Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasarjakuvat => Aiheen aloitti: Matti Karjalainen - 25.01.2006 klo 21:50:33
-
Sarjakuvapaketti ruotsalaisesta Adlibris.comista saapui ja toi mukanaan Fablesin kuudennen osan "Homelands", ja aloitetaanpa sen kunniaksi uusi keskustelu tästä Bill Willinghamin käsikirjoittamasta sarjakuvasta (Vertigo-sarjoja käsittelevässä ketjussa onkin ollut jotain aikaisemmin):
"Fables" tuli allekirjoittaneelle tutuksi Tähtivaeltajan sarjiskatsauksen välityksellä. Willinghamista en ollut aikaisemmin kuullut, mutta aihepiiri vaikutti kiinnostavalta, ja niinpä tilasin kokeeksi muutaman ja jäin melkein välittömästi koukkuun.
Perusidea pähkinänkuoressa: satujen myyttisten hahmojen kotikonnut ovat joutuneet salaperäisen Vastustajan johtaman miehitysarmeijan jalkoihin, ja niinpä Lumikki, Iso Paha Susi (Bigby Wolf) ja kumppanit ovat joutuneet lähtemään maanpakoon meidän ulottuvuuteemme, ja yrittävät elää ihmisten keskuudessa mahdollisimman hyvin rauhassa. Se ei ole kovinkaan helppoa, sillä miehittäjän uhka leijuu yläpuolella kuin Damokleen miekka ja hahmojen välillä on kaikenlaisia jännitteitä ja skismoja.
Sarjakuvaa on verrattu useampaan otteeseen Vertigon lippulaivaan "Sandmaniin", eikä ihan suotta. Saduista tutut hahmot on otettu taitavasti käyttöön. Ne voi edelleen yhdistää vanhaan kontekstiinsa, mutta kaikkein pölyisimmät kliseet on tomutettu pois. Päivitetyt roolit pukevat päähenkilöitä kohtalaisen hyvin: esimerkiksi Prinssi Rohkea ja Ritari Siniparta toimivat hyvin uusissa rooleissaan juonittelevana playboyna ja hämäränä miljonäärinä.
Ensimmäinen osa on vielä vähän hakemista, mutta sitten alkaa tapahtua: "Animal Farm" ja etenkin "March of the Wooden Soldiers" ovat ehdotonta parhautta ja mahtavuutta. Viimeksimainitun "The Last Castle" -episodi oli kaikessa eeppisyydessään parasta jenkkisarjakuvaa mitä olen lukenut parin viimeisen vuoden aikana. "Homelandskaan" ei ole sieltä heikoimmasta päästä, vaikka ihan kaikki juonenkäänteet eivät mieleeni olleetkaan (esim. Punahilkka sekä Little Boy Bluen - mikä tämä sitten onkaan suomeksi - hieman epäuskottavalta tuntuva menneisyys).
Sarjakuvan kuvitus ei ole aina sitä ikimuistoisinta, mutta tarina on itsessään niin hyvä, että se kantaa eteenpäin yksistään (sama pätee vielä näkyvämmin myös "Sandmaniin").
Suosittelen!
-
Willingham on tehnyt paljon hyvää sarjakuvaa. Jostain syystä vain Fables on tosissaan lyönyt läpi. Ehkä taustalla yhä elementalsin ja ironwoodin varjot?
Täytyy myöntää että Fables on hyvää sarjakuvaa. Aihe on hyvä ja tarkoin tutkittu. Sadut ovat uskollisia taustalleen ei Disney-versiolle.
Moninkertaisesti parempaa kuin hyvä, mutta täysin yliarvostettu Sandman. Fables, Hellblazer ja Preacher ovat Vertigon oikeat lippulaivat. Niissä kun on tarinakin.
Varoituksen sananen, Fables kertoo mitä tapahtui satujen päätyttyä, millään tavalla lihaa säästämättä. Ei kai kukaan oikeasti uskonut lauseeseen " ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun asti" ?
Joidenkin lapsenmielille tekee varmasti pahaa, mutta tutustumisen arvoinen tapaus hyvinkin.
-
Juuh, kyllähän tuo Fables kuuluu ihan selvästi Vertigon tuotannon paremmalle puoliskolle, vaikka en menisi sitä kyllä myöskään nostamaan lafkan muiden huippusarjojen yläpuolelle. Tällä hetkellä sarjassa on meneillään sangen lystikäs tarina, jossa arabialaiset satuhahmot tukevat Fabletowniin. :)
-
Fables kertoo mitä tapahtui satujen päätyttyä, millään tavalla lihaa säästämättä. Ei kai kukaan oikeasti uskonut lauseeseen " ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun asti" ? Joidenkin lapsenmielille tekee varmasti pahaa, mutta tutustumisen arvoinen tapaus hyvinkin.
Totta - ja tämä onkin osa Fablesin viehätystä. Perinteisemmissä supersankaritarinoissa suurempaa jännitettä ei pääse syntymään, sillä viime kädessä vain harvoja keskushahmoja päästetään päiviltä pysyvästi. Willingham ei säästele satuhahmojaan, vaan uhraa niitä aika anteliaasti tarinankerronnan alttarille, mikäli tilanne niin vaatii. Tilanne on samantyyppinen kuin nerokkaassa Sopranos-tv-sarjassa: koskaan ei voi olla varma, lähteekö omalta suosikkihahmolta nirri pois seuraavassa jaksossa.
-
Kyllähän Fablesia ihan mielellään lukee, mutta toisaalta Sandmanin ja muiden Gaimanin tuotosten jälkeen satujen uudelleenkierrätys ei enää kovin nerokkaalta ole tuntunut.
-
Kyllähän Fablesia ihan mielellään lukee, mutta toisaalta Sandmanin ja muiden Gaimanin tuotosten jälkeen satujen uudelleenkierrätys ei enää kovin nerokkaalta ole tuntunut.
Tuntuupas. Kaikkien tuntemat sadut ovat yhä edelleen riittoisa aarreaitta ja innoituksen lähde taitaville käsikirjoittajille ja kuvittajille. Sandman on asettanut toki riman korkealle, mutta Willinghamin ei missään tapauksessa tarvitse tuntea alemmuutta Gaimanin rinnalla.
-
Ja taas oli Kvaakista hyötyä, kiinnostuin jostain sarjasta, joka ei aikaisemmin herättänyt mitään tunteita.
Playsta irtois noita kotiinkuljetettuna reiluun kymmenen euron pintaan. Näyttävät olevan Titan Booksin versioita, mutta ei kait sen väliä. "Ongelmana" tuolla on, että siellä ei ole tarjolla alkupään numeroita, vaan vasta esim. vol. 5 Mean Seasons tai vol. 6 March of the Wooden Soldiers.
Onko tossa joku tarinakaari, mistä pääsee paremmin sisään, vai kannattaako suosiolla aloittaa alusta? Tai vaihtoehtoisesti, onko hyviä ja halpoja paikkoja hankkia tuo.
-P.
-
Kyllähän Fablesia ihan mielellään lukee, mutta toisaalta Sandmanin ja muiden Gaimanin tuotosten jälkeen satujen uudelleenkierrätys ei enää kovin nerokkaalta ole tuntunut.
Neil Gee ei taida vaan käsitellä hirvittävän paljon satuja, siis Punahilkkaa, Prinsessa Ruususta ja tätä ihan perinteistä Grimm-osastoa, vaan pitäytyy enemmän muissa myyteissä ja tarinoissa. En kyllä ole ihan kaikkia Sandmaneita lukenut, joten saatan olla väärässä, mutta ainakin minulle "Fables" tuntuu tuoreelta ja raikkaalta.
Jotenkin lähimpänä Fablesin vertailukohtana tulee mieleen Tex Averyn hulvaton animaatiolyhäri "Pikku Hilkka Punapäästä" (olisiko ollut alkuperäiseltä nimeltään Little Red Hot Riding Hood?), jossa siinäkin satuhahmot pääsivät temmeltämään urbaanissa ympäristössä vähän erilaisissa rooleissa:
http://www.animationartgallery.com/images/OSC/OSCMF1.gif
Äidinkielen opettaja näytti tämän aikoinaan lukiossa eräänä versiona Punahilkasta, kun käsittelimme Bruno Bettelheimia ja muuta sellaista.
-
Onko tossa joku tarinakaari, mistä pääsee paremmin sisään, vai kannattaako suosiolla aloittaa alusta? Tai vaihtoehtoisesti, onko hyviä ja halpoja paikkoja hankkia tuo.
Alusta kannattaa - tai on melkeinpä pakko - aloittaa. Sarjakuvasta saa silloin eniten irti. Ainakin ruotsalainen www.adlibris.com myy myös noita alkupään osia, ja taitaapa niitä löytyä myös www.bookplus.fi :n valikoimasta. Hinta asettunee jonnekin 15-20 euron tietämille.
-
Hyvin varustetut sarjakuva-antikat mm. Alfa-Antikva, Good Fellows ja Fennica.
Toinen hyvinkin yllättävä taho : Akateeminen kirjakauppa.
Hinta 11-22 euroon teoksesta riippuen.
Fablesin ystäviä saattaa kiinnostaa myös Willinghamin edellinen vertigosarja/kokoelma Proposition player.
Pokeripelissä ei kannata voittaa muiden pelimerkeiksi kuittaamia sieluja...
Ei herkästi uskonnolliseen vakaumukseensa suhtautuville.
Ja jottei bensa liekeistä loppuisi: Gaiman on hyvä, mutta sandman ei ole hypensa tasolla. Hyvää Gaimania Books of Magic, Neverwhere, American Gods, Anansi Boys ja tietenkin Good Omens.
On Neil ihan mukava heppu ja osaa hommansa, mutta asia täytyy asettaa perspektiiviin, makuja on monia ja intomieliselle fanittajalle kaikki on kuitenkin jumalan sanaa.
-
Olen havaitsevani Sandmanin niittaamisessa nyt vähän sellaista meininkiä että kun jostain pienen piirin jutusta tulee äärimmäisen suosittu niin siitä on pakko löytää jotain perusteellista vikaa väkisin. Minulta puuttuu the Wake ja olen täällä ennekin muistaakseni vinkunut siitä että Sandmanissa on paskoja piirtäjiä (eikä kaikki tarinatkaan ole onnistuneita) mutta onhan se pirun hyvä sarjakuva. Näitä Gaiman-fanaatikkoja en arvosta yhtään kun en arvosta minkään sortin fanaatikkoja mutta dorkia nyt riittää joka junaan. Kuulemma John Byrnellä ja Spawnillakin on hysteeriset faninsa joten siihen verrattuna Gaiman-kultti kuulostaa aika harmittomalta
-
Aivan totta. Saat sympatiani. Minusta molemmilta niin Gaimanilta kuin Byrneltä löytyy sellaisia rimanalituksia että oksat pois. Ja vastaavasti myös uskomattoman hyvää kamaa. Ehkä olen vain törmännyt NG-kultin fanaatikkosiipeen turhan usein.
Kyllä, Sandman on pirun hyvä. Mutta ei ainakaan minulle sarjakuvailmaisun korkein veisuu. Eikä mikään varsinainen laatunormi.
Koetin kohdistaa kritiikin siihen että Sandman on se mihin kaikki tuppaavat vertaamaan muita vähänkin fantastisempia elementtejä sisältäviä laatusarjakuvia. En oikein ymmärrä miksi. Eihän yleensä Asterixia ja xiii-tä vertailla keskenään koska molemmat ovat ranskalaisia sarjakuvia.
Avarakatseisuus tuo katoava luonnonvaramme.
Pienen piirin juttu on silti aina helppo silmätikku. Kuten Gaiman-fanit, manga-fanit tai aikuiset ihmiset jotka yhä lukevat sarjakuvia.
Kyllä niissä JOTAIN vikaa täytyy olla. Mutta ei tietenkään minussa.
-
Ja jottei bensa liekeistä loppuisi: Gaiman on hyvä, mutta sandman ei ole hypensa tasolla.
Pistänpähän minäkin lusikkani soppaan. :) Sandman on äärimmäisen vahvaa sarjakuvaa, mutta vain kolmen ensimmäisen suuremman tarinakokonaisuuden ajan. Usvien Ajan jälkeen tuleva materiaali on lähinnä keskinkertaista ja sitä alkaa pahasti vaivata suunnattomuus.
-
Tulipa tuo uusin Homelands'kin luettua. Fables on tosiaan ihan laadukasta ja viihdyttävää luettavaa, mutta Sandman vs. Fables keskusteluun en aio osallistua.
Jotenkin jäin kaipaamaan Lumikkia ja Bigby Wolfia tylsien Kaunottaren ja Hirviön sijaan (jotka eivät tosin ole mitenkään suuressa roolissa tässä uusimmassa tradessa). Välinäytöksenähän nähtiin, että Prince Charming lähetti Mowglin Bigbyn perään, joten eiköhän se Iso ja Paha vielä nähdä (ja toivottavasti myös se yksi poika(nen) jonka Lumikki lähetti Bigbyn perään). Hauskinta antia sarjassa ovat olleet Prince Charmingin entisten vaimojen (Lumikki, Tuhkimo ja Ruusunen) keskustelut prinssistä.
Adversaryn "henkilöllisyyden" paljatuminen oli aika pettymys. Muutenkin ihmetytti, että "homelandsissa" oli niin paljon ihmisiä ja satuhahmoja eikä niitä oltukaan tapettu ja orjuutettu ja ties mitä Adversaryn joukkojen toimesta. Arabian Nightsia odotellaan mielenkiinnolla. Mahdetaankohan sen jälkeen päästä kaukoidän maiden satuhahmoihin...
-
Gepetton jutuista päätellen kaukoidän ja Afrikan hahmoihin päästään parinsadan vuoden päästä...
Minua kiinnostaisi enemmän tietää miksei Lumikille saa mainita mitään seitsemästä kääpiöstä...
Tietäen Lumikin ja Ison Pahan Suden puhumattakaan Kultakutrista ja "pikku" karhusta... No, tuntien Willinghamin siihen on syynsä.
-
Törmäsin tuossa hieman samanhenkiseen sarjakuvaan Alan Mooren käsikirjoittamana. Smax (http://www.play.com/play247.asp?page=title&r=BOOK&title=746877&p=91&g=148&pa=sr) käyttää varsinkin kuvituksissaan varmaan satoja viittauksia satuihin tai lasten piirrettyihin. Olisi hauska kokeilla, montako löytyy. Googlata en viitsi, kun joku sen on maailmalla tehnyt jo. ;D
-P.
-
Lisäksi Fablesistä on tulossa albumi 1001 Nights of Snowfall näillä näkymin lokakuussa, ainakin näitten (http://www.comicbookresources.com/news/newsitem.cgi?id=6643) uutisten mukaan. Ja lehtihän on pääsemässä kohta numeroon 50, huikeaa. Ja uusimpien synopsiksien mukaan voi päätellä, että josko Bigby olisi vaikka palaamassa tuon numeron tienoilla. Ainakin numeron 49 mainos enteilee moista.
-
Disneyn Satukirjasto osa 4 (Disney Fables) sisältää muuten pätkän nimeltä Kuningas Cole. En ole sitä kokonaan katsonut, mutta muistaakseni siinä ainakin näkyi Little Boy Blue -kirja. Sellaista Silly Symphonies meininkiä se kai oli...
Täytyypä tarkistaa myös tuo Joen mainitsema Kunnaksen kirja. (Pojat tosin haluavat aina luettavan "tämä pieni possu..." ja "katsoppas pikku-Elliä...")
Vertigon päättyvistä sarjoista oli jossain mainintana myös suosikkini Lucifer. Carey siirtyy X-Menin (jonkin niistä) kirjoittajaksi? Osaatko Joe kommentoida?
-
Sorry, tarkoitin, että onko Luciferin päättyminen vahvistettu ja mihin numeroon päättyy vai tuleeko joku muu kirjoittamaan?
-
Törmäsin tuossa hieman samanhenkiseen sarjakuvaan Alan Mooren käsikirjoittamana. Smax (http://www.play.com/play247.asp?page=title&r=BOOK&title=746877&p=91&g=148&pa=sr) käyttää varsinkin kuvituksissaan varmaan satoja viittauksia satuihin tai lasten piirrettyihin. Olisi hauska kokeilla, montako löytyy. Googlata en viitsi, kun joku sen on maailmalla tehnyt jo. ;D
Tuo Top 10 spinoff Smax on etenkin fantasian ystäville ERITTÄIN suositeltava alppari. Zander Cannon on aivan loistava piirtäjä! Kannattaa tsekata miehen vielä parempi Replacement God kokooma jonk ajulkaisi Slave Labor Graphicsin/Amaze Ink.
Asiasta neljänteen, eli Luciferin lopettamiseen. Olikin jo aika että luvattoman tasottomaksi mennyt sarja lopetetaan -noh ainahan sarjan ostamisen voi tietenkin lopettaa.
Sääli vaan että näyttävät karsineen muitakin viime aikoina eli paljon parempaa matskua loppui juuri: Kyle Bakerin Plastic Man numeroon 20 ja Gotham Central numeroon 40. Jään suremaan, mutta onhan minulla jo ilmestyneiden lehtien lukumuistot aina sydämmessäni...
-
Hanhiemon Iloisesta lippaasta:
Paimenpoika
Hoi poika sinipaitainen,
hoi poika sinihousuinen,
toitota torvellasi.
Nyt karja tallaa pellot
ja kilkattavat kellot,
kun heinää mehukasta
ja kauraa, apilasta
syö koko lehmisuku.
Hei poika päiväuninen,
äläpäs enää nuku!
Mielestäni Lucifer ei ole tasoltaan laskenut (Vol 9 tosin odottaa vielä lukemisvuoroaan...).
-
Fablesia ja Luciferia aloin lukea suunnilleen samoihin aikoihin ja molemmissa oli kovat odotukset takana. Siinä missä Lucifer aloitti lupaavasti, ovat tällä hetkellä satuhahmot mukiloineet paholaisen sen verran pahaan kuntoon, ettei tappelusta enää voi puhua.
Fablesin ensimmäinen osa oli vielä vähän sellaista heikoilla jäillä kulkemista, jossa tökitään vähän kepillä ympäristöä ja kokeillaan, mitä kaikkea voisi tehdä. Ihan kiinnostava dekkaritarina se oli, mutta ei aiheuttanut suurtakaan pulssin kohoamista.
Animal Farmissa ja Storybook Lovessa pakkasta olikin jo niin paljon, että jää kesti eikä tarvinnut kokeilla mitään. Painaa vaan eteenpäin täydellä höyryllä. Tarinat ovat sen verran hyvin kirjoitettuja, ettei albumia viitsisi millään laskea käsistään, kun kerran on alkuun päässyt. Hahmotkin on hyvin rakennettu niin, että vaikka satualkuperä näkyy selvästi, on niissä tarpeeksi Willinghamin omia ideoita, ettei käytös ole kuitenkaan ennalta-arvattavaa ja tylsää. Varsinkin tämä prinssi Charming (mikä tämä suomeksi olisi, Uljas?) on paljastunut varsin mielenkiintoiseksi hahmoksi, jonka motiivit ovat vielä hämärän peitossa.
Lisää plussaa sarjalle tulee hahmojen varsin asiallisesta kohtelusta. Ei tosiaan voi sanoa, että heitä säästeltäisiin missään vaiheessa. Aina on sellainen kutina takaraivossa, että ehkä tämä tyyppi ei selviäkään seuraavasta aukeamasta. Ehkä viimeinen niitti, joka varmisti minun palvomissuhteeni Fablesiin, oli Mean Seasonin loppu. Onnistui yllättämään totaalisesti ja paljasti itselleni sen, että olin oppinut välittämään hahmoista ihan kohtuullisella intensiteetillä.
Viimeisin albumi Homelands tuntui vähän löysemmältä vedolta. Lähinnä kyseessä oli kotiseutujen nykytilaa esittelevä katsaus. Tietysti homma oli kirjoitettu pussiin sen verran pahasti, että mitä tahansa Adversorin takaa olisi löytynyt, se tuskin olisi tyydyttänyt. Ihan hyvin tuo meni siihen verrattuna. Jackin Hollywood-kuviot olivat kyllä ihan piristäviä.
Seuraavaan osaan olisi taas pitkä odotus. On se mukavaa taas välillä löytää sarja, jonka etenemistä ei malta millään odottaa, vaikka tapahtumia vyöryy koko ajan reippaalla vauhdilla.
-
Tulipa eilen ostettua pari tradea (2 ja 3), kun täällä on sitä hypetetty, ja yllättäen pidinkin sarjasta, vaikka tämäntapaiset jutut eivät minuun yleensä iske. Animal Farmin jälkeen en ollut mitenkään erityisen innostunut vielä, vaikka siinäkin hyviä koukkuja oli, mutta Storybook Love potkikin munille jo aika tehokkaasti.
Ennen olin aina kaupassa selaillessani vierastanut sarjaa myös kuvituksen takia, mutta senkin huomasin sopivan tarinoihin varsin hyvin. Sopivan simppeliä.
Eiköhän näitä muitakin tule nyt hommailtua tässä pikkuhiljaa...
-
Fablesien kansitaide on todella hienoa. Neljän luetun kokoelman jälkeen Animal farm ja Storybook love ovat olleet kokonaisuuksina parasta antia. Mean seasons on nyt luennassa, eikä sekään huonolta vaikuta.
-
Fablesien kansitaide on todella hienoa.
Sitä on tullut itsekin katseltua. Kyllä jonkun niistä kansista ottaisi vaikka julisteeksi seinälle (varsinkin kun seinät ovat aika ...tyhjiä. :P)
Taisin kuulla Fablesista ensimmäisen kerran kun luin Tähtivaeltajaa, ja kirjakaupassa selaillessa sarja vaikutti sen verran mielenkiintoiselta että ostin - ja vakuutuin heti että jes, tämä on hyvä. Onhan se totta, että ensimmäinen alppari oli vähän hapuileva, mutta ei se mikään huonokaan ollut... jäin todella koukkuun vasta lukiessani Animal Farmia.
Piirrosjälki ei ole mitään maailmoja mullistavaa, mutta siinä on jotain mielettömän miellyttävää.
Sandman vs Fables keksusteluun en minäkään ota kantaa.
-
Fables-saagan seuraavan kokoelmateoksen "Arabian Nights (And Days") pitäisi ilmestyä kesäkuussa. Jos ulkomaisia foorumeita on uskominen, niin jälki ei tällä kertaa ole aivan yhtä vakuuttavaa, mutta pakkoluettavahan tuo silti on.
"Homelands" oli minulle pienoinen pettymys aikaisempiin, tasoltaan aivan huikeisiin osiin nähden, mutta rimanalituksesta ei senkään suhteen voi puhua.
-
Ostin ensimmäisen osan innoittamana kaikki 6 ensimmäistä TPB:tä eikä tarvinnut pettyä. Nyt vaan rassaa, kun joutuu odottamaan seuraavia niin kauan :(. Noh onneksi syksyllä on sitten tosiaan tulossa se "Fables: 1001 Nights of Snowfall" ja ehkäpä vielä tämänvuoden puolella 8:s tpb.
Jos fablesien kansitaide kiinnostaa niin ohessa pari linkkiä artistin sivuille. Tuolta löytyy myös kansia tuleviin lehtiin joten pienehkö spoilerivaara on aina olemassa.
http://www.jjeanius.net/FablesMain.html
http://www.jamesjean.com/
-
Ostin ensimmäisen osan innoittamana kaikki 6 ensimmäistä TPB:tä eikä tarvinnut pettyä. Nyt vaan rassaa, kun joutuu odottamaan seuraavia niin kauan :(.
Kerran kuussahan lehteä julkaistaan...
Tietysti jos ei muut kuin alpparit kelpaa niin skiten är tuff ;D
Irtonumeromyynti on kuitenkin jenkkilässä se jonka pohjalta sitten loppupeleissä päättetään jatketanko sarjaa vai ei. Eli halutessasi kantaa oman kortesi kekoon suosikkisarjasi jatkumisen puolesta kannattaa ostaa irtolehtinä. Pienistä puroista jne...
-
Joo tottahan tuo, että kuukausittan ilmestyy. Mutta kun trade linjalle on lähdetty ei siltä enää ole paluuta :) . Ja onhan siinä odottamisessakin jotain kumman kivaa sittenkin ::) . Ja eikös siellä ameriikanmaalla nuo trade myynnit ole sen verran mukavassa myötäisessä, että vaikka yksittäiset numerot välillä vähän hiljakseen menevät kaupaksi niin sarjaa jatketaan ja luotetaan siihen, että trade sitten tuo rahat kotiin.
-
Ja eikös siellä ameriikanmaalla nuo trade myynnit ole sen verran mukavassa myötäisessä, että vaikka yksittäiset numerot välillä vähän hiljakseen menevät kaupaksi niin sarjaa jatketaan ja luotetaan siihen, että trade sitten tuo rahat kotiin.
Niin, kuten Spider-girl vai? Ei, siihen ei kannata luottaa, että hyvä kokoomamyynti takaisi sarjan jatkuvuuden. Vaikkakin mm. Vertigon sarjoissa iso osa myynnistä tapahtuukin kokoomien kautta. Lehden kohtalon päättää siis pääosin kuitenkin irtonumeromyynti ja Vertigon sarjoissa se on yleisesti melko pientä (alle 10 000:ssä mennään normaalisti). Vertigolla ei ole tukenaan edes Johnny DC:n (minkä kautta siis DC julkaisee lapsille suunnatut sarjat) kaltaista lehtipistemyyntiä sarjakuvakauppojen ulkopuolella.
-
Lehden kohtalon päättää siis pääosin kuitenkin irtonumeromyynti ja Vertigon sarjoissa se on yleisesti melko pientä (alle 10 000:ssä mennään normaalisti).
Asiaa, surullista mutta asiaa. Enin osa niistä hyvistä ja ajatuksella tehdyistä sarjoista on jenkeissä kaatunut juuri tähän.
Vertigo on poikkeustapaus. Muutamien isojen hittien mm. Sandman, Preacher, Fables ansioista ja Hellblazerin ja Books of Magicin tasaisen myynnin ja tietinkin lepakkomiehen ja teräsmiehen leveiden hartioiden voimalla on varaa ottaa eri tavalla riskejä.
Vaikka mm. Oni press, IDW, Image ja planet AIT/Lar ajavat siirtymistä suoraan tradeihin, eli tutummin kokoelmiin, niin juuri Vertigo ja DC ovat näyttäneet miten se tehdään.
Ilmiö kyllä syö pahasti myös irtolehtimyyntiä ja siten aiheuttaa ikävän noidankehän. "Hieno. Ostan kun on trade ja ekstrat. Ei tule? Miksei tule? Kun ei ostettu irtolehtiä tarpeeksi. Ai..."
-
Sain vihdoinkin luettua nyt ilmestyneet 6 tradea ja täytyy myöntää, että olen täysin myyty. Tarina on ykkösluokkaa, vaikka taide välillä hapuileekin varsinkin Jackin osuudessa Hollywoodissa seikkaillessa.
-P.
-
"Arabian Nights (And Days")
Nyt sitä sitten saa. Kaikki kipin kapin hankkimaan oma kappaleenne!
-
Sitten kun joku(TM) saa sen luettua, olis kiva kuulla kommentteja. Meinaan odotella jonkin aikaa, jos se ilmestyis suosikkiostomestaani eli Playlle.
-P.
-
Tässä vaiheessa tämä vaikuttaa turhalta, mutta ilmeisesti sillä on jotain vaikutusta pitemmällä tähtäimellä.
Kah, assosionpas väärin tuon siihen 1001 nightsiin, eli kysehän on näköjään uusimmasta tradesta. Onhan Arabian Fableseilla vaikutusta ainakin voimasuhteisiin Adversarya vastaan?
-P.
-
Adversary paljastuu sitten seuraavassa tradessa. 1000 Nights tulee mukaan varmaan johonkin tradeen, koska Last Castlekin tuli.
Adversary on paljastunut jo aikaisemmin tai sitten tossa seiska tradessa on joku kikka, joka heittää tilanteen ihan päälaelleen. [spoiler]Johan kutosessa selvis, että pääpahis on Gepetto elikkäs Pinokkion faija? EDIT. Joo, Gepetto eikä mikään Giuseppe... ;D[/spoiler]
Vertigon sivuilla tuo 1001 Nights of Snowfall on vielä ainakin erikseen. Toisaalta siellä ei näy enää tuota Last Castlea ollenkaan, vaikka sellainen on kyllä ilmestynyt aikoinaan...
-P.
-
Fables-saagan seiskaosa "Arabian Nights (and Days)" on nyt luettu ja kohtalaiseksi todettu. En voi välttyä ajatukselta, etteikö Willinghamin kynästä olisi jo paras terä tylsistymässä, sillä vaikka trade olikin edellistä parempi, niin alkupään huippunumeroiden tasolle ei kyllä päästä.
Sinbadista ja muista tuhannen ja yhden yön tarinoiden henkilöistä olisi voinut repiä enemmänkin hupia irti vaikkapa kulttuurierojen myötä. Lisäksi varsinaisesta uhkatekijästä (djinni) selviydyttiin vähän turhan helposti, eikä varsinaista kliimaksia päässyt hyvästä yrityksestä huolimatta syntymään.
Sarjakuvan päättänyt "bonuskertomus" kahden Adversarya palvelevan puisen nuken rakkaustarinasta oli mukiinmenevä. Näkökulmaa voitaisiin jatkossa hakea enemmänkin rintamalinjan toiselta puolelta.
Jännä nähdä, miten tarinaa jatkossa lähdetään kuljettamaan. Voi olla, että Fabletownissa rivit rakoilevat, sillä ilmassa on ainakin kolmiodraaman tuntua.
-
Noniin. Kiitos kvaak, että tarjosit minulle uuden ja ihmeellisen sarjakuvan josta saada lohdutusta tässä tavallisessa maailmassa. Ja kiitos myös siitä, että vaurauteni on nyt siirtynyt sarjakuvateollisuuden ammottavaan kitaan.
Fables tosiaan tarjosi loistavia lukukokemuksia ja yhden addiktion lisää. Nyt sitten odotellaan suden paluuta ja muita kommervenkkejä. Mitä tulee tradeihin ja niiden sisältöihin niin olen samaa mieltä ensimmäisen osan irrallisuudesta. Animal farm ja Storybook love taas kiihdyttivät jo vauhtia ja tapahtumien kehitykseen alkoi imeytyä mukaan. Parhaat tähän mennessä mielestäni ovat olleet March of the wooden soldiers ja The mean seasons.
Seuraavat taas rakentelevat kohti seuraavaa kliimaksia, mikä luullakseni ei ole Bigbyn paluu vaan seuraava rankempi yhteen otto Adversaryn kanssa. Näinhän Willingham asian selitti jossain haastattelussa. Jota en nyt löydä. Adversaryn paljastuminen ei minulle mitään kauheaa pettymystä aiheuttanut. Keisarikunnan nousussa oli jotain niin kieroutuneen rationaalista, että se oli uskottavaa. Sitä en vaan ymmärrä, että mitenkä joku Baba Yaga tai Lumikuningatar on saatu niin uskollisiksi? Luulisi, että juonittelevat vaan, jos pelkkä hengenuhka on edessä. Mutta Baba Yagakin oli vaan, että: "Pinokkio, myyttinen!" niin kuin joku Jeesuksen nähnyt.
Onhan Arabian Fableseilla vaikutusta ainakin voimasuhteisiin Adversarya vastaan?
Niin. Ja eikös se djinni pulloineen jäänyt noidan käsiin Fabletowniin?
-
Fablesta lukiessa tuli pieni ongelma: Briar Rose on Prinsessa Ruusunen, Red Riding Hood on Punahilkka, mutta kuka on Rose Red? Googlettamalla löytyi kirja Snow White & Rose Red, mutta en muista nähneeni tuollaista suomennettuna..
-
mutta kuka on Rose Red?
Varmaankin tämä satu on siis kyseessä:
Lumivalko ja Ruusunpuna
"Lumivalko ja Ruusunpuna olivat kaksi tyttöä, jotka asuivat äitinsä kanssa onnellisina metsässä. Eräänä talvisena päivänä he ystävystyivät karhun kanssa ja karhu jäi heidän luokseen leikkitoveriksi. Keväällä karhun piti kuitenkin lähteä suojelemaan maitaan ilkeiltä kääpiöiltä. Pian tämän jälkeen tytöt kohtasivat metsässä kääpiön, joka oli jäänyt parrastaan kiinni puuhun. He laskivat kääpiön irti, mutta kääpiö ei kiittänyt. Eräänä päivänä tämän jälkeen kääpiö yritti yllyttää karhun käymään tyttöjen kimppuun, mutta tämä suuttui ja löi käpälällään kääpiön kuoliaaksi. Lyöntinsä jälkeen karhu muuttui prinssiksi. Ruusunpuna meni naimisiin hänen kanssaan ja Lumivalko nai hänen veljensä.
Lumivalko ja Ruusunpuna on Grimmin veljesten satu."
Synopsis otettu tältä (http://www.coloria.net/tarinat/sadut.htm) sivulta.
-
Fables-saagan seiskaosa "Arabian Nights (and Days)" on nyt luettu ja kohtalaiseksi todettu. En voi välttyä ajatukselta, etteikö Willinghamin kynästä olisi jo paras terä tylsistymässä, sillä vaikka trade olikin edellistä parempi, niin alkupään huippunumeroiden tasolle ei kyllä päästä.
Luettu täälläkin, ja vaikka olen samaa mieltä siitä ettei seiska yllä ihan edellisten tasolle... Mutta vaikka siinä ei ollutkaan amaa jännitettä niin odotan silti innolla seuraavaa. (Ja tähänhän ei lasketa sitä ensimmäistä josta muistaa aina sarjaa suositellessa sanoa että "se ei ole vielä niin hyvä mutta se seuraava...") Saattaapi olla, että kyseessä on jokin väliaikainen lasku...? Missään nimessä huono alppari ei tämäkään ollut.
-
Itsestäänselvyyksien kelaamiseksi on mennyt.
Kiharan kiharrus on niin hankalaa, mutta tuo nyt on hieman ylilyöty kommentti nykytilasta. Osittain laimenemisen tunnetta voi selittää uutuudenviehätyksen häviämisellä, uusia "ai tää onkin pahis/hyvis" -hahmoja ei enää niin tiuhaan pompi esille ja kun adversaryn henkilöllisyyskin on jo selvitetty... Seuraavaa wolves-tradea pitäisin ensimmäisen tarinakaaren loppuna ja numerosta 51 alkoi sitten seuraava jakso.
-
Samaa mieltä Hegen kanssa. Jos tuohon sarjaan olisi juurin kyykähtänyt ja ostanut 7 tradea kerralla, en pitäisi heikompana uusinta vaan ehkä jopa ekaa.
Tulis nyt pian seuraava sekä 1001 nights...
-P.
-
Nyt sitä "1001 Nights of Snowfallia" sitten näyttäisi saavan. Lainaus Jutuaholin viestistä tuolta Luettua-ketjusta:
Tänään luin Fablesin kovakantisen 1001 Night of Snowfallin. Piirrosjälki oli melko erilaista kuin mitä normi-Fableseissa, mutta tykkäsin kyllä. Sisältönä oli 10 tarinaa fablesien menneisyydestä, joissa selvitettiin mm. mitä tapahtui seitsemälle kääpiölle. Varsin tyylikäs paketti oli ja hintaa vajaa parikymppiä.
Adlibriksellä 18,60 ja postikulut. Sarjakuvia ja levyjä on tullut hankittua jo tämän kuun tarpeisiin eikä rahaa oikeastaan olisi liiemmin käytössä, kiitos lähestyvän muuton, mutta pakkohan tämä on omaan hyllyyn saada...
-
Nyt sitä "1001 Nights of Snowfallia" sitten näyttäisi saavan.
... ja nyt albumi on myös luettu. Sarjakuva osoittautui parin vaisumman kokonaisuuden jälkeen keskivertoa paremmaksi paketiksi.
Willingham on mielestäni aina hallinnut tunnepaletin käytön, eikä mies pettänyt nytkään: esimerkkinä mainittakoon sammakkoprinssin traagista taustaa käsitellyt tarina, joka oli aidosti koskettava.
"Fablesin" vahvuuksiin kuuluu myös onnistunut henkilökuvaus. Satuhahmot ovat uskottavia, inhimillisiä ja hyvin taustoitettuja. Lisäksi käsikirjoituksen arvaamattomuus, se että kuka tahansa saattaa päättää päivänsä milloin tahansa, lisää kummasti lukukokemuksen intensiivisyyttä (vrt. vaikkapa Marvel-universumi, jossa lukija voi olla melkein 100% varma, että tarinan päätyttyä käytännössä jokainen keskeinen henkilö on edelleen hengissä).
Vanhojen ja tuttujen satujen muokkaaminen uuteen, astetta karumpaan uskoon toimi oivallisesti: pidin albumin avanneesta kertomuksesta, jossa selviteltiin millaisia olivat Lumikista tutut seitsemän kääpiötä.
Vaikutti siltä, että piirrostyyli vaihteli "1001 Nights of Snowfallissa" rajummin kuin koskaan aikaisemmin - ja eipä ihmekään, olihan taiteilijoita mukana peräti yksitoista. Tara McPherson ja Esao Andrews jäivät parhaiten mieleen persoonallisella jäljellään. Pisteitä täytyy antaa myös kovakantisen albumin komealle ulkoasulle. Tätä kelpaa pitää hyllyssä!
Fables-preludille arvosanaksi Hyvä
-
Selittämättä on jäänyt muistaakseni mikä on kaiken maailman prinsessojen välinen suhde.
-pähkäillään-
Tässä ei kai ole mitään suhdetta, jokaisella tarinalla on oma kuningaskuntansa tms. eli samalla myö oma todellisuutensa. Eri tarinoilla ei täten ole ollut seurustelusuhdetta keskenään. Tilanne on muuttunut vasta Adversaryn myötä joka valloitti "kaikki" satumaat ja ajoi hahmot täten kahteen leiriin: puolesta ja vastaan.
Tietysti tähän hahmojen paikoillaanpysymiseen on poikkeus: Frau Totenkinder.
-
No eivät omia todellisuuksiaan siinä miten DC-universumi oli ennen kriisiä, mutta omia kokonaisuuksiaan tarinansa sisäiseltä logiikaltaan, eli kaikki eivät tunteneet toisiaan (vrt. lilliputit ja Peukalo-Liisa), kuningaskunnat ovat erillisiä ja Lumikin "maassa" ei varmaankaan ollut puhuvia eläimiä.
Tämän erillisen kuningaskunta-ajatuksen puolesta on se että Adversary ei valloittanut alueita hetkessä, ensimmäiset faabelit pakenivat jo ennen amerikan-mantereen löytymistä ja arabialaisia satumaita ei ole vieläkään valloitettu.
-
1001 Nights of Snowfall löytyi ilokseni Tampereen Akateemisesta, ja pitihän se sieltä pikimiten pois ostaa.
Tarinat olivat yllättävän hyviä, oli mukava lukea hahmojen taustoja ennen varsinaista sarjaa. Avaustarina ja sammakkoprinssin juttu jäivät minulle parhaiten mieleen.
Kuvitusta oli tosiaan monenlaista, mutta oikeastaan mikään ei jäänyt tällaisessa erikoispaketissa häiritsemään, hieno kokonaisuus.
-
Wolves tpb luettu ja kyllä oli taas timanttista toimintaa. Varsinkin Farmin kartta oli mukava lisä ja hauskasti tehty. Jatkossa melkein toivoisi lisää Tuhkimon seikkailuja, sen verran oli näppärää menoa :)
Onneksi seuraavan tpb:n odottelua helpottaa Jack Of Fables vol.1 joka ilmestynee maaliskuun(oho) aikana.
-
Onneksi seuraavan tpb:n odottelua helpottaa Jack Of Fables vol.1 joka ilmestynee marraskuun aikana.
Meitsi odottaa Wolvesia Playn kautta ja nuo Titanin tradet tuntuvat tulevan reilun kuukauden myöhässä.
Ja tarkoitit varmaan maaliskuuta...
-P.
PS. 1001 messages of Puro.
-
Wolves tpb luettu ja kyllä oli taas timanttista toimintaa.
Jesh, jesh, jesh! Joulu tuli kuin tulikin, tosin kaksi viikkoa myöhemmin kuin odotin! Laitoin "Wolvesin" saman tien tilaukseen Adlibris.comilta, hinnaksi näytti muodostuvan 16,90 ja postituskulut.
-
Nyt on luettu on myös uusin albumi eli "Wolves". Ei hassumpi tapaus kaikessa lyhykäisyydessään, joskaan ei nyt ihan parasta lukemaani "Fablesia". Willingham kuljettaa tarinalinjaa tasaisen varmasti eteenpäin, mutta suurimmat ja dramaattisimmat käänteet ovat jääneet uupumaan sitten Adversaryn henkilöllisyyden paljastumisen. Bigbyn paluu oli kuitenkin plussaa.
Pitää varmaan kokeeksi hankkia hyllyyn myös tuo tuleva Jack of Fables -kooste.
-
Minä taas olin Wolvesiin ihan tyytyväinen, vaikka ei sekään yltänyt aivan ensimmäisten tasolle. (Ekaa lukuun ottamatta.)
1001 Nights on nyt luettu sekin. Tarinaosuus tökki omiin silmiini, mutta muuten ihan mukava paketti.
-
Wolves kanssa tuli luettua toissaviikolla. Ihan ok paketti, mutta ei mitään mullistavinta Fablesia silti. Juurikin jotai eselläkin jo mainittuja dramaattisia käänteitä kaipaisi taas pikkuhiljaa.
Mutta silti ihan hyvä, ei siinä mitään.
-
sitten enää muutama viikko Sons of empire (http://dccomics.com/graphic_novels/?gn=7374) tradeen.
tämä hienoa.
-
muumeja ja mörköä yhä odotan fablessiin ;) ja missä on kolmen pukin peikko vai onko hän siniparran hovimestari ?
-
Kieltämättä Willinghamin käsitys muumien lisääntymisestä olisi varmasti mielenkiintoista. Ne hännät...
-
sitten enää muutama viikko Sons of empire (http://dccomics.com/graphic_novels/?gn=7374) tradeen.
Huzzah! Nyt sitä sitten saa, tiesi kertoa Adlibris.comin uutuusseuranta!Laitoinkin tilauksen sisään heti saman tien - vaikka tarkemmin ajateltuna Tampereen Akateeminen olisi saattanut palvella tässä asiassa nopeammin, siellä kun noita albumeita on näkynyt myynnissä.
-
Willingham kuljettaa tarinalinjaa tasaisen varmasti eteenpäin, mutta suurimmat ja dramaattisimmat käänteet ovat jääneet uupumaan sitten Adversaryn henkilöllisyyden paljastumisen.
Mysteerit ovat ratkaisemattomina mielenkiintoisempia, tosin tässä tuo taustatarina oli hyvin kehitetty.
Nyt kun uutta voi taas odotella, saa nähdä, miten tarina alkaa kiertyä loppuaan kohden.
-
Sons of Empire luettu, en tiedä mitä muut ovat mieltä, mutta tuntui siltä kuin vanha terä olisi palannut. Suuri osa alpparista oli käytetty sivutarinoihin, mutta ei siinä mitään, pari sai hihittelemään ääneen. Jään mielenkiinnolla odottelemaan mihin varsinainen tarina tästä etenee. Kannen vasemmassa yläkulmassa oleva susipallo on jostain syystä ehdoton. ;D
-
SPOILAA PIKKUISEN
Auran linjoilla ollaan. "Fables" tuntui jo jossakin vaiheessa osoittavan hyytymisen merkkejä, mutta sarjan yhdeksäs osa "Sons of Empire" tuo saagaan taas uutta potkua. Vähän jokaiseen tarinalinjaan saatiin elämää, ja entistä dramaattisempia juonenkäänteitä lienee luvassa.
Sarjakuva marssitti myös uusia hahmoja kehiin, ja erityisesti Hansel / Hannu vaikuttaa mielenkiintoiselta tuttavuudelta. Pidin erityisesti kohdasta, jossa Willingham toi taas uuden ja julman ulottuvuuden klassikkosatuihin: Hannu katselee julman rauhallisesti kun piparkakkutalon noita palaa uunissa ja saa tästä kokemuksesta sellaiset kicksit, että ryhtyy päätoimiseksi inkvisaattoriksi... Joulupukin roolin kehittymistä on myös jännä seurata.
Saippuaoopperapuolella tapahtui myös, mikä on aina positiivista: ainakin Bigbyn ja Mr. Northin isä-poikasuhteessa on paljon käsiteltävää, ja jonkinlaista romanssintynkää lienee luvassa.
Sivutarinoihin keskittyvien juttujen kanssa oli vähän niin ja näin, ja lukijoiden osoittamiin kysymyksiin perustuvat tarinat eivät olleet niin kaksisia kuin sinänsä hauskalta idealta olisi voinut toivoa. Tästä huolimatta "Sons of Empiren" kokonaisarvosana menee kiitettävän puolelle.
-
Pitää varmaan kokeeksi hankkia hyllyyn myös tuo tuleva Jack of Fables -kooste.
Tuli toi tossa just luettua. Ihan viihdyttävä ja suositeltava paketti. Vähän odotteleviin tunnelmiin jätti, mutta täytyy tässä odotella seuraavaa...
-
Willinghamin spinoff-sarjakuvan "Jack of Fables" toinen osa "Jack of Hearts" on viimein ilmestynyt ja luettu. En saanut ensimmäisestä osasta niin kauheasti kicksejä, mutta tämä osa kyllä oli varsin mukavaa luettavaa.
Sarjakuvassa on kaksi tarinaa, joista ensimmäinen käsittelee renttumaisen päähenkilön suhdetta Lumi-nimiseen talven kuningattareen. Lumi tuntui suomalaisesta lukijasta pelkästään hauskalta yhteensattumalta, mutta sitten paljastui, että muut vuodenaikoja hallitsevat sisaret olivat nimeltään Kesa, Kevat ja Syksy!
Lumen myötävaikutuksella Jaakko pääsee myös kokeilemaan "Jack Frostin" (kuinka tämä oikein kääntyy suomeksi - pakkasukko?) saappaita, mutta käyttää voimiaan lähinnä uusien valloitusten pokaamiseen, mikä sitten johtaa lähinnä anarkiaan ja kaaokseen.
Jaakko Pavunvarsi ei tosiaankaan ole päähenkilö sieltä viehättävimmästä päästä, vaan tämä pettää, huiputtaa ja murhaa ihan omaa etuaan ajatellen - ja myös koska siihen pystyy. Lisäksi tarinassa tarjotaan myös lisäselvitystä siihen, miksi myös varsinaisen "Fablesin" sivuilla vilahtanut Lumi on siirtynyt Adversaryn riveihin.
Jälkimmäisessä tarinakokonaisuudessa ollaan sitten Las Vegasissa, ja kuten miljööstä arvata saattaa, niin uhkapeli kuin pika-avioliitotkin ovat tarinan keskeisiä elementtejä. Lady Luck tarjoaa päähenkilölle varteenotettavan vastuksen, ja belgialaismafialle, myyttiselle hevosenkengälle, ensimmäisestä osasta tutuille kirjastonhoitajasisaruksille ja onneaan etsivälle Star Wars -nörttikaksikolle varataan juonessa oma osuutensa. Las Vegas tarina on ihan hyvä ja hauska kokonaisuus, mutta mielestäni töksähtää vähän lopussa, ikään kuin tarina olisi pitänyt vain saada nopeasti päätökseen.
Asteikolla yhdestä viiteen, voisi tämä olla 3+.
-
Ja Fables-saagan kymmenennestä kokoelma-albumista tietää Amazon.com kertoa seuraavaa:
Fables VOL 10: The Good Prince (Fables) (Paperback) by Bill Willingham (Author) - May 6, 2008
Oi ihana toukokuu!
-
Oi ihana toukokuu!
Äh, vasta toukokuu. :) Mistähän sain sen käsityksen, että julkaistuja osia olisi jo uuden albumin verran?
-
Willinghamin spinoff-sarjakuvan "Jack of Fables" toinen osa "Jack of Hearts" on viimein ilmestynyt ja luettu.
Sama homma. Jatkaa hyvää linjaansa, pidin jo ensimmäisestäkin tarinakokonaisuudesta aika paljon. Ei paljoa häviä päälehdelleen.
-
Bill Willinghamin ja varsinkin Jack of Fablesin ystäviä viehättänee se että kyseisen (ja monen muun sarjan Shadowpactista Coventryyn ja taaemmas) tekijät ovat puikoissa kun House of Mystery palaa (http://forum.newsarama.com/showthread.php?t=147423)
Kauhusarja on loogista jatkoa Fablesille. Yksi suuri elementti sarjan viehätystä, ainakin minulle, on se ettei satu ole sokerista höttöä vaan kattaa ilojen lisäksi surut ja pelot.
-
Juuri kun "Good Princen" sisältävä paketti aloitti matkansa kohti Tamperetta, niin kävi ilmi että "Fables vol. 11: War And Pieces" ja "Jack of Fables vol. 4: Americana" ovat jo ennakkotilattavissa Amazon.comista. Willinghamin emosarjan yhdestoista kokoelma ilmestyy alustavien tietojen mukaan marraskuun alkupuolella kun taas jälkimmäistä saadaan odotella joulukuun puoliväliin.
-
"Fablesin" kymmenes osa on sitten luettu.
"The Good Prince" keskittyy aikaisemmin lähinnä lattioiden luuttuamiseen keskittyneen Flycatcherin vaiheisiin. Sympaattisesta antisankaristamme tehdään - ehkä hieman epäuskottavasti - koettelemuksesta käyvän korpivaelluksen viisas ja hyvä hallitsija, joka saa johdettavakseen Havenin kuningaskunnan. Willingham marssittaa Sir Lancelotin mukaan uutena hahmona, ja toisaalta taas aikaisemmista osista tutut pahikset Shere Khan ja morsiamentappaja Siniparta palautetaan haudan takaa takaisin kuvioihin.
Myös sota Fabletownin ja Geppetton johtaman vihulaisarmeijan välillä tuntuu olevan päivä päivältä lähempänä, mikä saa prinssi Rohkean ja suurlähettiläs-inkvisaattori Hannun vaihtamaan kiivaita nootteja keskenään.
"The Good Prince" edustaa piirrosjäljeltään totuttua, perusvarmaa ja laadukasta, joskaan ei häikäisevää "Fablesia". Taiteeltaan mielenkiintoisimmasta ja persoonallisimmasta osiosta vastaa tällä kertaa Aaron Alexovich "The Birthday Secret" -osiossa, jossa keskitytään Bigby Wolfin ja Lumikin lapsiin.
Sarjakuvan taso on ollut viime aikoina hieman laskujohteinen, ja valitettavasti "The Good Prince" ei nouse ensimmäisten viiden osan huikealle tasolle. Se on silti ihan viihdyttävää luettavaa, eikä tätä voi jättää keskenkään kun on kerran makuun päässyt. Yhdestoista osa on tosiaan jo ennakkotilauksessa Amazon.comista.
-
Itse olen pitänyt Willinghamin Satuiluista kovastikin ja se mitä herra lupailee #75stä eteenpäin (http://splashpage.mtv.com/2008/09/05/will-fables-75-be-happily-ever-after-bill-willingham-drops-hints-in-our-exclusive-interview/) vaikuttaa siltä että ei jäädä tuleen makaamaan.
Ehdottomasti Vertigon parasta antia Hellblazerin ja Preacherin lisäksi.
-
Fables vol. 11: War And Pieces löytyi yllättävän nopeasti Akateemisesta kirjakaupasta ja pakkohankinta oli edessä. Sarjakuva otti mielestäni taas pienen ryhtiliikkeen edellisiin osiin nähden, eikä ihmekään, käytiinhän tässä se lopullinen välienselvittely Adversaryn ja Fabletownin joukkojen välillä. Eikä se hullumpi tappelus ollutkaan, vaikka eeppisen "The Last Castlen" (melkeinpä tekisi mieleni sanoa, että se on paras Vertigo-tarina ikinä)tasolle ei päästy. Loppuratkaisu oli ehkä vähän kiirehditty, mutta kuitenkin.
Sarjakuvan suurin pääjuoni saatiin siis nivottua kasaan, mutta kuten Curtvilen linkistä kävi ilmi, on vielä paljon kiinnostavia lankoja sitomatta yhteen, eivätkä kaikki ihmissuhdekuviotkaan näytä ratkenneen. Boy Bluen ja Rose Redin romanssi jäi ainakin vielä ilmaan. Kuusikymmenlukuisen mod-tytön tapaan pukeutuvasta agentti-Tuhkimosta voidaan saada myös paljon hupia irti, ja siksipä "Cinderella: From Fabletown With Love" kuulostaa tutustumisen arvoiselta, vaikka Pavunvarren Jaakon sooloseikkailujen taso onkin ollut vaihteleva.
En silti olisi välttämättä pannut pahakseni, vaikka esirippu olisi laskeutunut ja he olisivat eläneet enemmän tai vähemmän onnellisina elämänsä loppuun saakka. Willinghamin satuilun parissa on tullut elettyä niin nautitinnollisia lukuhetkiä, ettei millään haluaisi nähdä sarjakuvan taantuvan samaan tapaan keskinkertaisuudeksi kuin esimerkiksi toiselle suosikilleni, Adam Warrenin "Empoweredille" on vaarassa käydä.
Lienen muuten saamassa joulun alla ainakin yhden ylimääräisen albumin (en pystynyt enää peruuttamaan Amazonin-tilaustani), joten mikäli kiinnostusta sellaisen hankkimiseen löytyy, niin ottakaapas yhteyttä vaikka pikaviestillä.
-
Faabeleista telkkarisarja...
ABC to get Vertigo's Fables for TV (Wired) (http://blog.wired.com/underwire/2008/12/abc-to-get-vert.html)
-
Uusin trade tuli luettua, mutta unohdin pistää mielipiteitä tänne.
Willingham jatkaa hahmojensa käsittelyä tavalla, joka sarjaan tarttuessa viehätti ja varmaan ensimmäisenä koukutti. Sota saadaan eräänlaiseen loppuun, jälkimainingeista varmasti löytyy vaikka mitä mielenkiintoista) ja se on tietysti hauskaa, jotta päästäisiin jälleen eteenpäin. Jotenkin loppuratkaisu kuitenkin tuli helposti ja sankarien kannalta liian helposti. Jopa lukijallekin liian nopeasti. Eihän nyt yhtä eeppistä aikakautta näin nopeasti voi päättää.
Täytyy vain toivoa, että pahin suvantokohta on ohitettu ja Fables palaa alkuaikojen loistotasolle. Yllätä minut, pliis.
-
Jotenkin loppuratkaisu kuitenkin tuli helposti ja sankarien kannalta liian helposti. Jopa lukijallekin liian nopeasti. Eihän nyt yhtä eeppistä aikakautta näin nopeasti voi päättää.
Itse olen eri mieltä. Mielestäni loppu oli hyvinkin loogisesti perusteltu.
[spoiler]Tuostahan kävi hyvin selvästi ilmi, että Empiren porukalla ei ollut mitään jakoa, koska sillä puolella oli vain jotain miekanheiluttajia ja harrypottereita. Fablesit meinasi kuitenkin ryssiä homman ylimielisessä itsevarmuudessaan kun luottivat liikaa tekniikkaan ja valittuun suunnitelmaan. Jos taas Empire olisi vetänyt "kaniinin hatusta" lopussa,niin sepä se vasta olisikin ärsyttänyt, koska sille ei selvästi olisi ollut mitenkään kunnon perustetta. [/spoiler]
Pitkissä projekteissakin menee usein niin, että isoimmat vaikeudet on matkan varrella, mutta go-live meneekin yllättävän kivuttomasti, varsinkin kun se on hyvin suunniteltu...
-
Itse olen eri mieltä. Mielestäni loppu oli hyvinkin loogisesti perusteltu.
Niin olikin looginen, mutta kommentoinkin liiallista helppoutta sankareille, on paljon mielenkiintoisempaa nähdä sankareiden kärsivän ja juuri ja juuri selviävän kuin, että kaikki on suffelia. Tai edes, että ratkaisu olisi ollut monimutkaisempi ja siten pidempi.
-
Niin olikin looginen, mutta kommentoinkin liiallista helppoutta sankareille, on paljon mielenkiintoisempaa nähdä sankareiden kärsivän ja juuri ja juuri selviävän kuin, että kaikki on suffelia. Tai edes, että ratkaisu olisi ollut monimutkaisempi ja siten pidempi.
[spoiler]Noh, eikös tämä Prince Charming sitten kärsinyt aika tavalla kamikazehyökkäyksestään ja ei ehkä edes selvinnyt? Lisäksi tämä sininen poika kärsi mielestäni myös tosi paljon, noin niinku henkisesti... ::)[/spoiler]
-
Harmikseni en eilisen Akateemisen reissun yhteydessä löytänyt uutta Fablesia, mutta onneksi sentään uusi Jack of Fables löytyi hyllystä.
Taas päästiin tarinassa vähän eteenpäin. Kuvitus oli tuttua perushyvää jälkeä ja tarina rullasi mallikkaasti, ja muutamaan kertaan sai nauraa ääneen. Siinä mielessä jännä lehti, että ei tarjoa ehkä mitään uutta ja mullistavaa, mutta on silti tällä hetkellä yksi parhaita, helppolukuisimpia ja koukuttavia Vertigo-julkaisuja pääsarjansa ohella.
-
Saaga jatkuu ilman sen suurempaa hengähdystaukoa. Amazon.comin mukaan seuraava kokoelma Willinghamin faabeleita ilmestyy elokuussa 2009. Albumi kantaa nimeä "The Dark Ages".
http://www.amazon.com/Fables-Vol-12-Graphic-Novels/dp/1401223168/ref=sr_1_1?ie=UTF8&s=books&qid=1232648057&sr=8-1
-
Luin putkeen Jack of Fablesit 4 ja 5, Americana ja Turning Pages aika hauskoja tarinoita, mutta mielestäni 5:n lännentarina oli kohtuullisen typerää sivuntäytettä, eikä vienyt tarinaa millään lailla eteenpäin. Pääjuoni on siis ok, mutta mitenkähän on synkroonissa päälehden Fablesin kanssa? Luulisi näiden tapahtumien alkavan vaikuttaa jo sinnekin puolelle.
Edit: Bollandin kannet on kyllä todella siistejä!
-
Ei synkroa.
Ihan uusimassa Jackissa taisi ktyllä lla joku viittaus Fablesin sodan loppumiseen tms.
Ihan kohta tosin alkaa Fablesin sekä Jack of Fablesin corssover joka haaraantuu myös Litterals -minisarjaan. Corssoverin taisi kesto kolme kuukautta (kolme numeroa kutakin).
-
Ihan kohta tosin alkaa Fablesin sekä Jack of Fablesin corssover joka haaraantuu myös Litterals -minisarjaan. Corssoverin taisi kesto kolme kuukautta (kolme numeroa kutakin).
Näinhän se menee, kuten uusimman Tähtivaeltajansa lukeneet tietänevät myös. Lehdessä taidettiin samalla todeta, että tässä vaiheessa ei liene enää mitään syytä jatkaa sarjan lukemista, sen verran höttöisäksi meno on muuttunut. Ja tuohon mielipiteeseen täytynee jossakin määrin yhtyä: viidennen kokoelma-albumin jälkeen "Fables" ei ole tarjonnut enää mitään tajuntaa räjäyttävää, vaikka rima vielä toistaiseksi paikallaan on pysynyt eivätkä kaksi lukemaani "Jack of Fables" -albumiakaan ole niin huonoja olleet kuin monin paikoin on kirjoitettu.
-
Jack of Fables on parhaimmillaan ollut hykerryttävä, tuon yllämainitun länkkäritarinan jälkeen kyllä aika tylsä, vaikka mieleenkiintoista tapahtumaa onkin ollut, kuvitusko sitten tökkisi tai jokin vie vauhtia tarinasta.
Itse Fables taas veti sotimisen jälkeen jonkin aikaa henkeä lähinnä hautajaisten yms muodossa, nyt taas on mielenkiintoista menoa käsillä kun Adversaryn kurissa pitämät oliot pääsivät sodan myötä vapaiksi. Eli tässä jo alkaa taas olla olo että odottaa seuraavaa numeroa.
Muuten Fables on muuttunut alkuosastaan aika lailla, jolloin esiteltiin vinksahtaneita visioita satuhahmoista, ja kulkee enemmän tuota eeppisen fantasian polkua.
-
Hieman jo vanhaa mutta itse vasta nyt hokasin tälläisen.
"This one-page comic hints at what the second hundred issues of Fables will all be about"
http://vertigo.blog.dccomics.com/files/2009/07/fables-sdcc09rev.jpg (http://vertigo.blog.dccomics.com/files/2009/07/fables-sdcc09rev.jpg)
Onkohan muuten joku lukenut http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=1401215734 (http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=1401215734) tuota? Pitänee laittaa tilaukseen.
-
Onkohan muuten joku lukenut http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=1401215734 (http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=1401215734) tuota? Pitänee laittaa tilaukseen.
En kokonaan, joten en voi kommentoida täyspainoisesti. On siis kirja, jossa jonkin verran kuvituksia, Kuvitukset ovat taattua laatua, kirja tuntuu vähän hutiloiden tehdyltä, sillä sivut on leikettu ulkoreunastaan epätasaisesti.
-
En kokonaan, joten en voi kommentoida täyspainoisesti. On siis kirja, jossa jonkin verran kuvituksia, Kuvitukset ovat taattua laatua, kirja tuntuu vähän hutiloiden tehdyltä, sillä sivut on leikettu ulkoreunastaan epätasaisesti.
Mutta entä tekstin laatu? Jos tarina vetää, niin kyllähän sitä lukee huonommastakin niteestä.
-
Koska olen lukenut sarjaa kirjastosta, Homelands jäi ensi alkuun väliin ja luettuani tarinan myöhempiä kokoelmia en ollut kiinnostunut palaamaan tuohon opukseen.
Tämä olikin paha virhe, koska nyt sen luettuani pidän kokoelmaa sarjan parhaana osuutena. Minusta arkirealismin yhdistäminen satuhahmoihin ei ole lähtökohtana kovin kiintoisa, vaikka hauskoja ideoita tästä onkin saatu aikaan, näistä hupaisimmasta päästä on puu-ukkojen armeijan maihinnousu. Juonittelu ja muu sen sijaan ei oikein ota kohdallani tuulta ja Bigby Wolf on maanläheisenä dekkarihahmona on aavistuksen tylsä.
Homelands korjaa tilanteen molempien epäkohtien osalta, koko opus kun on seikkailua satuolentojen kansoittamissa maailmoissa. Nokkelan ja sympaattisen Boy Bluen seikkailuja seuraa ilokseen, huiskaus vain ja yhdellä miekanheilautuksella nähtiin koko opuksen yllättävin kohtaus.
-
Heh, äärimmäisen varhaista Willighamia löytyi lehtien D&D mainoksista. Nämä ovat tavallaan olleet jotensakin tutun oloisia tyyliltään mutta enpä itse suoraan tunnistanut vaikka omaan liki kaikki hänen piirtämät sarjakuvalehdet...
Tässä muutamia esimerkkejä:
http://farm5.static.flickr.com/4018/4516788294_42ae94301f_o.jpg
http://farm5.static.flickr.com/4050/4516162331_96e85c130b_o.jpg
-
Hiukan off-topicia, mutta onko joku tutustunut Willinghamin Ironwood (http://en.wikipedia.org/wiki/Ironwood_%28comics%29)-sarjikseen?
Fantasiamaisemissa siinäkin liikutaan, joskin suoria yhteyksiä Fablesiin ei voi tehdä. Paitsi että päähenkilöistä (ihmis)mies on ilmiselvästi prototyyppi Jack of Fablesille...
Mutta huumori on mustaa tummempaa ("so you like fucking? FUCKING DIE!"), tarinankuljetus on sujuvaa, ja jos juoni vaatii niin kuka vain voi kuolla, joten suosittelen jos vastaan tulee.
Lisäksi siinä on alastomia vartaloita. Paljon :o
-
Hiukan off-topicia, mutta onko joku tutustunut Willinghamin Ironwood (http://en.wikipedia.org/wiki/Ironwood_%28comics%29)-sarjikseen?
Fantasiamaisemissa siinäkin liikutaan, joskin suoria yhteyksiä Fablesiin ei voi tehdä. Paitsi että päähenkilöistä (ihmis)mies on ilmiselvästi prototyyppi Jack of Fablesille...
tietty on. Willighamin itsensä myös kynäilemä, mutta ei se ole ihmismies. Se on lohikäärme.
Eroksen kaksi tradea ovat ehdottomasti siitä luettavammasta päästä genreä.
Willighamin muista ei Fables töistä voi suositella kivan ilkeää Proposition Playeria ja maagisiin trikoisiin keskittyvää Shadowpactia
-
Hiukan off-topicia, mutta onko joku tutustunut Willinghamin Ironwood (http://en.wikipedia.org/wiki/Ironwood_%28comics%29)-sarjikseen?
Ei mitenkään off-topiccia; tämähän ON Bill Willingham -ketju (joka tosin amaoottia varten on nimetty myös miehen tunnetuimpien sarjojen mukaan).
Mutta joo, nuo ironwoodit tuli luettua silloin kuin ilmestyivät ja ovat parasta Willinghamia! Sääli vaan että Eros (=Fantagraphics) ei ole ottanut uusia painoksia kokoomista. Tai siis ykkösestä.
-
Vaikka "Fablesin" taso onkin laskenut alkuajoista, niin olen uskollisesti ostanut aina uusimmat kokoelmat ja lauantain kunniaksi tuli luettua putkeen osat 13 ja 14, "The Great Fables Crossover" ja "Witches".
Ensiksimainittu oli ehkä tämänastisista albumeista heikoin, mikä osin selittyy sillä että "Jack of Fables" on jäänyt vähän heikommalle seuraamiselle. Kyllähän mukana oli ihan hyviäkin juttuja (kuten genrekirjallisuuden eri lajeja edustavat sivuhahmot sekä allekirjoittaneen tulivoimaiset kollegat eli Pagen kirjastonhoitaja-sisarukset), mutta eipä sekavahko albumi suurempia riemunkiljahduksia saanut aikaiseksi. Kuvituskin oli aika ajoin heikonlaista.
"Witches" oli sitten astetta parempi tapaus, mutta siinäkin parasta osaa taisi näytellä loppuun sijoitettu lyhäri, jossa Sammakkoprinssi joutui ratkomaan baseball-ottelun jälkimainingeissa tapahtunutta murhaa omassa valtakunnassaan.
-
Fablesissa ja Pavunvarsi-Jaakon tarinossa on yhä hetkensä mutta myös sietokyvyn rajoja koettelevia kohtia kuten sinisen härän Ressulta kopioima roolifantasiointi. Paljon heh-heh -hassua tekstiä vailla sen kummempaa sisältöä.
Jack puolestaan käy tarina tarinalta yhä vastenmielisemmäksi, ilmeisesti Willingham itsekin inhoaa hahmoa.
Sammakkoprinssin nousu kuninkaaksi oli hieno tarina. Kokonaisjuonessa rytmitys ontuu pahasti, irtonaisia juonenpätkiä tipahtelee kuin Gepetton puupääarmeijalta päitä.
-
Heh, äärimmäisen varhaista Willighamia löytyi lehtien D&D mainoksista. ,,,,, enpä itse suoraan tunnistanut vaikka omaan liki kaikki hänen piirtämät sarjakuvalehdet...
D&D Willingham oli, sattuneesta syystä, tiedossa kuin myös Elementals ja Ironwood sekä erinomainen Coventry joka on Fables mutta aikuisempi(ei seksin, vaan sen kyynisyyden takia. Jääminen 3n numeroon on rikos!Rikos!) mutta sitten takavasurista kosahti Cassius Clay-tyylinen koukku:
Pantheon.
Pantheon?
Mistä lähtien on ollut 13-osainen Willinghamin kirjoittamasarjakuva jonka piirrostyöstä vastaa mm. Steve Lieber? (retorinen kysymys: näemmä 1998-2004, mutta kunminä en muista asuneeni kivien alla koko tuota aikakautta)
löytämieni synopsisten mukaan tuo kun on Elementals Fablesissa ja yläfemmaa Lovecraftin mythokselle...mikä nyt ei varsinaisesti kuulosta yhtään huonolta konseptilta.
Onko joku lukenut?
-
Curvile, et ole Pantheonin tapuksessa menettänyt kovin paljoa, se kun kuitenkin on semmosta aika perus supersarjakuvahuttua. Ihan luettavaa mutta eipä tuon puuttumisesta kannata yöunia menettää.
Ei tosiaan liene niitä yleisimmin tunnettuja sarjoja pienen kustantajansa (Lone Star Press) vuoksi. Perus-sarjan lisäksi tuli myös Pantheon Ancient History 1.
Samalta kustantajalta tuli muutakin WIllinghamia eli seitsemänosainen Strange Heroes josta muistelisin pitäneeni oleellisesti enempi kuin Pantheonista. Lisäksi ensimmäinen Heroic Talesin kymppinumeron kolmesta tarinasta on Willinghamin kynäilemä.
Coventryn jääminen kesken oli tosiaan Synti ja Häpeä TM.
-
Luetellaanpa Willinghamin muitakin (tutut Fables spinoffeineen, Elementals, Ironwood, Coventry ja nuo juuri mainitut Lone Starille tehdyt nimikkeet on siis jätetty pois) töitä noin niinkus checklistin omaisesti:
Käsikirjoitus ja kuvitus:
-Flinch 7
-Hero Comics 1 (IDW)
-Justice Machine Annual 1
-Mythography 2, 4
-Shadowpact 1-2 (numeroissa 3-16 vain käsikirjoitus)
Kuvitus:
-Justice League America 30
-Justice League Annual 1
-Showcase '93 10
-Tales of the Green Lantern Corps: Annual 3
Käsikirjoitus:
-Batman: Legends of Dark Knight 168
-DCU Infinite Holiday Special 1
-Dreaming 55
-Helmet of Fate: Detective Chimp 1
-House of Mystery 1-3, 10, 16 (muissakin numeroissa on varmaan)
-Salvation Run 1
-Sandman Presents: Everything you Always Wanted to Know About Dreams but were Afraid to Ask 1
-Sandman Presents: Merv Pumpkinhead -Agent of Dreaming 1
-Sandman Presents: Thessaliad 1-4
-Sandman Presents: Thessaly -Witch for Hire 1-4
-X-Men: Unlimited 49
Jäiköhän vielä jotain puuttumaan?
Kansikuvia yms kuvituksia en listannut kun ne eivät suoranaisesti nappaa.
-
se aiemmin mainittu Proposition player taitaa uupua 1-6 koottu mainioksi tradeksi irtonumeroinvaliditeetistä kärsiville.
varmaan silti jaagailen Pantheonin jossain välissä. Minusta kun omassa genressään Elementalskin oli hyvä.
Pahus, minähän pidin Shadowpactistakin.
-
se aiemmin mainittu Proposition player taitaa uupua 1-6 koottu mainioksi tradeksi irtonumeroinvaliditeetistä kärsiville.
Kas pentele ja on vielä Paul Guinanin piirtämä!
Jäänyt jostain kumman syystä aikoinaan väliin joten pitääpä kalastella käytettynä.
Kiitos siis muikkarista!
varmaan silti jaagailen Pantheonin jossain välissä. Minusta kun omassa genressään Elementalskin oli hyvä.
Pahus, minähän pidin Shadowpactistakin.
Shadowpact oli ihan perusviihdyttävää matskua ja Elementals, joka tuli taas juuri äsken luettua Willinghamin kuvittamien numeroiden osalta, oli edelleen hyvä. Aikoinaan ollut aikalaistensa seassa varmaan vielä parempi.
Niin ja nuo Pantheonit näyttävät olevan hieman harvassa, mutta enimmäkseen edelleen saatavilla kutakuinkin ovh hintaan. Eli kotva voi vierähtää kun saa koko setin haalittua. Mutta samalla ostat nuo Strange Heroesit -et pety!
-
Näyttäis pukkaavan peliä Fablesista (samoin kuin Walking Deadista) (http://www.telltalegames.com/community/blogs/id-764). Mielenkiinnolla jäämme odottamaan.
-
Ei ole näkynyt Jackia, ilmestymispäivä on siirtynyt taas: 30.3. eli ensi viikolla pitäisi tulla.
Nyt pitää kuntinsa; ensi viikolla julkaistaan.
-
Ketjussa on pariin kertaan mainittu, että prinssi olisi Prinssi Rohkea. Onko Lumikin prinssi todella Suomessa joskus Prinssi Rohkea? Prinssi Rohkea (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prinssi_Rohkea) tuskin on public domain.
Jos pitäisi suomentaa, kenties unelmaprinssi tai hurmuriprinssi olisi parempi.
-
Ketjussa on pariin kertaan mainittu, että prinssi olisi Prinssi Rohkea.
Prince Charming on kyseinen hahmo eikä siis Fosterin Prince Valiant.
http://en.wikipedia.org/wiki/Prince_Charming
Liekö tämä heppu suomalaisissa saduissa sitten käännetty "vain" prinssiksi?
-
Prince Charming on kyseinen hahmo eikä siis Fosterin Prince Valiant.
http://en.wikipedia.org/wiki/Prince_Charming
Liekö tämä heppu suomalaisissa saduissa sitten käännetty "vain" prinssiksi?
Satua en löytänyt (onko Grimmin alkukielisessäkään nimeä?) mutta
http://www.kennetti.fi/swdb_gallery.html
Prinssi Uljas näyttäisi olevan. Joissakin Google-tuloksissa näkyy myös prinssi Rohkeaa.
Ja kun kerran on myös Ruususen, niin laulussahan lauletaan: "Vaan prinssi uljas avun tuo, avun tuo, avun tuo, vaan prinssi uljas avun tuo, avun tuo."
Uljas. Mutta ei Rohkea. Rohkealla on ja pysyy Aleta.
-
Bill WIllinghamin mukaan Fables päätyy numeroon 150 eli alkuvuonna 2015. (http://www.billwillingham.com/2013/11/fables-comes-to-an-end-with-issue-150/)
Pääsyynä siis Willinghamin päätös jäädä eläkkeelle sarjakuvista.
Ja tarkoitus lienee lähteä rytinällä.
-
Bill WIllinghamin mukaan Fables päätyy numeroon 150 eli alkuvuonna 2015. (http://www.billwillingham.com/2013/11/fables-comes-to-an-end-with-issue-150/)
Mahtavaa -ei kannata loputtomiin jurnutella!
-
Mahtavaa -ei kannata loputtomiin jurnutella!
Samoilla linjoilla! Fablesin lukeminen vaan jotenkin jäi muutama vuosi sitten. Viimeisin numero taisi olla 85 minkä olen lukenut. Silloin jo toivoin, että sarjaa olisi ruvettu laittamaan pakettiin. Ehkä kuitenkin täytyy lukea loppuunkin tässä sitten joskus, hyvä sarja kuitenkin pohjimmiltaan.
Samanlaista päätöstä toivoisin myös Walking Deadille. Kiinnostus sarjaa kohtaan on parin edellisen traden jälkeen laskenut aika lujaa. Sama kaava toistuu ja toistuu eikä enää pidä otteessaan. Mutta sen nyt tietää, ettei se ole mihinkään loppumassa ja tekijöiden kantilta kyllä ymmärrän sen ihan hyvin.
-
Itse arvostan Willinghamin vetoa, mieleen ei heti tule kuin Gary Larson ja Bill Watterson ja looginen kolmas Ennis&Dillon Preacher joilla olisi samanlainen ratkaisu.
Fables ja sisarussarjansa ovat pelittäneet vaihtelevasti, mutta itselle nuo ja Walking dead ovat ansaitusti suosittuja.
Sarjan suomentamista en jää ainakaan henkeäni pidätellen odottamaan mutta itseen on uponnut varsinkin sillä miten sujuvasti ylläpitää hahmot mutta karsii turhan sievistelyn ja näyttää miksi faabelit ovat kuten ennenkin todempia kuvauksia kuin ne "vakavasti otettavat kertomukset".
Willingham on yllättänyt ennenkin mutta itse odotan loppua.
Jotenkin en jaksa uskoa perinteiseen "..ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti"
mutta ken elää hän näkee.
(ei viittaus mattelin nukkeihin, jotka tosin ei muuta voikaan kuin nähdä)
-
Niin ja Fablesin ilmeinen esikuva Sandman. Paitsi että sitten... No, Transmetropolitan ja Hellblazer...
Sekä tavallaan myös Tenavat ja Tintti, kunnes. Ja Beatles ja ...Rolling stonesien... ööh eiku Hectorin jäähyväiskiertue ja... niin. ELIKKÄ:
Kyllä Fablesia vielä joskus lisää tulee, jossakin muodossa. Mutta nyt on korkea aika pitää paussia. Pari viimeisintä kokoelmaa odottaa hetkeä että jaksaisi lukea.
-
Niin ja Fablesin ilmeinen esikuva Sandman.
Mikäli osutaan Necroon niin tästä meillä on vankka mielipiteen eroavuus.
Gaimanilla on monia ihailtavia piirteitä ihmisenä ja esiintyjänä mutta se että sekä Fables että Hiekkamies ovat sarjakuvaa ja molemmilla on sama kustantaja ei vertauas osu kohdilleen.
Ksenofonin ja Hiltusen Abanasiksenkaan esikuva ei ole Fingerpori, vaikka molemmista huumoriakin löytyy.
Transmetropolitan kylläkin sopii spekseihin.
-
In Necro we DO NOT TALK ABOUT KVAAK!
Pääsipä ihan unohtumaan Promethea ja pari muutakin Northamptonin duden sarjakuvaa.
Ynnä tein saman mogan kuin Hesarin eli Nytin senttari raportoidessaan Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluodin esittämisestä Nyrok cityssä. Ei esikuva vaan edeltäjä!
En voi uskoa, että DC olisi julkaissut Willinghamin Fablesia samaan aikaan kuin Sandman veti kierroksia Comic book gothic guys and dollsien keskuudessa. Ilman Swamp Thingin Moore-versiota ei olisi ollut Sandmania. Ilman Marvel UKta ei olisi ollut 2000ADtä. Jne.
-
Adversaryn piti ollakin Peter Pan. Willighamin mielestä Panin oli pakko olla pahis, hänhän kidnappaa lapsia.
Tietyistä syistä Peter Panin hahmoja ei käytettykään.
Mielenkiintoinen tieto. Tuohan on sittemmin toteutettu "Olipa kerran" TV -sarjassa.
-
Fables 150 Farewell sulki vuosien tarinan. Vertigo julkaisi viimeisen osan Fables-sarjasta - kaiken kaikkiaan 150 lehteä ilmestyi, jotka on koottu myös 22 paper tradepack muotoon - Deluxe laitosten painatus / julkaisu vielä kesken.
Lisäksi Fables-maailmasta ilmestyi:
- Jack of Fables: 9 tradepack laitosta
- Cinderella: 2 tradepack laitosta
- Peter & Max romaani
- kaksi erillistarinaa tradepack muotoisina
- Fairest: yksi erillisistradepack ja sarjana osat 1-5, joista 5 ilmestyy elo- syyskuussa
- Fables encyclopedia
Iso setti ihan huippukamaa tuli siis ulos. Alkupään tarinat olivat parhaita omasta mielestäni. Ikävä tulee hyvää sarjaa, mutta tietyllä tavalla sarjan kylläisyyspiste tuli saavutettua ... tarinoissa ei enää ollut ihan sitä ylivoimaista imua loppuaikoina.
Mutta kiitos Bill Willingham & co ja Billille mukavia eläkepäiviä <3
-
Hieno sarja. Itse luen tuota sitä mukaa kun noita deluxe laitoksia ilmestyy. Kestää siis joitakin vuosia vielä ennenkuin niissä kirjoissa päästään loppuhuipennukseen.
-
Tämä on nyt RW-kustannuksen tontilla, ja onhan moni Vertigo-sarja siellä suunnassa jo alkanutkin.
-
Tämä on nyt RW-kustannuksen tontilla, ja onhan moni Vertigo-sarja siellä suunnassa jo alkanutkin.
Älkää nyt vielä liikaa innostuko, mutta mainittakoon, että tämäkin nimike on toki puheissa ollut... Mutta saas nähdä, että milloin voisi toteutua, kun tämä vuosi on jo niin täyteen ahdettu kaiken maailman teoksia.
-
--
Itseäni faija opetti lukemaan Kiplingiä jo 60-luvulla kun Elokuva tuli. Olin liian nuori, pitäisi ottaa alusta lukuun. Intian viidakoista 1-2 oli faijan suosikeita. Olihan siellä Mowgli ja Bagheera. Minun suosikkini oli silti mungo nimeltä Rikki Tikki Tavi. Ei päässyt elokuvaan.
--
Kirjoissa bandarlogit kuvattiin hetken mielijohteesta toimiviksi höperöiksi, ei niillä tosiaan mitään kuningasta ollut. Itsekin luin iltasatuna lapsille Intian viidakoista -kirjat, kun olivat pieniä. Hoettiin pitkään apinalasten huutoa: - Paetkaa, se on Kaa!
Tosin nuo novellit hyppäsin yli. Toivottavasti lukevat itse joskus.
Fablesin ekan kokooman lainasin joskus kirjastosta, ei lähtenyt vaan jotenkin ärsytti. Voisi kokeilla uudestaan.
-
Fablesin ekan kokooman lainasin joskus kirjastosta, ei lähtenyt vaan jotenkin ärsytti.
Kirjastosta minäkin sarjaa hiljalleen seurasin. Sarja olikin parhaimmillaan vasta myöhemmin, ja Homelands-kokoelma on sarjan huippukohta.
Sen jälkeen oma kiinnostukseni ehti vajota nollaan, mutta päätös oli jo luettava diginä.
-
Fablesin ekan kokooman lainasin joskus kirjastosta, ei lähtenyt vaan jotenkin ärsytti. Voisi kokeilla uudestaan.
tiedä nappaako sinua.
Itsestä on Preacherin ohella ehkä parasta pitkää Vertigoa mitä on tullut. Sandman ei jatkoon, hyvä kuvitus mutta Gaiman on enempi vertautuva Beatlekseen tai Tim Burtoniin = valtaosa pitää mutta kaikki ovat siedettäviä vain ideoijina ja jättämällä toteutuksen asiansa osaavien käsiin.
Willingham on turhan realisti monelle.
-
Höh. Mie vasta aloin juuri lukemaan tätä. 2 deluxea vasta lukenut kirjastosta. Miten tää on jäänytkin väliin. Mukavaa luettavaa ja loistavaa ajanvietettä. Lisää ja äkkiä.
-
Willingham on nyttemmin suivaantunut DC:n menoon siinä määrin, että on päättänyt tehdä Fablesista public domainia (https://billwillingham.substack.com/p/willingham-sends-fables-into-the), if I couldn’t prevent Fables from falling into bad hands, at least this is a way I can arrange that it also falls into many good hands, kuten hän itse asiaa perustelee. Hankaloittanee ainakin e-sarjakuvan myyntiä, jos skanneja paitsi voi, myös saa kuka vaan levittää...
-
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Olisiko Fables kokoelmien suomennos mahdollisuuksia tätä kautta vai pitääkö DC vielä oikeuksia alkuperäisiin 150 lehteen ja sisarsarjiin? Hyvin mielenkiintoinen veto kaikenkaikkiaan.
-
Tämä koskee ilmeisesti vain intellectual propertya, jonka Willingham omisti 100%, eli kuka tahansa saa tehdä uusia sarjakuvia, elokuvia, videopelejä yms. hahmoista ja maailmasta.
DC vissiin yhä omistaa kaikki jo tehdyt sarjakuvat jne (ja ilmeisesti Willingham itse on rajoitettu tekemään Fables-juttuja vain DC:n kautta, mutta kukaan muu ei).
Lueskelin RPS-artikkelia (https://www.rockpapershotgun.com/fables-creator-places-wolf-among-us-universe-in-public-domain-amid-clash-with-dc-over-telltale-adaptation) aiheesta.
(ja tuli taas mieleen se Dave Simin maksiimi kustantamoista: "No publisher will ever pay you enough to successfully sue them."