Englannin mieliseksikö?

[keijoahlqvist]

Veli Veli todistaa hyvähkösti.

Vaikuttaa että äidinkielenopetusta on heikennetty, jolloin kieli köyhtyy sen takia ettei sitä osata monipuolisesti käyttää. Kustantajat säästävät oikoluennassa, ja käännöskirjallisuuteen jää yököttäviä virheitä vääriksi malleiksi. Eiväthän englantilaiset lainasanat välttämättä heikennä kieltä vaan suomen kielen luontevien rakenteitten tukehtuminen englannin fraseologian alle.

Murehdin sitä ettei olisi kohta enää mitään kieltä jolla osattaisiin ilmaista monimutkaista todellisuutta. "Nää tinksit vaa menee tällee, emmä tiä."

Eihän suomi kovin häävi ole, usein ei osaa ilmaista hienosyistä asiaa omalla suomen kielen taidollaan.  Sortuu käyttämään sivistyssanoja tai vieraan kielen fraaseja. Se ei silti tarkoita kielen köyhtymistä sekään. Toisaalta on kivaa kun suomessa voi käyttää sanaa jota ei taatusti ole itsekään ikinä kuullut ja silti se on ymmärrettävissä. En usko ikinä kuulleeni ilmaisua "kyynäröityä luukulle", mutta eikös se synnytä mielikuvan mitä tapahtuu?

Jos ei niin olkoon.

Mutta. Lannistaa kun penskat ei laadi lauseita vaan poimii niitä kuulemistaan englanninkielisistä elokuvista, lauluista ja peleistä. Huonolla ajattelulla tarkoitan ettei ole ajattelua ollenkaan, ei edes havaintoja joita ilmaistaisiin, vaan valmiita kuvioita joita hoetaan miten mihinkin tilanteeseen kuulilta tuntuu.

[roju]

Mutta. Lannistaa kun penskat ei laadi lauseita vaan poimii niitä kuulemistaan englanninkielisistä elokuvista, lauluista ja peleistä. Huonolla ajattelulla tarkoitan ettei ole ajattelua ollenkaan, ei edes havaintoja joita ilmaistaisiin, vaan valmiita kuvioita joita hoetaan miten mihinkin tilanteeseen kuulilta tuntuu.

Voisko kyse olla siitä että penskoistakin 90% on urpoja. On ja pysyy. Jaksaa joka päivä ällistyttää että ajattelu ei tosiaan kuulu mitenkään ihmisten prioriteetteihin. Mikään tuore uutinenhan tämä ei toki ole. Ja huolesi on aiheellinen.

[Antti Vainio]

Voisko kyse olla siitä että penskoistakin 90% on urpoja.

Onpas Keijo nyt synkeällä tuulella. Ihan kuin Rojun esittämä luku olisi joku uusi trendi, ennen MTV:tä 75% kakaroista oli niin fiksuja ja kivasti  käyttäytyviä. Sitten tuli tuo järkyttävä romahdus ja ne alkoi räppää,sättää&mesettää

[jiikoo]

No joo. Näen pointtinne, mutta olen silti vähän eri mieltä.

Täytyypä nyt ottaa kuitenkin puheeksi vielä nämä kopipastet ja seivaukset. Molemmat ovat itse asiassa suomeen varsin hyvin sopivia: kummassakaan ei esiinny niin mitään kielemme sääntöjä vastoin olevaa. Toisin on esimerkiksi hirvittävän epäsuomalaisen ja paheksuttavan laajalti kansan suuhun juurtuneen traktorin laita. Mutta kas, monikaan ei kakistele sanaa ääntäessään ja rattoriksi sitä kuulee enää harvoin puhuteltavan. Suomalaiset ovat hyväksyneet kieleensä tr-alkuisen tavun ja k:n ja t:n yhteenliittämisen. (edit) I:n sentään malttoivat vielä loppuun lisätä. Toisin oli, kun tohtoria suomeen tuotiin. Palatakseni kopipasteen ja seivaamiseen, sen lisäksi, että ne sopivat äänneasultaan suomalaisen suuhun, erityisesti kopipaste olisi nerokas lisä suomeen. Se tarkoittaa spesifisti (sic) juuri tiettyä asiaa, jolle suomessa ei vielä ole omaa sanaansa. Lisäksi se on jouhevampi käytössä vähäisemmän tavumäärän vuoksi eikä uutta lainaa ole varsinaisesti kuin kahden viimeisen tavun verran. Kopio ja sen johdannaisethan on tiettävästi lainattu aikoinaan ruotsista.

Mutta mutta, kyllä se taitaa niin tosiaan olla, että enemmän kannattaa olla huolissaan niistä kielen käyttäjistä kuin itse kielestä. Uralilainen alkukielemme hiipui, mutta täällä sitä vielä vain höpötetään.

[Antti Vainio]

Islantilainen kaverini kertoi että niiden laki kieltää lainasanat, niillä on Reykjavikissa joku kieliministeriö tms. joka vääntää kaikille uusille keksinnöille islanninkielisen vastineen. Vaikken ole ihan varma siitä onko touhussa järkeä niin ihailen viikinkien asennetta. Eikä kaikessa aina välttämättä tarvitse niin järkeä ollakaan.

[keijoahlqvist]

Käsitykseni mukaan Euroopassakin on seutuja joissa kuuluu asiaan osata useita kieliä. Asia sanotaan sillä kielellä joka tuntuu kulloinkin tarkimmalta. Tai lupsakoimmalta. Meillä ruotsinkieliset osaa sujuvasti äidinkielensä lisäksi aivan erilaista suomea ja todennäköisesti englantia. Sen on pakko vaikuttaa rikastavasti ajattelemiseenkin.

Minua tympii ja kadettaa, ei ole koskaan ollut tarve ilmaista ruotsiksi mitään muuta kuin rullarullalillaullalillaullarullar. Ei ole ruotsi koskaan tullut edes lähelle kielenpäätä vaikka opin sen kunnialla koulussa.

Mutta muistan ulkoa kumarreksituteskenteleentuvaisehkollais maisekkuudellisenneskenteluttelemattoma mmuuksissansakaankopahan
jolle on tosi usein käyttöä.

[jiikoo]

Islantilainen kaverini kertoi että niiden laki kieltää lainasanat, niillä on Reykjavikissa joku kieliministeriö tms. joka vääntää kaikille uusille keksinnöille islanninkielisen vastineen. Vaikken ole ihan varma siitä onko touhussa järkeä niin ihailen viikinkien asennetta. Eikä kaikessa aina välttämättä tarvitse niin järkeä ollakaan.

Minäkin olen tuosta kuullut puhuttavan. Vähän samanlainen systeemi lienee ranskalaisillakin. Minusta homma menee tuossa jo vähän överiksi, mutta menköön.

[Antti Vainio]

Veli Veli todistaa hyvähkösti.

 "Nää tinksit vaa menee tällee, emmä tiä."

Eihän suomi kovin häävi ole, usein ei osaa ilmaista hienosyistä asiaa omalla suomen kielen taidollaan. 

Vittu mikä pahvi. Esim. MP3 on kaikilla muilla kielillä MP3, suomeksi se on ämpäri

[keijoahlqvist]

Vittu mikä pahvi. Esim. MP3 on kaikilla muilla kielillä MP3, suomeksi se on ämpäri

Esimerkki surkeasta viestintäkyvystä.

[Rami Selin]

Vittu mikä pahvi. Esim. MP3 on kaikilla muilla kielillä MP3, suomeksi se on ämpäri

Ämpäri? Wat tö fak.
Mutta joo. Kaikkihan tietävät, että kun sanoo asian englanniksi, on paljon kuulimpi, tietsä. Täälläkin taidekoululla porukat katselee Pahvi Vamppairintappajaa ja "opiskelevat" siitä hienoja sanoja ja joskus jopa lauseita. Ei. Minua ei vituta tippaakaan...
Monen kielen taitaminen on hieno juttu. Ei siinä mitään, mutta kyllä ainakin minä haluan puhua Suomessa suomenkieliselle suomalaiselle suomeksi.
Antti kutsui Keijoa synkeäksi. Keijo nyt vaan sattuu olemaan realisti ja huomaamaan todellisuuden. Täytyy olla raskasta sellainen.

[Feikki]

...
Palatakseni kopipasteen ja seivaamiseen, sen lisäksi, että ne sopivat äänneasultaan suomalaisen suuhun, erityisesti kopipaste olisi nerokas lisä suomeen. Se tarkoittaa spesifisti (sic) juuri tiettyä asiaa, jolle suomessa ei vielä ole omaa sanaansa.
...

Et sitte oo koskaan kuullu Kopioi&Liitä termistä??

Mun mielestä on paljon asenteellisempaa sonkata suomea ja vääntää vääntymättömät tuonti termit suomeksi. Aina sitä tosin ei itekään jaksa, mutta silloin kun vähän jaksaa viittiä niin sen pitäisi onnistua.

[jiikoo]

Et sitte oo koskaan kuullu Kopioi&Liitä termistä??

Olen kuullut ja varmaan joskus käyttänytkin. Noilla kolmella sanalla kuvataan koko tapahtumaketju varsin osuvasti, mutta kankeahan se on käytössä. Kopipaste, yksi sana, on oikein sopiva kuvaamaan koko hoidon yhdellä kertaa. Taidanpa ruveta käyttämään sitä ihan kiusallani. 

[Timo Ronkainen]

Olen kuullut ja varmaan joskus käyttänytkin. Noilla kolmella sanalla kuvataan koko tapahtumaketju varsin osuvasti, mutta kankeahan se on käytössä. Kopipaste, yksi sana, on oikein sopiva kuvaamaan koko hoidon yhdellä kertaa. Taidanpa ruveta käyttämään sitä ihan kiusallani. 

Heh... kopipaste koostuu kahdesta sanasta, ei siinä mitään silti. 
Ja termissä kopioi&liitä on toinen sana: "kopio" vierasperäinen. Ja sana "termi" ei ole sekään suomea. 

Timo

[Joe_Smith]

Konttu konttu vinttu! Minäkin haluan osallistua kielikeskusteluun. Annan itseni kertoa teille tarinan.

Vuonna 1995 olin tutustumassa Kuopioon piilotettuun Niuvanniemen sairaalaan.  Kaikki savolaiset äkkäävät eli älyävät heti, että sehän on mielisairaala eli hullujen huone. No! Siellä kuuntelin erikoissairaanhoitajan esitelmää ja ai piru, että se oli hauska nainen. Naama eli hienommin sanottuna kasvot oli maalattu tavalla, joka saisi antiikin ajan kurtisaaninkin kohottamaan kulmiaan epäuskoisena, hiukset oli pyntätty tiukemalle nutturalle kuin hoitaja Ratchedillä. Fiksuimmat lukijat toki tässä vaiheessa tietävät, kuka hoitaja Ratched oli, muut ovat jo Googlen sivuilla.

Niin, siis asiaan. Tämä mielisairaanhoidon primus inter pares siis luennoi meille. Kuivaa ja perinpohjaista asiaa hulluista tai muuten vain pakkohoitoon  joutuneista. Sitten se tuli, sellaista komiikan helmeä on edes Martti Innasen vaikea keksiä. Nimittäin! Erikoinen hoitajatar puhui Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta eli STAKESista. Ette taida tätä uskoa, mutta hän lausui lyhenteen vapaasti suomalaisittain litteroituna "steiks".

"STEIKS"! Onhan se hienoa, jos osataan Savon sydänmaillakin englantia, onhan?

[jiikoo]

Heh... kopipaste koostuu kahdesta sanasta, ei siinä mitään silti. 

Kopipaste saattaa muodostua kahdesta sanasta, mutta minäpä olenkin aikeissa unohtaa sanan syntyhistorian yksin tein ja kohdella sitä yhtenä sanana. Edelleenkin ihan kiusallani. Vielä pitäisi keksiä, miten tuosta saisi kätevästi väännettyä sujuvan, suomalaisen verbin.