska siihen omaksutaan niin paljon uutta.
Niin tai näin, Keijo ei ole ajatustensa kanssa yksin. Kielen rappion kauhisteleminen on ollut ajankohtaista jo vähintäänkin yhtä kauan kuin nuorison turmiollisuudenkin. Kieli on ollut alituisessa muutoksessa aina ja se jatkuu halusimmepa eli emme. Englantikin oli aikoinaan synteettinen kieli, mutta vielä nykyisessä analyyttisemmassa muodossaankin sillä pystytään hoitelemaan monia asioita (sanoisin kaikki asiat, elleivät eräät englantia äidinkielenään puhuvat turvautuisi jatkuvasti miekkaan kynän sijasta). Sitä paitsi ainakin minun mielestäni esimerkiksi ranskan vaikutus englantiin on tuonut siihen kieleen paljon syvyyttä, joka on vain rikastuttanut kieltä - ei heikentänyt.
Tässä ollaan kuitenkin jo vähän makuasioissa. Toiset ovat sitä mieltä, että vieraiden kielten vaikutus on huono asia ja eräät jopa silläkin kannalla, että joku tietty kieli olisi jotakin toista kieltä parempi. Itse olen tyytyväinen, että ainakin vielä toistaiseksi ymmärrän suurimmalta osin nuorison kieltä, mutta hallitsen myös perinteisemmän, joidenkin - myös itseni - mielestä oikeamman ilmaisun.
-
Mitä tuo englannin mieliseksi oikein tarkoittaa? Englannin mieleistä seksiä? Englannin mieleiseksi! Kertokaa, mutta minä aion nukkua pitkään, joten kommentteja mun puolelta voi odottaa ylihuomiseen tai sitten ei.
-
Minä näen asian hieman eri tavalla: suomi muuttuu, ei köyhdy. Yltiöpositiivinen saattaisi jopa nähdä asian niin, että kielestä tulee rikkaampi, koska siihen omaksutaan niin paljon uutta.
Tuskin ongelma Keijonkaan mielestä on se, että kieli muuttuu. Se on luonnollista, että se muuttuu ja kehittyy, mutta muutos voi olla hyvää tai huonoa, rikastuttavaa tai köyhdyttävää. Se, että kieli alkaa kehittymään toisen kielen kaltaiseksi on köyhdyttävää ja ennen pitkää se johtaa siihen, että molemmat kielet muistuttavat samaa, jolloin 1+1 ei suinkaan ole 2, joka olisi rikastuttavaa, vaan tulos onkin 1 eli köyhtymistä tapahtuu.
Uuden omaksuminen ei siis tarkoita sitä, että lainataan enemmän jotakin toista kieltä.
-
Kuten Junko sanoi, kieli ei köyhdy, vain ajatus. Se että kieleen tulee uusia sanoja ja ilmaisuja, ei voi köyhdyttää sitä. Se että ajattelemattomuuttaan jättää uusia (ja vanhoja) mahdollisuuksia käyttämättä köyhdyttää. Suomihan on vanhastaan täynnä lainasanoja.
Timo
-
Tuskin ongelma Keijonkaan mielestä on se, että kieli muuttuu. Se on luonnollista, että se muuttuu ja kehittyy, mutta muutos voi olla hyvää tai huonoa, rikastuttavaa tai köyhdyttävää. Se, että kieli alkaa kehittymään toisen kielen kaltaiseksi on köyhdyttävää ja ennen pitkää se johtaa siihen, että molemmat kielet muistuttavat samaa, jolloin 1+1 ei suinkaan ole 2, joka olisi rikastuttavaa, vaan tulos onkin 1 eli köyhtymistä tapahtuu.
Tässä köyhtymiskysymyksessä peesaan Timoa ja Junkoa. Minun mielestäni kieli ei sinänsä voi köyhtyä, ainoastaan muuttua. Kielihän kuitenkin on tapa välittää informaatiota ja kielelle ominaista on, että se tarjoaa tarvittavat välineet tähän tehtävään. Ajan kuluessa nämä välineet muuttuvat, mutta kuitenkin kielen käyttäjät pystyvät ilmaisemaan erittäinkin monimutkaisia asioita, kuten vaikka tunteita, kielellisin keinoin. Tämä koskee kaikkia kieliä, menneitä, nykyisiä ja todennäköisesti tuleviakin. Jos taas esimerkiksi vaikka swahilista puuttuu räntää tarkoittava sana, se ei tarkoita, että kysymyksessä olisi köyhempi kieli, vaan että kielen käyttäjillä ei ole suurempaa tarvetta sille sanalle. Silloin harvoin, kun asiasta tulee puhetta, voidaan se selittää monimutkaisemmin, mutta kuitenkin niin, että asia käy ilmi.
Minun mielestäni myös se, että kielet lähestyvät toisiaan on vain muutosta, ei köyhtymistä tai rikastumista, ellei sitten ymmärretä asiaa niin, että kielten lukumäärä itsessään olisi yhteistä henkistä pääomaa.
-
Tässä köyhtymiskysymyksessä peesaan Timoa ja Junkoa. Minun mielestäni kieli ei sinänsä voi köyhtyä, ainoastaan muuttua. Kielihän kuitenkin on tapa välittää informaatiota ja kielelle ominaista on, että se tarjoaa tarvittavat välineet tähän tehtävään.
Tästä tullaan sitten siihen, että mitä kukin tarkoittaa kielen köyhtymisellä. Esim. lainasanojen lisääntyminen voi rikastuttaa kieltä siten, että se helpottaa informaation välittämistä, mutta samalla kieli itsenäisenä kokonaisuutena köyhtyy joka kerta kun se lähenee toista kieltä (joka ei edes ole sen sukulaiskieli).
Kumpi näistä on sitten kellekin se tärkeämpi kielessä vaikuttaa siihen, miten asiaan suhtautuu. Minä näen asian nimenomaan kielen köyhtymisenä. Lainasanoja ei oikeasti tarvita, vaan voidaan omasta kielestä johtaa uusille asioille uudet sanat tai muuten oman kielen ehdoilla tehdä uusi sana tarpeen vaatiessa. Se olisi sitä positiivista muutosta, joka minunkin mielestä rikastuttaisi kieltä.
Jos taas esimerkiksi vaikka swahilista puuttuu räntää tarkoittava sana, se ei tarkoita, että kysymyksessä olisi köyhempi kieli, vaan että kielen käyttäjillä ei ole suurempaa tarvetta sille sanalle.
Tässä esimerkissä siis swahiliin ei lainattaisi sanaa vaikka suomesta, vaan keksittäisiin oma sana, joka kuvaisi asiaa. Tosin rännän kohdalla olen taipuvainen pitämään viron räntä-sanaa parhaana mahdollisena. Lörts. Niin kuvaava. Taas sataa lörtsiä.
Minun mielestäni myös se, että kielet lähestyvät toisiaan on vain muutosta, ei köyhtymistä tai rikastumista, ellei sitten ymmärretä asiaa niin, että kielten lukumäärä itsessään olisi yhteistä henkistä pääomaa.
Ja tässä onkin sitten kolikon molemmat puolet. Toisaalta en ehkä ole sitä mieltä, että kielten lukumäärä olisi sitä pääomaa. Ennemminkin kieli on oleellinen osa omaa kulttuuria. Toisen kielen omaksuminen omaan kielenkäyttöön muuttaa samalla kulttuuriakin vääjämättä toisen kielen kulttuuria kohti. Molemmat (kielten ja kulttuurien sulautuminen) ovatkin nykymaailmassa ihan liian yleisiä ja mielestäni köyhdyttäviä asioita.
Edit: Tuli vielä mieleen pari esimerkkiä kielen köyhtymisestä nimenomaan englantilaistumisen (oisko se noin) kautta. Esimerkkinä siis vaikka netissä käytettävä yleinen lainaustoiminto copy ja paste. Usein kuulee puhuttavan kopipastesta. Tässä selkeästi kieli on köyhtynyt, koska käyttöön on tullut melko käsittämätön sanahirviö. Saman pystyy sanomaan suomeksi paljon selkeämmin: kopioi ja liitä. Sama koskee pelatessa usein tehtävää seivaamista. Siinäkin köyhtymistä on tapahtunut, sillä seivaaminen ei sisällä mitään selkeää merkitystä ellei satu tuntemaan alkuperäistä save-sanaa. Tässäkin suomalainen vastine on paljon ymmärrettävämpi ja rikkaampi: tallenna.
Ehkä tämä selittää hieman kantojani...
-
Sama koskee pelatessa usein tehtävää seivaamista. Siinäkin köyhtymistä on tapahtunut, sillä seivaaminen ei sisällä mitään selkeää merkitystä ellei satu tuntemaan alkuperäistä save-sanaa. Tässäkin suomalainen vastine on paljon ymmärrettävämpi ja rikkaampi: tallenna.
Ehkä tämä selittää hieman kantojani...
Jou, doupeimmat Jumala seivaa
-
Veli Veli todistaa hyvähkösti.
Vaikuttaa että äidinkielenopetusta on heikennetty, jolloin kieli köyhtyy sen takia ettei sitä osata monipuolisesti käyttää. Kustantajat säästävät oikoluennassa, ja käännöskirjallisuuteen jää yököttäviä virheitä vääriksi malleiksi. Eiväthän englantilaiset lainasanat välttämättä heikennä kieltä vaan suomen kielen luontevien rakenteitten tukehtuminen englannin fraseologian alle.
Murehdin sitä ettei olisi kohta enää mitään kieltä jolla osattaisiin ilmaista monimutkaista todellisuutta. "Nää tinksit vaa menee tällee, emmä tiä."
Eihän suomi kovin häävi ole, usein ei osaa ilmaista hienosyistä asiaa omalla suomen kielen taidollaan. Sortuu käyttämään sivistyssanoja tai vieraan kielen fraaseja. Se ei silti tarkoita kielen köyhtymistä sekään. Toisaalta on kivaa kun suomessa voi käyttää sanaa jota ei taatusti ole itsekään ikinä kuullut ja silti se on ymmärrettävissä. En usko ikinä kuulleeni ilmaisua "kyynäröityä luukulle", mutta eikös se synnytä mielikuvan mitä tapahtuu?
Jos ei niin olkoon.
Mutta. Lannistaa kun penskat ei laadi lauseita vaan poimii niitä kuulemistaan englanninkielisistä elokuvista, lauluista ja peleistä. Huonolla ajattelulla tarkoitan ettei ole ajattelua ollenkaan, ei edes havaintoja joita ilmaistaisiin, vaan valmiita kuvioita joita hoetaan miten mihinkin tilanteeseen kuulilta tuntuu.
-
Mutta. Lannistaa kun penskat ei laadi lauseita vaan poimii niitä kuulemistaan englanninkielisistä elokuvista, lauluista ja peleistä. Huonolla ajattelulla tarkoitan ettei ole ajattelua ollenkaan, ei edes havaintoja joita ilmaistaisiin, vaan valmiita kuvioita joita hoetaan miten mihinkin tilanteeseen kuulilta tuntuu.
Voisko kyse olla siitä että penskoistakin 90% on urpoja. On ja pysyy. Jaksaa joka päivä ällistyttää että ajattelu ei tosiaan kuulu mitenkään ihmisten prioriteetteihin. Mikään tuore uutinenhan tämä ei toki ole. Ja huolesi on aiheellinen.
-
Voisko kyse olla siitä että penskoistakin 90% on urpoja.
Onpas Keijo nyt synkeällä tuulella. Ihan kuin Rojun esittämä luku olisi joku uusi trendi, ennen MTV:tä 75% kakaroista oli niin fiksuja ja kivasti käyttäytyviä. Sitten tuli tuo järkyttävä romahdus ja ne alkoi räppää,sättää&mesettää
-
No joo. Näen pointtinne, mutta olen silti vähän eri mieltä.
Täytyypä nyt ottaa kuitenkin puheeksi vielä nämä kopipastet ja seivaukset. Molemmat ovat itse asiassa suomeen varsin hyvin sopivia: kummassakaan ei esiinny niin mitään kielemme sääntöjä vastoin olevaa. Toisin on esimerkiksi hirvittävän epäsuomalaisen ja paheksuttavan laajalti kansan suuhun juurtuneen traktorin laita. Mutta kas, monikaan ei kakistele sanaa ääntäessään ja rattoriksi sitä kuulee enää harvoin puhuteltavan. Suomalaiset ovat hyväksyneet kieleensä tr-alkuisen tavun ja k:n ja t:n yhteenliittämisen. (edit) I:n sentään malttoivat vielä loppuun lisätä. Toisin oli, kun tohtoria suomeen tuotiin. Palatakseni kopipasteen ja seivaamiseen, sen lisäksi, että ne sopivat äänneasultaan suomalaisen suuhun, erityisesti kopipaste olisi nerokas lisä suomeen. Se tarkoittaa spesifisti (sic) juuri tiettyä asiaa, jolle suomessa ei vielä ole omaa sanaansa. Lisäksi se on jouhevampi käytössä vähäisemmän tavumäärän vuoksi eikä uutta lainaa ole varsinaisesti kuin kahden viimeisen tavun verran. Kopio ja sen johdannaisethan on tiettävästi lainattu aikoinaan ruotsista.
Mutta mutta, kyllä se taitaa niin tosiaan olla, että enemmän kannattaa olla huolissaan niistä kielen käyttäjistä kuin itse kielestä. Uralilainen alkukielemme hiipui, mutta täällä sitä vielä vain höpötetään.
-
Islantilainen kaverini kertoi että niiden laki kieltää lainasanat, niillä on Reykjavikissa joku kieliministeriö tms. joka vääntää kaikille uusille keksinnöille islanninkielisen vastineen. Vaikken ole ihan varma siitä onko touhussa järkeä niin ihailen viikinkien asennetta. Eikä kaikessa aina välttämättä tarvitse niin järkeä ollakaan.
-
Käsitykseni mukaan Euroopassakin on seutuja joissa kuuluu asiaan osata useita kieliä. Asia sanotaan sillä kielellä joka tuntuu kulloinkin tarkimmalta. Tai lupsakoimmalta. Meillä ruotsinkieliset osaa sujuvasti äidinkielensä lisäksi aivan erilaista suomea ja todennäköisesti englantia. Sen on pakko vaikuttaa rikastavasti ajattelemiseenkin.
Minua tympii ja kadettaa, ei ole koskaan ollut tarve ilmaista ruotsiksi mitään muuta kuin rullarullalillaullalillaullarullar. Ei ole ruotsi koskaan tullut edes lähelle kielenpäätä vaikka opin sen kunnialla koulussa.
Mutta muistan ulkoa kumarreksituteskenteleentuvaisehkollais maisekkuudellisenneskenteluttelemattoma mmuuksissansakaankopahan
jolle on tosi usein käyttöä.
-
Islantilainen kaverini kertoi että niiden laki kieltää lainasanat, niillä on Reykjavikissa joku kieliministeriö tms. joka vääntää kaikille uusille keksinnöille islanninkielisen vastineen. Vaikken ole ihan varma siitä onko touhussa järkeä niin ihailen viikinkien asennetta. Eikä kaikessa aina välttämättä tarvitse niin järkeä ollakaan.
Minäkin olen tuosta kuullut puhuttavan. Vähän samanlainen systeemi lienee ranskalaisillakin. Minusta homma menee tuossa jo vähän överiksi, mutta menköön.
-
Veli Veli todistaa hyvähkösti.
"Nää tinksit vaa menee tällee, emmä tiä."
Eihän suomi kovin häävi ole, usein ei osaa ilmaista hienosyistä asiaa omalla suomen kielen taidollaan.
Vittu mikä pahvi. Esim. MP3 on kaikilla muilla kielillä MP3, suomeksi se on ämpäri
-
Vittu mikä pahvi. Esim. MP3 on kaikilla muilla kielillä MP3, suomeksi se on ämpäri
Esimerkki surkeasta viestintäkyvystä.
-
Vittu mikä pahvi. Esim. MP3 on kaikilla muilla kielillä MP3, suomeksi se on ämpäri
Ämpäri? Wat tö fak.
Mutta joo. Kaikkihan tietävät, että kun sanoo asian englanniksi, on paljon kuulimpi, tietsä. Täälläkin taidekoululla porukat katselee Pahvi Vamppairintappajaa ja "opiskelevat" siitä hienoja sanoja ja joskus jopa lauseita. Ei. Minua ei vituta tippaakaan...
Monen kielen taitaminen on hieno juttu. Ei siinä mitään, mutta kyllä ainakin minä haluan puhua Suomessa suomenkieliselle suomalaiselle suomeksi.
Antti kutsui Keijoa synkeäksi. Keijo nyt vaan sattuu olemaan realisti ja huomaamaan todellisuuden. Täytyy olla raskasta sellainen.
-
...
Palatakseni kopipasteen ja seivaamiseen, sen lisäksi, että ne sopivat äänneasultaan suomalaisen suuhun, erityisesti kopipaste olisi nerokas lisä suomeen. Se tarkoittaa spesifisti (sic) juuri tiettyä asiaa, jolle suomessa ei vielä ole omaa sanaansa.
...
Et sitte oo koskaan kuullu Kopioi&Liitä termistä?? ::)
Mun mielestä on paljon asenteellisempaa sonkata suomea ja vääntää vääntymättömät tuonti termit suomeksi. Aina sitä tosin ei itekään jaksa, mutta silloin kun vähän jaksaa viittiä niin sen pitäisi onnistua.
-
Et sitte oo koskaan kuullu Kopioi&Liitä termistä?? ::)
Olen kuullut ja varmaan joskus käyttänytkin. Noilla kolmella sanalla kuvataan koko tapahtumaketju varsin osuvasti, mutta kankeahan se on käytössä. Kopipaste, yksi sana, on oikein sopiva kuvaamaan koko hoidon yhdellä kertaa. Taidanpa ruveta käyttämään sitä ihan kiusallani. :)
-
Olen kuullut ja varmaan joskus käyttänytkin. Noilla kolmella sanalla kuvataan koko tapahtumaketju varsin osuvasti, mutta kankeahan se on käytössä. Kopipaste, yksi sana, on oikein sopiva kuvaamaan koko hoidon yhdellä kertaa. Taidanpa ruveta käyttämään sitä ihan kiusallani. :)
Heh... kopipaste koostuu kahdesta sanasta, ei siinä mitään silti. ;D
Ja termissä kopioi&liitä on toinen sana: "kopio" vierasperäinen. Ja sana "termi" ei ole sekään suomea. :P
Timo
-
Konttu konttu vinttu! Minäkin haluan osallistua kielikeskusteluun. Annan itseni kertoa teille tarinan.
Vuonna 1995 olin tutustumassa Kuopioon piilotettuun Niuvanniemen sairaalaan. Kaikki savolaiset äkkäävät eli älyävät heti, että sehän on mielisairaala eli hullujen huone. No! Siellä kuuntelin erikoissairaanhoitajan esitelmää ja ai piru, että se oli hauska nainen. Naama eli hienommin sanottuna kasvot oli maalattu tavalla, joka saisi antiikin ajan kurtisaaninkin kohottamaan kulmiaan epäuskoisena, hiukset oli pyntätty tiukemalle nutturalle kuin hoitaja Ratchedillä. Fiksuimmat lukijat toki tässä vaiheessa tietävät, kuka hoitaja Ratched oli, muut ovat jo Googlen sivuilla.
Niin, siis asiaan. Tämä mielisairaanhoidon primus inter pares siis luennoi meille. Kuivaa ja perinpohjaista asiaa hulluista tai muuten vain pakkohoitoon joutuneista. Sitten se tuli, sellaista komiikan helmeä on edes Martti Innasen vaikea keksiä. Nimittäin! Erikoinen hoitajatar puhui Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta eli STAKESista. Ette taida tätä uskoa, mutta hän lausui lyhenteen vapaasti suomalaisittain litteroituna "steiks".
"STEIKS"! Onhan se hienoa, jos osataan Savon sydänmaillakin englantia, onhan?
-
Heh... kopipaste koostuu kahdesta sanasta, ei siinä mitään silti. ;D
Kopipaste saattaa muodostua kahdesta sanasta, mutta minäpä olenkin aikeissa unohtaa sanan syntyhistorian yksin tein ja kohdella sitä yhtenä sanana. Edelleenkin ihan kiusallani. Vielä pitäisi keksiä, miten tuosta saisi kätevästi väännettyä sujuvan, suomalaisen verbin.
-
Kopipaste saattaa muodostua kahdesta sanasta, mutta minäpä olenkin aikeissa unohtaa sanan syntyhistorian yksin tein ja kohdella sitä yhtenä sanana. Vielä pitäisi keksiä, miten tuosta saisi kätevästi väännettyä sujuvan, suomalaisen verbin.
Painoalalla tunnetaan "paste-up"-termistä tutut sivutaitot tai -aihiot nimellä peisti ja peistaaminenkin on verbinä käytössä. Siksipä "kopipeistata" -tuplateonsana on niitä harvoja tietokonefingelskan termejä, joiden käyttö on minusta luontevaa ja yksiselitteistä nimenomaan suomeksi lausuttuna ja äänneasun mukaan kirjoitettuna. Liittäminenkin (attach) on eri asia kuin kopioidun asian sijoittaminen.
"Deletoiminen", "apgreidaaminen", "insertoiminen" ja sen semmoiset ovatkin sitten aika parodisia
-
Sitten se tuli, sellaista komiikan helmeä on edes Martti Innasen vaikea keksiä. Nimittäin! Erikoinen hoitajatar puhui Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta eli STAKESista. Ette taida tätä uskoa, mutta hän lausui lyhenteen vapaasti suomalaisittain litteroituna "steiks".
Hahaha! Mutta hyvä ettei sentään lausunut sitä ruotsalaisittain [sta:kke], sillä tämä olisi puhekielessä parhaassa tapauksessa tarkoittanut amerikkalaista ilmaisua 'balls', siis 'guts', ja vielä huvittavammalla tulkinnalla miespuolista sukupuolielintä :P
-
"Deletoiminen", "apgreidaaminen", "insertoiminen" ja sen semmoiset ovatkin sitten aika parodisia
Joo. Kaverin kanssa on formatoinnista käytetty termiä suolihuuhtelu.
-
Kaverin kanssa on formatoinnista käytetty termiä suolihuuhtelu.
Repesin ;D
-
Ääks. Taas tämmöinen keskustelu.
On melko turhaa urputtaa englannin (tai minkään) kielen turmelevasta vaikutuksesta suomen kieleen, kun suomen kielellä julkaistaan niin surkean vähän mitään.
Ranskalaiset taistelevat tuhoon tuomittua taistelua tässä asiassa. He vaativat että se mitä ranskalaiset lukevat olisi ranskaksi käännettyä. Eikä se onnistu kaikesta yrityksestä huolimatta sieläkään. Ei, vaikka ranska on suomeen verrattuna suuri kieli.
Puhun päivittäin työssäni englantia. Luen suurimman osan harrastemateriaalista (lehdet, kirjat, sarjakuvat, verkko) englanniksi. Joudun näemmä katsomaan Babylon 5-jaksotkin englanniksi, kun suomennos-DVD:itä ei tule. Tenava on 11-vuotias ja heittää läppää austraalialaiskaverinsa kanssa Runescapessa kielellä joka on englannille etäisesti sukua. ::)
Suomi katoaa tällä menolla. Mutta minkäs teet? Vaihtoehto vaatisi niin paljon resursseja ja rahaa, että en usko siihen.
Vai suljetaanko maan rajat? Japani teki tämän joskus, otetaanko mallia? ;D
-
Puhun päivittäin työssäni englantia. Luen suurimman osan harrastemateriaalista (lehdet, kirjat, sarjakuvat, verkko) englanniksi. Joudun näemmä katsomaan Babylon 5-jaksotkin englanniksi, kun suomennos-DVD:itä ei tule. Tenava on 11-vuotias ja heittää läppää austraalialaiskaverinsa kanssa Runescapessa kielellä joka on englannille etäisesti sukua. ::)
Suomi katoaa tällä menolla. Mutta minkäs teet? Vaihtoehto vaatisi niin paljon resursseja ja rahaa, että en usko siihen.
Miten niin Suomi katoaa? Kyllähän sitä enimmäkseen kuitenkin käytetään. Käytetään useampaa kieltä, ei se sen kummempaa ole.
-
Kyllähän Myllymäki oikeassa on, suomi katoaa, minkäs teet. Turha jarruttaa.
Ja varsinkin Jarla siinä että käytetään useampaa kieltä.
Siinäpä se. Suomalaisilla on etukin tästä hikisestä kielestä - on pakko opetella muita. Mutta ei perkele vain englantia. On tuskallista seurata ajattelun köyhtymistä kielitaidon mukana. Kun pelkästään englantia opetellaan ja sen rakenteilla ja sanastolla korvataan suomen huomattavan ansiokkaat ominaisuudet, kakarat alkaa muistuttaa zombieita.
Eri kielillä ajatellaan eri asioita (jopa eri murteilla) eikä englannilla edes pysty välittämään semmoisia asioita mitä esimerkiksi meidän kielellämme koetaan. Siksi pitäisi opetella ranskaa, japania, kiinaa, venäjää, italiaa, arabiaa, portugalia, swahilia... englantia ei kestä välttää mutta sen ohella pitää osata suomea ja jotain kulttuurikieltä. Ja anteeksi nyt kauheasti ruotsinkieliset, mutta ruotsiin ei ole varaa. Yhden kielen välttäväkin opettelu syö mahdottomasti resursseja.
"Taas tämmöinen keskustelu"... On se nyt kumma jos ei keskustella saa, aiheesta joka todella vituttaa joka päivä kun suomentajatkin on lakanneet opettelemasta suomea! Sitä paitsi ranskan kieli toimii vaikka ranskalaiset ei.
-
Vai suljetaanko maan rajat? Japani teki tämän joskus, otetaanko mallia? ;D
SULJETAAN!
Tätä olen halunnut jo pitkään, julistautuisin itsenäiseksi valtioksi jos osaisin (ja jaksaisin)!
Mutta muuten, kyllähän suomeksi julkaistaan melko paljon. Niitä ei vaan kukaan viitsi lukea (ja vika ei välttämättä ole kirjailijoissa).
Eikä suomenkieli katoa, mutta se mikä tässä on tärkeä huomata on että kulttuuri yksipuolistuu koko ajan, kun englanninkielen ylivalta kasvaa.
-
Miten niin Suomi katoaa? Kyllähän sitä enimmäkseen kuitenkin käytetään. Käytetään useampaa kieltä, ei se sen kummempaa ole.
Sitä katoamistahan tässä kai murehditaan? Kun kielessä on enemmän lainoja kuin originaalia, se vain lakkaa olemasta.
On tuskallista seurata ajattelun köyhtymistä kielitaidon mukana.
Tuo on totta. Vältetään sellaisia mutkikkaita asioita, joita on vaikea lausua ko. kielellä. Tätä näkee usein. Mutta pätee jonkin verran suomekieleenkin -- tulee oiottua.
"Taas tämmöinen keskustelu"... On se nyt kumma jos ei keskustella saa, aiheesta joka todella vituttaa joka päivä kun suomentajatkin on lakanneet opettelemasta suomea!
Saa toki keskustella. Luulin vain jo tästä keskustelleeni aikaisemminkin tällä foorumilla. Taisi olla jossain muualla sitten.
-
Sitä katoamistahan tässä kai murehditaan? Kun kielessä on enemmän lainoja kuin originaalia, se vain lakkaa olemasta.
Mutta suomellahan on tämä kielioppi. Ei tämä kieli minnekkään katoa niin kauan kun me voimme taivuttaa kopipastea kaikissa sijamuodoissa. Kopipaste, kopipasten, kopipastesta, kopipasteen.
-
Suomi säilyy kopipastaten! ;D
2000 vuotta sitten ei puhuttu suomea, vähitellen ugrilais-uralilais-altaililaisista kielistä kehittyi muinaissuomi, ja siitä muualta lainaillen ja vaikutteita saaden tämä mitä nyt puhutaan - kaikki kehittyy ja 2000 vuoden kuluttua puhutaan taas sitten jotain muuta.
Timo
-
- kaikki kehittyy ja 2000 vuoden kuluttua puhutaan taas sitten jotain muuta.
Olet sitten hervoton optimisti.
-
Ei tämä kieli minnekkään katoa niin kauan kun me voimme taivuttaa kopipastea kaikissa sijamuodoissa. Kopipaste, kopipasten, kopipastesta, kopipasteen.
Well, minä think, that if vaihtoehdot are words like "kopipaste" or english, niin I say let´s otetaan jälkimmäinen, please.
Olen wondering että how long suomen language can survive, but many other kielillä on same problem. Maybe in future maailmassa käytetään only english, or maybe kansallisaatteiden kannatus vahvistuu, borders closing and englannin kielen using kielletään. Who knows what happens. Maybe in sadan vuoden päästä everywhere in Europe käytetään only japania. Que sera, sera.
-
kaikki kehittyy ja 2000 vuoden kuluttua puhutaan taas sitten jotain muuta.
Timo
Näin näkisin, ei siinä mitään valtavaa optimismia vaadita: Suomen alueella olevan ihmispopulaation säilyminen vielä parituhatta vuotta on erittäin mahdollista. Kaikenlaista fibaahan siinä voi tulla, kun elinkeinoelämä haluaa kynsin hampain estää tunnustamasta ilmastonkehityksen tosiasioita...mutta sepä ei liitykään kieleen.