-
Tajusin justiin, että hyllystäni pitäisi löytyä George McManusin Vihtori ja Klaara (Bringing Up Father). Mutta ei löydy. Vielä -70 luvulla sarja ilmestyi meilläkin useissa sanomalehdissä. Vesittyneenä versiona, tosin kun McManus oli v.54 sattuneesta syystä lopettanut sen tekemisen. Nöösipoikana sitä tuli minunkin kopioitua ahkerasti.
Sarja ilmestyi jenkeissä toukokuun 28 päivään v. 2000 asti, ja se oli ainakin silloin historian pisimpään ilmestynyt strippi. Sarjan vaikutukset maailman menoon olivat niin laajat, että en niitä ala tässä edes miettimään tai luettelemaan.
Kysymykseni kuuluu, osaatteko neuvoa mistä tätä saisi?
Amazonilla näkyy olevan "Bringing Up Father: A Complete Compilation, 1913-1914", mutta löytyykö Vihtoria ja Klaaraa mistään lähempää ja löytyykö muita kokoelmia? (Helmetistä ei löydy eikä Bookplussalta) Kaukoranta-Kemppisen katoin jo ja seuraavaksi täytyy koluta Sarjainfot.
-
Hirmuisen vähän on Bringing Up Fatheria julkaistu viime vuosikymmeninä. Ranskasta löytyi yksi albbu, mutta sekin on enimmäkseen post-McManusta.
Ainoa kokoelmateos mitä olen käsiini saanut on tämä:
Jiggs is Back by George McManus. With an introduction by William Kennedy,
commentary and analysis by comic historian Bill Blackbeard
Celtic Book Company, 1986; ISBN 0-913666-82-3 Oversize softcover, 64 pages; full color $12.95.(http://home.earthlink.net/~copaceticom1/JiggsCover.jpeg)
Uusi Suomi julkaisi McManusta kokoelmina aikoinaan, mutta harvat säilyneet kappaleet niistä teoksista ovat karanneet keräilyhinnoiltaan älyttömyyyksiin.
George McManus oli kyllä uskomattoman viitseliäs piirtäjä, hän saattoi tehdä yhtä ruutua jopa kaksi viikkoa!
-
Tajusin justiin, että hyllystäni pitäisi löytyä George McManusin Vihtori ja Klaara (Bringing Up Father). Mutta ei löydy. ...
Kysymykseni kuuluu, osaatteko neuvoa mistä tätä saisi?
Amazonilla näkyy olevan "Bringing Up Father: A Complete Compilation, 1913-1914", mutta löytyykö Vihtoria ja Klaaraa mistään lähempää ja löytyykö muita kokoelmia? (Helmetistä ei löydy eikä Bookplussalta) Kaukoranta-Kemppisen katoin jo ja seuraavaksi täytyy koluta Sarjainfot.
Käy hakeen Kulkukatin pojasta alkuperäiset wanhat suomenkieliset albumit . Siellä oli pari niitä kun viimeksi kävin. :)
-
Tätähän oli jossain Jalavan Wanhat sarjat (hopeakantisessa) alpparissa bonuksena muutama sivu. Jotain 1950-luvun alun tavaraa taisi olla.
Timo
-
Tätähän oli jossain Jalavan Wanhat sarjat (hopeakantisessa) alpparissa bonuksena muutama sivu. Jotain 1950-luvun alun tavaraa taisi olla.
Kappas, niin onkin:
5. Flash Gordon -- Flash Gordon -- 1983 / Jalava -- (60 s. mv)
Alex Raymond, 54 strippiä 12.4.1936 - 18.4.1937
Sunnuntaisarja
lisänä: Vihtori ja Klaara, 1941, 6 strippiä
Harmi ettei tuota ole enempää tullut Suomeksi, oma albumi olisi ollut Vihtorille ja Klaaralle paikallaan.
-
Kissalan pojat aloitti jo vuonna 1897 ja ilmestyi vielä ainakin muutama vuosi sitten.
Jalavan albumin takakannessahan tuo lukee.
Vihtori ja Klaara alkoi vuonna 1913.
Se on sitten miten sen laskee. Nykypäivänä Kissalan pojat on ainakin vanhin jos se edelleen ilmestyy. Lasketaanko sarjan tekeminen vai ilmestyminen lehdissä? Ja pitääkö olla yhtäjaksoisesti ilmestynyt ja samalla nimellä? Sitten jos katsotaan vielä saman tekijän tekemänä niin menee mahottomaksi.
M. Hornin 100 Years of American...-kirja väittää että sarja loppui 1979. Sarja alkoi nimittäin vasta vuonna 1918 sillä nimellä, jolla se ilmestyi 1970-luvulle asti. Tekijä, Rudolph Dirks menetti oikeudet sarjaan nimeltä Kazenjammer Kids ja sen hahmoihin (v.1912). Pari vuotta myöhemmin, oikeusjupakan jälkeen (ilmeisesti Hearstia vastaan) Dirks jatkoi sarjistaan nimellä Hans and Friz . Ekan maailmansodan vuoksi (?!) hän muutti hieman rasistisen nimen viimeisen kerran elokuussa 1918 ja jatkoi tekemistä nyt nimellä The Captain and the Kids.
Mutta tuo Jalavaviittaus oli hyvä, pääsin heti fiilistelmään McManusta.
-
Riiviöistä:
http://www.beta.webyoda.com/dumboozle/katzies/katzdex.html
-
On minulla sama Hornin kirja (1. p. 1996) kuin Reimallakin ja se sanoo että Katzenjammer Kids (huomioi oikeinkirjoitus) ilmestyy yhä. Se on siis alkuperäinen eikä sitä ole lopetettu ikinä. Captain and the Kids on omalla hakusanallaan. OIkeudethan eivät olleet Dirksillä vaan syndikaatilla. Eli alkuperäinen tekijä jatkoi eri nimellä kun alkuperäinen jatkoi muiden tekemänä alkuperäisellä nimellä.
Juu, tämä hässäkkä on jäänyt minulta kokonana joko unohduksiin tai sitten huomioimatta alkuunkaan. Onhan se hieman outoa, että (käytännössä) sama sarja ilmestyy vuosikymmeniä kahdella eri nimellä ja tekijät vielä kilpailevat keskenään kopioiden toistensa ideoita! Kissalan pojat on ilmeisesti sitten juuri tuo Katzenjammer Kids eikä Captain and the Kids ole ilmestynyt Suomessa? Horn kyllä kertoo, että
Katzenjammer Kids ilmestyi välillä (1910-luvun lopulla jokusen vuoden) nimellä The
Shenanigan Kids. Täten Bringing up Father olisi kauimmin ilmestynyt yhtäjaksoisesti samalla nimellä (vielä siihen aikaan kun se ilmestyi). Mahtaako muuten Kissalan pojat/Katzenjammer Kids ilmestyä vielä strippinä vaiko pelkästään sunnuntaisarjana?
Otin yllä esittämäni tiedon Vihtorista ja Klaarasta "vanhimpana sarjana" vain "annettuna" tuolta http://home.comcast.net/~cjh5801a/Jiggs.htm
Ei pitäisi ikinä luottaa nettiin. :-/ Mainiota triviamatskua silti ;)
-
Oikeudet menevät silleen ihmeellisesti, että ihan alkupään sarjojen oikeudet ovat PIBillä, Kazenjammerien siis, ja myöhempien eli Hansun ja Frizun julkaisuoikeus KFSällä eli Bullsilla... johtuen juuri tuosta Hearstin kanssa riitelystä. Bud Fisherhän oli ensimmäinen, joka nousi kunnon palkoille koska piti tiukasti oikeudet Matti Mainioon ja Jussi Juonioon itsellään.
-
Bud Fisherhän oli ensimmäinen, joka nousi kunnon palkoille koska piti tiukasti oikeudet Matti Mainioon ja Jussi Juonioon itsellään.
Bud Fisheristä voisi kertoa vaikka mitä juttuja. Avioitui aikoinan hertuattaren vai minkä kreivittären lie, kanssa ja oli ensimmäinen sarjismiljonääri, pasteeraili ympäriinsä puputytöt kainalossa. Kuoli kumminkin yksinäisenä ja lonkkansa murtaneena.
timo
-
Surfin Joe:
"Mulla on käsitys että Captain and the Kids olisi joskus ilmestynyt lehdissä suomeksi nimellä Kapu ja pojat. Todisteita en tähän hätään löytänyt."
Seura-lehti julkaisi Dirksin versiota tuolla nimellä 1950-60 -luvuilla. Oikeasti sarjasta taisi tuolloin vastata jo Rudolphin poika John. Tieteisaiheet olivat usein framilla.
-
Oikeudet menevät silleen ihmeellisesti, että ihan alkupään sarjojen oikeudet ovat PIBillä, Kazenjammerien siis, ja myöhempien eli Hansun ja Frizun julkaisuoikeus KFSällä eli Bullsilla... johtuen juuri tuosta Hearstin kanssa riitelystä.
Vataavasti jenkeissä The Katzenjammer Kids oli King Features Syndicaten levityksessä ja
Captain and the Kids oli United Feature Syndicatella.
http://www.kingfeatures.com/features/comics/katzkids/about.htm
http://www.yodaslair.com/dumboozle/katzies/katzdex.html
Fanisivu joka kertoo, että sajaa myös kopioitiin muihinknin lehtiin mm. nimellä Dem Boys.
-
Sekä Harvey Kurtzman ja Will Elder "upotttivat" laskemattoman määrän Hansu ja Frizu-hahmoja parodiasarjojensa taustoille. Little Annie Fanny-sarjassa eka koosteosa on muutenkin hyvä uskomatttoman monine heittoineen, kakkonen taas ei niinkään, kirottu moraalikoodien murtuminen.. .ei enää tarvinnut olla älykäs, t&a-linja riitti.
-
Kyllä Suomessakin aikoinaan osattiin. Teuvo Tulion elokuva Vihtori ja Klaara perustui suoraan tähän amerikkalaiseen sarjakuva-klassikkoon.
http://www.yle.fi/teema/elokuvat/klassikot/vihtori_ja_klaara.shtml
Joskus on askarruttanut, että tehtiinkö elokuva ihan luvan kanssa...
-
"Mitä lupia? Tarvitaanko lupiakin?"
Ainoa artisti joka joutui 1930-luvulla hankaluuksiin näissä asioissa oli Georg Malmsten, joka joutui käymään lepyttelemässä Disneyn edustajia, oliko se Tukholmassa vai Berliinissä. Sopuisan keskustelun lopputulos oli, että Malmstenin Mikki Hiirellä ei ollut paljoakaan tekemistä Disneyn Mikki Hiiren kanssa.
Vihtorin ja Klaaran joskus näin. Häikäisevän tylsämielinen elokuva. Onneksi Pekka Puupää ja Justiina pelastivat mitä pelastettavissa oli tällä alalla.
-
Muistaakseni tuolla elokuvalla ei ollut mitään muuta yhteistä Geo McManusin kanssa kuin hahmojen nimet.
"Virallisia" Vihtori ja Klaara -elokuvia tehtiin muuten Suomessa kaksin kappalein (http://www.sea.fi/lahikuvassa/suomalaista_elokuvakomiikkaa.html) samana vuonna (1939). Molemmissa Vihtoria esitti Eino Jurkka. Hankkikaapa käsiinne Sarjainfon elokuvanumero, olikos se 4/2002 vai 1/2003, siinä aiheesta enemmän.
-
Surfin Joe:
"Mulla on käsitys että Captain and the Kids olisi joskus ilmestynyt lehdissä suomeksi nimellä Kapu ja pojat. Todisteita en tähän hätään löytänyt."
Seura-lehti julkaisi Dirksin versiota tuolla nimellä 1950-60 -luvuilla. Oikeasti sarjasta taisi tuolloin vastata jo Rudolphin poika John. Tieteisaiheet olivat usein framilla.
Kapu ja Pojat ilmestyi myös Sarjakuvalehdessä 1957-1959,
United Feature Syndicate ja RBL merkinnöin.
-
Kapu ja Pojat ilmestyi myös Sarjakuvalehdessä 1957-1959,
United Feature Syndicate ja RBL merkinnöin.
Jos ihan tarkkoja ollaan, sarja ilmestyi Sarjakuvalehdessä nimellä Kapteeni ja pojat.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2636.0;id=1079)
Väreissä ei säästelty...
-
Ihkaensimmäistä kertaa Suomessa Kissalan pojat näyttäytyivät Amerikalaisessa kuvakirjassa 1905. Aika arveluttavaa dialogia nykynäkövinkkelistä:
"Ennenkuin matkustan sanon jäähyväiset Hannulle ja Frizille. Nyt pikku poikani! Tulkaa sanomaan hyvästi ja antamaan vanhalle kapteenillenne suutelo."
"Poika joka suutelee vanhaa setää ja hänen selkänsä takana tekee tuommoisia kepposia, on oikea hulivili."
-
Jos ihan tarkkoja ollaan, sarja ilmestyi Sarjakuvalehdessä nimellä Kapteeni ja pojat.
Piti oikein tarkistaa :) Kapu ja Pojat nimeä käytettiin kahdessa ekassa lehdessä 57-7 ja 57-8. Sen jälkeen nimi vaihtui tuohon Kapteeni ja Pojat muotoon.
-
Nimellä "Kapu ja pojat" sarjaa julkaistiin myös Kimmossa...
Tässä (suurennettu) kuvanäyte alati ajankohtaisesta aiheesta.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2636.0;id=2362)
Copyright Rudolph Dirks , King Features Syndicate, Kimmo 20/1946
-
No niin, nyt se on sitten kourassa - ja uskallan väittää, että Vihtori ja Klaara (http://www.sarjakuva.com/sarjakuvaklassikot.html) on Suomessa koskaan milloinkaan parhaiten toimitettu (Jussi Karjalainen) sarjakuva-albumi. Kirjan alussa on yli 20 sivun tietopaketti tai oikeastaan tutkimus aiheesta, paperi on erinomaista, fontti on tehty julkaisua varten piirtäjän alkuperäistä tekstausta mukaillen, jotkut stripit on varustettu "valaisevalla" huomautuksella ja taitto on häikäisevän upeata.
Käännöksessä on käytetty Uuden Suomen (oikeasti) vanhahtavaa suomennosta, joka tuo oman hauskan lisänsä lukukokemukseen.
Ohjehinta on kolmekymppiä, mutta valistunut kuluttaja voi Helsingissä vierailla Kampintorin antikvariaatissa josta opuksen saa omaksi hintaan 25,50. Hintansa väärtti.
-
Nyt on sitten Vihtori ja Klaara- opuksesta arvio etusivulla.
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=773
Timo
-
Oikeastaan ainoa mutina kirjasta on se, ettei niitä hassun eläväisiä tauluja löydy vielä näiltä vuosilta. Ehkäpä vielä ainakin toinen kokoelma olisi paikallaan, jossa löytyisi 40-luvun kamaa, ja niitä upeita sunnuntai-sivuja! 8]
Illodiini
-
Oikeastaan ainoa mutina kirjasta on se, ettei niitä hassun eläväisiä tauluja löydy vielä näiltä vuosilta.
Pisteitä siitä, että kirjassa on myös mielenkiintoinen historiikki V&K:n elokuvaversioista.
Näissä alkupään stripeissä ei tosiaan vielä revitellä taulujen ja muun sisustuksen kustannuksella. Muutoin piirtäjä on tehnyt sarjakuvan miljöön huolella. Toimii hyvin nykylukijallekin. Harmi että nykyään strippisarjoissa hahmojen maailma on yleensä minimoitu välttämättömään. V&K -strippejä katselee mielellään pitempäänkin ja löytää piirroksista mielenkiintoisia yksityiskohtia.
-
Noista tauluista on maininta ko. kirjassakin, että ne tulevat vähän myöhemmin.
Taustojen yksityiskohtaisuus johtuu tietenkin strippien isosta koosta - miten ihmeessä niitä yksityiskohtia voisi tuhertaa nykyisiin neljä kertaa pienempiin strippeihin?
Värillisiä sunnuntaisivuja olisi todellakin hieno saada oman kirjansa verran. Mutta haaveeksi taitaa jäädä. Tosin tämä Vihtori ja Klaara -kirja jo sinänsä oli todellinen kulttuuriteko. Se kuuluu jokaisen itseään sarjakuvasivistyneenä pitävän hyllyyn!
-
"Virallisia" Vihtori ja Klaara -elokuvia tehtiin muuten Suomessa kaksin kappalein (http://www.sea.fi/lahikuvassa/suomalaista_elokuvakomiikkaa.html) samana vuonna (1939). Molemmissa Vihtoria esitti Eino Jurkka. Hankkikaapa käsiinne Sarjainfon elokuvanumero, olikos se 4/2002 vai 1/2003, siinä aiheesta enemmän.
Joopa joo, Tulion ja Tapiovaaran Vihtori-leffat tehtiin -39. Tulion elokuva perustuu Vaalan filmiin Kun isä tahtoo, joka on paljon parempi kuin Tulion. Eino Jurkka ohjasi 1940 elokuvan Herra johtajan harha-askel, joka perustuu johonkin Tatu Pekkarisen Vihtori-näytelmään. Vielä vuonna 1961 Veikko Itkonen teki (surkean) farssin Pekkarisen Vihtori-tekstin pohjalta. Voi veljet, mikä päivä tms. Pääosassa Eemeli. Väljästi tulkiten Vihtori-leffoja on siis tehty viisi, joista osa perustuu Tatu Pekkarisen sarjakuvahenkilöistä tekemiin näytelmiin. Tämä on varmasti kaikki Karjalaisen esittelyssäkin, mutta heitinpä nyt mukaan tännekin.
-
Miksi pitäisi olla värillisenä?
Paitsi no, tokihan on kehittynyt tekniikka siitä kun "Jiggs is Back" - albumi ilmestyi, siihen oli kuvattu sarjat suoraan lehdistä, koska originaaleja ei ole enää olemassa. Se on vähän suttuisen näköinen, koska kokoakin on jouduttu pienentämään alkuperäisestä n. Hesarin sivun kokoisesta julkaisukoosta.
Mutta silti, McManuksen (et studiolaistensa) grafiikka toimii parhaiten mustavalkoisena.
Sunnuntaisivuissa on paljon muutakin graafista nerokkuutta kuin taustat, mm. hävityksen kauhistuksen kauneutta, mutta myös ideoiden toistoa.
Hauska yksityiskohta tiedoksi V&K-kirjan lukijoille - jo vuonna 1923 Vihtori menettää perheen varat sekaannuttuaan elokuvabusineksiin (McManus vieraili usein filmistudioilla), mutta kohta perhe saa perinnön kautta omaisuuden takaisin. Uudemmat elokuvaseikkailut eivät ilmeisesti enää taloutta heilutelleet.
Suomalaisia elokuvaversiointeja tehtiin lähinnä asetelmaa hyväksi käyttäen, hirmuvaimo ja hurvittelija, muutenhan esmes Tulion filmi on puhtaasti oman aikansa spedeilyä.
-
Tuli mieleen, kun luin tuota Vihtori ja Klaara-kokoomaa, että F.E. Sillanpään toiseksi viimeisen romaanin Elokuun (1941) päähenkilöhän on Viktor Sundvall. Panu Rajala on kirjoittanut, että voitokkaan etunimen taakse kätkeytyy elämässään epäonnistunut Vihtori. Sillanpää ei varmaan lukenut sarjakuvia (ei erityisemmin välittänyt leffoistakaan), mutta mieleeni tuli, että 30-luvullahan kaiketi Vihtori vakiintui puhekielessä tarkoittamaan tällaista "alistunutta" miestä. Siinä mielessä tämä voisi olla sarjakuvan sysäämä vaikute Sillanpään tuotannossa.
-
Panu Rajalan teoria voi pitää faktuaalisesti paikkansa, mutta en usko, että Taata käytti nimeä viitatakseen "vihtoreihin".
Elokuu on kirjana Taatan eräänlainen "vino peilikuva" hänen omasta elämästään ja tunnoistaan. Kuten jossain määrin viimeistelemättömäksi jäänyt Ihmiselon ihanuus ja kurjuus.
Illodiini
-
Tästä blogista, STWALLSKULL (http://www.stwallskull.com/blog/), löytyy Katzenjammer Kids -sarjakuvaa skannattuna! Suosittelemme lämpimästi.
Linkki löytyi blogista Yesterday's Papers (josta siitäkin löytyy aina kaikkea kivaa, kuten vaikkapa vanhoja länkkärisarjiksia (http://yesterdays-papers.blogspot.com/2007/12/one-of-first-comics-i-ever-bought-was.html).)
-
Hassua, että nämä vanhat sarjakuvat ovat jääneet puhekieleen - vaikka niiden nuoret käyttäjät eivät taatusti enää tiedä sanojen alkuperää.
Kotivihtorit, kissalan pojat ja pipsa pippurit ovat jääneet elämään, valitettavasti eivät enää sarjakuvina.
-
Brittiläinen The Funny Wonder -lehti vuodelta 1915 piti sisällään keskiaukeamalla tämmöisen muunnelman/ kopion /plagiaatin aiheesta Kissalan pojat. Willi and Wally. Etusivulla seikkaili Charlie Chaplin. Sarjakuvia ja tekstijuttuja kaiken ikäisille.
-
Vihtori ja Klaara liittyvät IDW:n sarjakuvaklassikoiden joukkoon.
Tuo pitää kyllä hankkia jostain kun ilmestyy. Jatkaa oikein mukavasti AB:n kokoelmaa ajallisesti ja lisäksi mukana on värilliset sunnuntaisivut. Arkistrippejä tuossa ei kai tainnut ollakaan?
Luin muuten juuri NBM:n julkaiseman kokoelman sarjan kahdelta ensimmäiseltä vuodelta 1913-14. McManus kehitti 1 kuukaudessa sarjansa hahmot suunnilleen siihen kuosiin missä ne sitten olivat loppuikänsä. Vihtorin ja Klaaran kokoero ehkä lähinnä korostui seuraavina vuosikymmeninä. Alkujaan Klaara ei lainkaan kurittanut Vihtoria, tyytyi vain päivittelemään miehen tempauksia. Vihtori kyllä kurmotti ketä tahansa epäonnista keikaria joka tiellensä osui. McManusin viiva kehittyi lopulliseen loistoonsa vasta myöhempinä vuosikymmeninä, mutta silmää naiskauneudelle ja muodille piirtäjällä oli aivan alusta alkaen.
Joskus sarjan yhteydessä mainittuja erikoisia seinätauluja löytyy jo näinkin alussa ainakin yksi kappale. Siinä ukin parta roikkuu hauskasti taulunkehysten ulkopuolelle. Idea yleistyi ja kehittyi tietysti myöhemmin.
-
Tuli luettua jo ajat sitten tuo IDW:n kokoelma. Ei vain ole tullut päivitettyä tänne ketjuun. Mutta eipä pahaa sanottavaa ko. opuksesta, jos on kiinnostusta lukea vanhaa V&K:a niin tässäpä on ihan parhaimpia aikoja sarjasta. Kaikkein tärkein huomio kirjasta on niille jotka ovat lukeneet tuon AB:n mainion kokoelman, että ne vanhat suomennokset toimivat niin hyvin etteivät alkuperäiset englanninkieliset jutut millään tavoita samaa charmanttia ajan henkeä. Aivan totta, suomalaiset käännökset 30-40 luvuilta taisivat olla parempia kuin alkuperäiset!
Taiteesta voi kuitenkin nauttia alkuperäiskielellä ja kirjassa on mukana värilliset sunnuntaisivut tuolta ajalta. Myös tuo kuuluisa kuva Manhattanilta jota McManus sanoi tehneensä pari viikkoa. Kirjan esittelyissä tuli selväksi että McManus oli kova tarinankertoja jonka jutut muuttuivat tarpeen mukaan. Varmasti siitä oli apua juonia kehiteltäessä.
Kiintoisin seikka joka paljastui introa lukiessa liittyi McManusin kuolemaan ja perintöön. Kaikki olivat pitäneet itsestäänselvänä että sarjaa jatkaisi iäkkään McManusin kuoleman jälkeen v.1954 hänen avustajansa Zeke Zekley. Syndikaatti päätti toisin, syytä ei kirjassa suoraan kerrota mutta todennäköisesti raha tässäkin esitti suurinta osaa. Zekley joutui nostamaan kanteen testamenttia ja leskeä sekä syndikaattia vastaan saadakseen korvauksia, joita tuli parin vuoden oikeuskäsittelyn jälkeen. Sarja päätyi muihin käsiin, mutta tämä tapaus oli ilmeisesti ensimmäisiä jotka saivat pitkäaikaisten sarjojen tekijät pohtimaan jatkajaongelmaa. Tämän jälkeen useat tuon ajan tekijät vasta kirjoittivat sopimukset jatkajasta syndikaatin kanssa.
-
Bongasin huuto.netistä Bonzo, Vihtori ja Klaara -albumin (1930) kannen.
Valehtelevatko silmäni, vai onko oikeassa alakulmassa nimikirjaimet E. K., eli kannesta vastaisi Erkki Koponen. Koponen syntyi 1899, joten ihan mahdollista se on.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Koponen
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2636.0;attach=21190)
-
Erkki Koponen selvästi. Ei muuten Bonzoa olisi Vihtorin kainaloon saatukaan.
-
Erkki Koponen selvästi. Ei muuten Bonzoa olisi Vihtorin kainaloon saatukaan.
Koposhopattu kuva.
-
Hih.
Jotakin sellaista.
-
Barnaclen kokoelmasta puuttuu mm. tämä.
Kissalan Poikien alla F.Opperin versio aiheesta.
-
Vihtorista ja Klaarasta puheenollen: Geo. McManus oli vielä vuonna 1912 vara-Opper. Tyypit on kuin Happy Hooliganista repäistyjä.
-
Tässä kuussa McManusin klassikkosarja täyttää hulppeat 100 vuotta. Valitettavasti mitään kummoisempaa juhlintaa ei ole tiedossa.
Ask the Archivist: BRINGING UP FATHER Centennial
http://blog.dailyink.com/2013/01/02/ask-the-archivist-bringing-up-father-centennial/
http://100yearsagotoday.wordpress.com/2013/01/02/new-comic-strip-debuts-in-new-york/
-
Kissalan pojat ovat enää kalpea aavistus loistonsa päivistä.
Hy Eisman on ikivanha (http://en.wikipedia.org/wiki/Hy_Eisman). Ovatko nämä (http://www.oregonlive.com/comics-kingdom/index.ssf?feature_id=Katzenjammer_Kids&feature_date=2014-03-16) jotain uusintoja vai yhäkö miehellä kynä pysyy kädessä?!
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2636.0;attach=27934)
-
Se oli tänään, 12. tammikuuta 1913 kun Vihtori ja Klaara alkoi ilmestyä. Sarja päättyi 87 vuotta myöhemmin - 28. toukokuuta 2000. McManus toki käytti avustajia, mutta oli hiuksenterävään tyyliinsä nähden itsekin nopea piirtäjä.
-
3 vuotta vielä niin on satavuotisjuhlat!
Tämä on varmaan Poika Vesantoa.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2636.0;attach=32436)
-
3 vuotta vielä niin on satavuotisjuhlat!
Öö... tuota eiköpä pikemmin 106-vuotisjuhla jo...
-
Öö... tuota eiköpä pikemmin 106-vuotisjuhla jo...
Aih. Ja minä kun kirjoitin ällän matematiikassa, tosin lyhyessä.
-
Aih. Ja minä kun kirjoitin ällän matematiikassa, tosin lyhyessä.
Meinasin huomauttaa samasta, mutta tuntui oudolta. :D
Timo
-
Amerikkalaisfilmeissä Vihtoria näytellyt Joe Yule (http://www.imdb.com/name/nm0950858/?ref_=fn_al_nm_1) oli Mickey Rooneyn isä. Youtubessa yksi näistä leffoista (https://www.youtube.com/watch?v=ScfRK-PCHdw). Filmillä vilahtelee myös itse piirtäjä! Kuten myös oheisessa kuvassa.
Timo
-
Marraskuussa 1930 George McManus kirjoitti Uuteen Suomeen ja kertoi sarjakuvansa synnystä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1806801?page=25
Ja tällainen artikkeli julkaistiin US:ssa vuonna 1935. Vihtorin ja Klaaran debyytti oli tapahtunut vuonna 1913, mutta jo nyt voitiin juhlia 25-vuotissynttäreitä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1803335?page=32
George polttaa keskimäärin 30 sikaria päivässä ja on tehnyt niin viimeiset 40 vuotta, aina siitä lähtien kun hän oli 12-vuotias. :o