Author Topic: Vihtori ja Klaara & Kissalan pojat (Read 39365 times)

VesaK · « **Reply #15 on:** 22.08.2005 klo 11:00:23 »

Quote from: on 21.08.2005 klo 15:30:09

Muistaakseni tuolla elokuvalla ei ollut mitään muuta yhteistä Geo McManusin kanssa kuin hahmojen nimet.

"Virallisia" Vihtori ja Klaara -elokuvia tehtiin muuten Suomessa kaksin kappalein samana vuonna (1939). Molemmissa Vihtoria esitti Eino Jurkka. Hankkikaapa käsiinne Sarjainfon elokuvanumero, olikos se 4/2002 vai 1/2003, siinä aiheesta enemmän.

Rauta · « **Reply #16 on:** 25.08.2005 klo 13:57:11 »

Quote from: 211163 on 06.04.2005 klo 10:05:29

Surfin Joe:
"Mulla on käsitys että Captain and the Kids olisi joskus ilmestynyt lehdissä suomeksi nimellä Kapu ja pojat. Todisteita en tähän hätään löytänyt."

Seura-lehti julkaisi Dirksin versiota tuolla nimellä 1950-60 -luvuilla. Oikeasti sarjasta taisi tuolloin vastata jo Rudolphin poika John. Tieteisaiheet olivat usein framilla.

Kapu ja Pojat ilmestyi myös Sarjakuvalehdessä 1957-1959,
United Feature Syndicate ja RBL merkinnöin.

Lurker · « **Reply #17 on:** 25.08.2005 klo 14:48:39 »

Quote from: Rauta on 25.08.2005 klo 13:57:11

Kapu ja Pojat ilmestyi myös Sarjakuvalehdessä 1957-1959,
United Feature Syndicate ja RBL merkinnöin.

Jos ihan tarkkoja ollaan, sarja ilmestyi Sarjakuvalehdessä nimellä Kapteeni ja pojat.

Väreissä ei säästelty...

VesaK · « **Reply #18 on:** 26.08.2005 klo 13:42:01 »

Ihkaensimmäistä kertaa Suomessa Kissalan pojat näyttäytyivät Amerikalaisessa kuvakirjassa 1905. Aika arveluttavaa dialogia nykynäkövinkkelistä:

"Ennenkuin matkustan sanon jäähyväiset Hannulle ja Frizille. Nyt pikku poikani! Tulkaa sanomaan hyvästi ja antamaan vanhalle kapteenillenne suutelo."

"Poika joka suutelee vanhaa setää ja hänen selkänsä takana tekee tuommoisia kepposia, on oikea hulivili."

Rauta · « **Reply #19 on:** 27.08.2005 klo 20:49:24 »

Quote from: Lurker II on 25.08.2005 klo 14:48:39

Jos ihan tarkkoja ollaan, sarja ilmestyi Sarjakuvalehdessä nimellä Kapteeni ja pojat.

Piti oikein tarkistaa

Kapu ja Pojat nimeä käytettiin kahdessa ekassa lehdessä 57-7 ja 57-8. Sen jälkeen nimi vaihtui tuohon Kapteeni ja Pojat muotoon.

Lurker · « **Reply #20 on:** 16.03.2006 klo 14:21:44 »

Nimellä "Kapu ja pojat" sarjaa julkaistiin myös Kimmossa...

Tässä (suurennettu) kuvanäyte alati ajankohtaisesta aiheesta.

^{Copyright Rudolph Dirks , King Features Syndicate, Kimmo 20/1946}

Lurker · « **Reply #21 on:** 21.02.2007 klo 10:08:59 »

No niin, nyt se on sitten kourassa - ja uskallan väittää, että Vihtori ja Klaara on Suomessa koskaan milloinkaan parhaiten toimitettu (Jussi Karjalainen) sarjakuva-albumi. Kirjan alussa on yli 20 sivun tietopaketti tai oikeastaan tutkimus aiheesta, paperi on erinomaista, fontti on tehty julkaisua varten piirtäjän alkuperäistä tekstausta mukaillen, jotkut stripit on varustettu "valaisevalla" huomautuksella ja taitto on häikäisevän upeata.

Käännöksessä on käytetty Uuden Suomen (oikeasti) vanhahtavaa suomennosta, joka tuo oman hauskan lisänsä lukukokemukseen.

Ohjehinta on kolmekymppiä, mutta valistunut kuluttaja voi Helsingissä vierailla Kampintorin antikvariaatissa josta opuksen saa omaksi hintaan 25,50. Hintansa väärtti.

Timo Ronkainen · « **Reply #22 on:** 24.02.2007 klo 01:44:10 »

Nyt on sitten Vihtori ja Klaara- opuksesta arvio etusivulla.
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=773

Timo

Illodiini · « **Reply #23 on:** 26.02.2007 klo 14:02:02 »

Oikeastaan ainoa mutina kirjasta on se, ettei niitä hassun eläväisiä tauluja löydy vielä näiltä vuosilta. Ehkäpä vielä ainakin toinen kokoelma olisi paikallaan, jossa löytyisi 40-luvun kamaa, ja niitä upeita sunnuntai-sivuja!

Illodiini

Jaana S. · « **Reply #24 on:** 26.02.2007 klo 14:34:59 »

Quote from: Illodiini on 26.02.2007 klo 14:02:02

Oikeastaan ainoa mutina kirjasta on se, ettei niitä hassun eläväisiä tauluja löydy vielä näiltä vuosilta.

Pisteitä siitä, että kirjassa on myös mielenkiintoinen historiikki V&K:n elokuvaversioista.

Näissä alkupään stripeissä ei tosiaan vielä revitellä taulujen ja muun sisustuksen kustannuksella. Muutoin piirtäjä on tehnyt sarjakuvan miljöön huolella. Toimii hyvin nykylukijallekin. Harmi että nykyään strippisarjoissa hahmojen maailma on yleensä minimoitu välttämättömään. V&K -strippejä katselee mielellään pitempäänkin ja löytää piirroksista mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Lurker · « **Reply #25 on:** 26.02.2007 klo 14:53:53 »

Noista tauluista on maininta ko. kirjassakin, että ne tulevat vähän myöhemmin.

Taustojen yksityiskohtaisuus johtuu tietenkin strippien isosta koosta - miten ihmeessä niitä yksityiskohtia voisi tuhertaa nykyisiin neljä kertaa pienempiin strippeihin?

Värillisiä sunnuntaisivuja olisi todellakin hieno saada oman kirjansa verran. Mutta haaveeksi taitaa jäädä. Tosin tämä Vihtori ja Klaara -kirja jo sinänsä oli todellinen kulttuuriteko. Se kuuluu jokaisen itseään sarjakuvasivistyneenä pitävän hyllyyn!

281074 · « **Reply #26 on:** 26.02.2007 klo 16:31:37 »

Quote from: VesaK on 22.08.2005 klo 11:00:23

"Virallisia" Vihtori ja Klaara -elokuvia tehtiin muuten Suomessa kaksin kappalein samana vuonna (1939). Molemmissa Vihtoria esitti Eino Jurkka. Hankkikaapa käsiinne Sarjainfon elokuvanumero, olikos se 4/2002 vai 1/2003, siinä aiheesta enemmän.

Joopa joo, Tulion ja Tapiovaaran Vihtori-leffat tehtiin -39. Tulion elokuva perustuu Vaalan filmiin Kun isä tahtoo, joka on paljon parempi kuin Tulion. Eino Jurkka ohjasi 1940 elokuvan Herra johtajan harha-askel, joka perustuu johonkin Tatu Pekkarisen Vihtori-näytelmään. Vielä vuonna 1961 Veikko Itkonen teki (surkean) farssin Pekkarisen Vihtori-tekstin pohjalta. Voi veljet, mikä päivä tms. Pääosassa Eemeli. Väljästi tulkiten Vihtori-leffoja on siis tehty viisi, joista osa perustuu Tatu Pekkarisen sarjakuvahenkilöistä tekemiin näytelmiin. Tämä on varmasti kaikki Karjalaisen esittelyssäkin, mutta heitinpä nyt mukaan tännekin.

VesaK · « **Reply #27 on:** 26.02.2007 klo 16:50:10 »

Miksi pitäisi olla värillisenä?
Paitsi no, tokihan on kehittynyt tekniikka siitä kun "Jiggs is Back" - albumi ilmestyi, siihen oli kuvattu sarjat suoraan lehdistä, koska originaaleja ei ole enää olemassa. Se on vähän suttuisen näköinen, koska kokoakin on jouduttu pienentämään alkuperäisestä n. Hesarin sivun kokoisesta julkaisukoosta.
Mutta silti, McManuksen (et studiolaistensa) grafiikka toimii parhaiten mustavalkoisena.
Sunnuntaisivuissa on paljon muutakin graafista nerokkuutta kuin taustat, mm. hävityksen kauhistuksen kauneutta, mutta myös ideoiden toistoa.
Hauska yksityiskohta tiedoksi V&K-kirjan lukijoille - jo vuonna 1923 Vihtori menettää perheen varat sekaannuttuaan elokuvabusineksiin (McManus vieraili usein filmistudioilla), mutta kohta perhe saa perinnön kautta omaisuuden takaisin. Uudemmat elokuvaseikkailut eivät ilmeisesti enää taloutta heilutelleet.

Suomalaisia elokuvaversiointeja tehtiin lähinnä asetelmaa hyväksi käyttäen, hirmuvaimo ja hurvittelija, muutenhan esmes Tulion filmi on puhtaasti oman aikansa spedeilyä.

281074 · « **Reply #28 on:** 05.03.2007 klo 12:57:39 »

Tuli mieleen, kun luin tuota Vihtori ja Klaara-kokoomaa, että F.E. Sillanpään toiseksi viimeisen romaanin Elokuun (1941) päähenkilöhän on Viktor Sundvall. Panu Rajala on kirjoittanut, että voitokkaan etunimen taakse kätkeytyy elämässään epäonnistunut Vihtori. Sillanpää ei varmaan lukenut sarjakuvia (ei erityisemmin välittänyt leffoistakaan), mutta mieleeni tuli, että 30-luvullahan kaiketi Vihtori vakiintui puhekielessä tarkoittamaan tällaista "alistunutta" miestä. Siinä mielessä tämä voisi olla sarjakuvan sysäämä vaikute Sillanpään tuotannossa.

Illodiini · « **Reply #29 on:** 05.03.2007 klo 15:57:17 »

Panu Rajalan teoria voi pitää faktuaalisesti paikkansa, mutta en usko, että Taata käytti nimeä viitatakseen "vihtoreihin".
Elokuu on kirjana Taatan eräänlainen "vino peilikuva" hänen omasta elämästään ja tunnoistaan. Kuten jossain määrin viimeistelemättömäksi jäänyt Ihmiselon ihanuus ja kurjuus.

Illodiini