Comixology houkuttaisi valmiiksi sarjakuviin suuntautuneen käyttäjäkuntansa vuoksi, mutta artikkelissa mainittu yksinoikeussopimus hirvittää, saati sitten jos menee tuplarojaltit.
Suomalaista jakelukenttää ei taidettu artikkelissa kauheasti eritellä. Siellähän ovat tyrkyllä paitsi kirjakauppiaat, myös Elisa ja Anttila muun muassa.
Juna meni jo.
Meinaatko siis että läänitykset on jo jaettu ja paikoilleen juntattu maailman tappiin saakka?
En siis usko, että lähiaikoina ainakaan Yhdysvalloissa syntyy mitään kaupallisesti merkittävää, ellei panosteta älypuhelinten ja tablettien näytöille.
Ken elää, se näkee. HTML5:stä on pahimmat hypehöyryt lähteneet, ja siksi yleinen skeptismi, mutta todellisuudessa se parantaa asemiaan koko ajan.
En katso tätä nyt teknologialähtöisesti, vaan siltä kantilta missä ne asiakkaat ovat ja mitä heillä on taskuissaan.
Sen sijaan kuluttajilla on nyt älypuhelimet ja tämä todennäköisemmin näpyttää "comics" Applen App Storessa ja sitten kun on asennettu se comiXology, etsii sisältöä sieltä.
Kyseiset sovelluskaupat nimittäin määrittelevät sisällön ja heikoimmassa osassa ovat pienkustantajat, jotka jo nyt tekevät yksinoikeussopimuksia comiXologyn kanssa.
Niin jo kauan ennen kuin sarjakuvataiteen fanittaja on käynyt lataamassa Comixologyn kännyynsä on kyseinen afficianaado todennäköisesti myös naputellut googleen "comics porn tentacle"...
Koska Kvaakissa on jo rönsyilevä Sarjakuvat ja elektroniset lukulaitteet (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12924.0.html) -ketju, näkisin parhaaksi mikäli se keskittyisi ennemmin käyttökokemuksiin, kun laitekirjo sekä kauppapaikkojen ja ohjelmistojen määrä kasvaa, sekä sitä kautta alan kehityksen seuraamiseen.Juuri näin haluan minäkin asiasta keskustella. Vähän eri ketjuissa eri näkökulmista. Tämän kaltainen sisältöketju on kuitenkin ollut jo olemassa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11010.0.html). Ja digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin yhden näkökulman tuova artikkelikin: Pelattavat sarjakuvat (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1407). Että voisiko nämä ketjut yhdistää? (Tämän ketjun nimi kun voisi myös viitata mihin tahansa sarjikseen eli tuotteeseen, ja niille on taas paljon muita omia ketjuja.)
Siten tämä ketju on tarkoitettu pääosin itse digitaalisiin sarjakuviin, digitaalisuuden sisällölle asettamille haasteille ja sarjakuvailmaisun mahdollisiin muutoksiin.
Mainos blogiin, foorumeille ja kotisivuille. Osta tästä mun uusi sarjis. Maksu tilille, paypaliin tms. ja sähköinen sarjis tulee sähköpostiin ostajan haluamassa formaatissa kun rahat näkyy tilillä.
Googlen etusivulle päätyvät kunkin toimialan jättiläiset ja toiselle sivulle ihmiset eivät edes siirry linkkejä klikkailemaan.
Pitää mainostaa ja markkinoida joka tapauksessa. Mutta Comixology ja muut alustat ovat hyödyllisiä koska ne vetävät puoleensa sarjakuvasta ostomielessä kiinnostuneita paljon enemmän kuin mitä yksittäiset kotisivut pystyvät tekemään. Eli mielummin sitä myy vilkkaalla torilla kuin metsän keskellä.
digitaalisuuden sisällölle asettamille haasteille ja sarjakuvailmaisun mahdollisiin muutoksiin...vaan samasta kuin tuossa artikkelissakin eli sarjakuvien digitaalijakelun mahdollisuuksista ja sudenkuopista.
Miksei sähkökirjaa vois myydä samalla periaatteella kun myy paperista omakustannettaan eli "kädestä käteen".Juuri näin. Ja näin:
Niin jo kauan ennen kuin sarjakuvataiteen fanittaja on käynyt lataamassa Comixologyn kännyynsä on kyseinen afficianaado todennäköisesti myös naputellut googleen "comics porn tentacle"...Apple on nyt niskan päällä koska sen pädi on kätevämpi kuin laitteet keskimäärin ja kauppakin toimii. On kuitenkin vain ajan kysymys milloin nettiin saadaan vihdoin kunnon valuutta eli maksaminen vakiintuu järkeväksi. Tekniikka puolestaan yhdenmukaistaa lukulaitteita enkä usko että tuo iPad vielä on sarjakuvien lukemisessa se viimeinen ja paras vaihtoehto.
Ja kun viimein selainteknologia kehittyy siihen pisteeseen että webbiapplikaatio pyörii laitteissa melkein yhtä hyvin kuin app storesta saatavissa oleva natiivi sovellus...
Nyt kun ehdin lukea tämän ketjun niin eihän tässä olekaan kyse ketjun aloittajan sanelemasta aiheesta:...
Kannattaa tutustua hakukoneoptimoinnin perusteisiin.
Toisaalta on turha viisastella vaikka hotelliyrittäjälle, että harrasta hakukoneoptimointia, kun potentiaaliset asiakkaat naputtelevat Googleen "hotels in USA" ja siirtyvät sitten alan jättien huomaan.
Jos joku jollakin alalla saavuttaa määräävän markkina-aseman, on muiden todella vaikea enää päästä ohi.40% Markkinaosuuden Nokialla oltiin varmaan samaa mieltä. Itse asiassa juuri teknisiin ratkaisuihin perustuvilla aloilla on paljon esimerkkejä firmoista ja tuotteista jotka dominoivat markkinaa mutta hiipuvat sitten. Sisältöpuolella tämä on ehkä vähän harvinaisempaa, mutta häviäähän niitä erilaisia mediatalojakin. Habbo Hotelli (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=118) itseasiassa dominoi yllättävän pitkään.
Toisaalta artikkeli on kirjoitettu puolittain sillä mielellä, että muutaman vuoden päästä voi naureskella miltä maailma 2013 näytti.Mietin kanssa, miten hauskaa olisi jälkeenpäin seurata (tai olisi ollut), jos tästä aiheesta kirjoittaisi vaikka vuosittain aina ajanmukaisesti hypettäen, siis kuitenkin niin että omassa ajassaan se teksti vaikuttaa realistiselta.
40% Markkinaosuuden Nokialla oltiin varmaan samaa mieltä. Itse asiassa juuri teknisiin ratkaisuihin perustuvilla aloilla on paljon esimerkkejä firmoista ja tuotteista jotka dominoivat markkinaa mutta hiipuvat sitten. Sisältöpuolella tämä on ehkä vähän harvinaisempaa, mutta häviäähän niitä erilaisia mediatalojakin.
Sisältöpuolella tämä on ehkä vähän harvinaisempaa, mutta häviäähän niitä erilaisia mediatalojakin.
Samaa mieltä Lehdon kanssa siitä että ei kai kukaan hae enää verkosta comics?
Huikeita lukuja!
Täytyy tässä olla pakostakin taustalla elokuvien tuoma lisänäkyvyys: digitaalinen sarjakuva on nyt täsmälleen oikeaan aikaan tarjolla.
Ei kai vuosikaudet pystyyn kuivunut ala kykene kukoistamaan omin voimin pelkästään digitaaliseksi muuntautumalla.
Ja suomalaiset kustantajat tulee pahasti jäljessä taas.Meillä täällä on niin pienet markkinat, että pakostakin tullaan perässä.
Silti positiivista että sarjakuva porskuttaa.
Pari klikkausta ei paljoa vaadi.
Oma universaali e-opukseni on ollut Applen iBookstoressa (https://itunes.apple.com/fi/book/pavel/id741798312?mt=11) jo pari kuukautta. Omia ostojani lukuunottamatta ei yhtään ole mennyt kaupaksi. Isoja en odottanutkaan mutta huonommin ei olisi voinut mennä. Joittenkin mielestä olisi parempi laittaa Appstoreen sovelluksena(?) mutta Apple ilmeisesti koettaa ohjata sarjakuvat tuonne iBookstoreen jota taas on hieman hankalampi mainostaa. Joka maan storeen on eri linkki(?). Muutenkin tuo jakelu on Applella hieman erikoista. Nyt mietityttää olisiko Comixology ollut parempi vaihtoehto.
Meillä täällä on niin pienet markkinat, että pakostakin tullaan perässä.
Eivät ne ole toisiaan poissulkevia, siitä vaan käännät englanniksi ja lähetät sen comixologylle hyväksyttäväksi.
Aika monessa it-puolen (pelit, puhelimet, softat) jutussa Suomi on ollut etulinjassa, samalla tavalla joku e-julkaisualusta olis pitäny tehdä jo pari vuotta sitten, näkemystä ja osaamista varmaan olis ollu (tai ehkä just ei sitä näkemystä). Noh, rannalla ruikutellaan sit.Kyllähän Suomessakin yritettiin. Avainasemassa tässä kilpailussa oli kuitenkin se että kuka ja millä hinnalla sai mukaan jenkkien isoimmat talot tyyliin Marvel ja DC. Joilla kaikilla tietenkin oli myös omat suunnitelmat siitä miten heidän oma jakelutiensä tulee dominoimaan markkinoita. Bisneksessähän oli pitkään ajatuksena se että hukataan pois turhat välikädet ja maksimoidaan sitä kautta voitto ja tuodaan tuote hieman halvemmalla kuluttajalle. Applen kauppa kuitenkin osoitti että vanha sateenvarjomalli on kuitenkin se toimivin. Perinteisestihän tämä on liittynyt siihen että kattobrändi takaa laadun, mutta nyt Apple voitti sillä että koplaamalla laitteen ja palvelun se sai käyttökokemuksen sille tasolle että muutkin kuin insinöörit kiinnostuivat. Niin tai näin, kun on kasassa se kriittinen massa (joko kuluttajia tai hyödykkeitä) homma alkaa lopulta kasvaa itsestään. Tämmöisen massan luominen on kuitenkin ollut se haaste, johon monella ei ole raha ja/tai aika riittänyt.
Mitäs suomalaisia e-lehtiä ja -kirjoja myyviä paikkoja on?Siis suomalaisia paikkoja vai suomalaisia lehtiä myyviä paikkoja? :)
Lurkeria ja kumppaneita voi kiinnostaa comixologyn oma infografiikka siitä miten digitaalinen sarjakuva näyttäytyy globaalisti:
(https://24.media.tumblr.com/c9a0ae749813ecf620403473926160d7/tumblr_mzr6x3E9wo1qzozsuo1_1280.jpg)
Afrikassakin on yllättävän sinisiä alueita. Siellä(kään) ei varmasti sarjiskauppoja kovin tiheässä ole.
Mitähän ne Kiinassa ja Venäjällä lukevat... Kapteeni Amerikkaa, kenties.
Palvelinta osoitteessa www.epuuk.com ei löytynyt.
Ja suomalaiset kustantajat tulee pahasti jäljessä taas. Rahat valuvat amerikkoihin. Tulisipa noihin digitaalisiin sarjakuviin automaattinen käännös, varmaan tuleekin, kun Google pääsee vauhtiin. Esim. ranska ja espanja kääntyvät koneella jo auttavasti englanniksi (ei suomeksi), sarjakuvateksti varmaan aika hyvinkin. Saisi luettavakseen muutakin kuin amerikkalaista mainstreamia. Autom. käännös kylläkin vaatii konefontin ja miten teksti sitten mahtuu kupliin? Ja miten käy kääntäjien ammattikunnan :( ???
Timo
Avoimessa kirjeessä sellaiset bestseller-kirjailijat kuten James Patterson, John Grisham, Lee Child, Clive Cussler ja David Baldacci vaativat, että Amazon lopettaa välittömästi kirjanjakelua haittaavat toimet.
"Kaikki me tuimme Amazonia, kun se oli vielä pieni, olemassaolostaan kamppaileva start up -yritys. Meidän kirjamme auttoivat Amazonin tielle, joka on vienyt sen yhdeksi maailman suurimmista yhtiöistä. Olemme tienanneet Amazonille miljoonia dollareita. Tämä ei ole tapa, jolla bisneskumppaneita saati ystäviä kohdellaan. Ottamatta kantaa kiistaan Hachetten kanssa vetoamme Amazoniin, että se lopettaa niiden kirjailijoiden elinkeinon vahingoittamisen, joiden varaan se aikoinaan rakensi taloutensa. Kukaan lukijoista ja kirjailijoista ei voita niin kauan, kun kirjojamme pidetään panttivankeina", luki avoimessa kirjeessä.
Kirjeessä kehotetaan myös "uskollisia lukijoita" lähettämään omat, henkilökohtaiset kannanottonsa Jeff Bezosin sähköpostiin.
Tämän konkreettisimmin ymmärtää, kun Amazon ComiXologyn ostettuaan ensiliikkeenään muutti toimintamallin siten, että Applelle kanavoituva kassavirta ohjattiin omaan laariin.
Lähemmin en tuota ole seurannut, mutta muistelin Applen olleen äärimmäisen tiukka tuossa suhteessa, että ostotapahtumat pakotettiin omien rajapintojen lävitse, että sovellus oli edes tarjolla kauppapaikassa. Miten vain mahtaa Amazonin ja Applen ym. digitaalisten kauppapaikkojen omistajien voimasuhteet kehittyä.
Jos joka tapauksessa joutuu ostokset tekemään webissä, niin miksi ei sitten kustantajan omilta sivuilta.
Menee nyt yksinpuheluksi, mutta kustannusalaan näytettäisiin ajettavan musiikkiteollisuuden bisnes-oppia sisään.Sopii sarjakuvaan tai vaikka kirjoihin huonosti, kuten todettu. Kuitenkin liukuhihnasarjakuvalle paremmin kuin sarjakuvaromaaneille. Tässä mallissahan musiikin puolella muusikko voi yrittää tienata myös keikkailemalla eikä sen levytyksen tekeminen ole läheskään yhtä työvaltaista(aikaavievää) kuin sarjakuvan.
Perinteinen painotuote (tuote ostetaan ja kulutetaan kerran, yksikkökustannus korkea) istuu huonosti musiikkiteollisuudessa käytettyyn malliin (alhainen yksikkökustannus, pieni korvaus yksittäistä kuuntelua kohden) siinä missä puolestaan perinteinen jenkkimallinen sarjakuvalehti on analoginen hittibiisille, mitä nyt saman toisto puuttuu.
Digitaalisessa tulonjakomallissa kuluttajaa lähimmäksi asemoituvat toimijat saavat leveimmät siivut ja itse alustan tarjoajan osuus on luonnottoman suuri.
Eli alussa hyvä, myöhemmin paha.Periaatteessa massatuote eli hittisarjakuva ja sen tekijät kai voivat tälläkin mallilla elää, jos tuloutuksia latauksista kertyy tarpeeksi, mutta käytännössä tuo saattaa kuivattaa alaa entisestään jos printtipuoli ei enää olisi tukemassa tuotantoa. Sen sijaan omaehtoisempi tuotanto ei voi tuohon malliin oikein mennä mukaan. Eli muut "indie"jakelukanavat säilyvät rinnalla.
En vielä lukenut kyseistä kappaletta loppuun, mutta aika pitkälle idea oli siinä että lukijalle lisäarvo tulee krääsästä ja printistä - että itse digitaalinen jakelu olisi enemmän/vähemmän freemium (http://fi.wikipedia.org/wiki/Freemium) -tyylistä. SoMe/tabletti -aikakauteen tuota ei ole vielä päivitetty. Kuitenkin; jenkkimaailmassa t-paitojen ostajia yms on volyymiltaan aikas paljon enemmän kuin edes täällä pohjoismaissa ja sarjiskulttuuri on ehkäpä kulutustavarampaa (onko tuo sana? nyt on.).En ole koskaan ymmärtänyt tämän t-paita/muki ansaintamallin ideaa. Koska se muki/paita, painatus ja postitus maksaa rahaa sillä ei käytännössä voi paljon mitään tienata (muut kuin mukin ja paitojen tekijät sekä kuljetuspalvelun tuottajat). Ei kai nyt kukaan osta kymmentä mukia, mutta joku voi sentään ostaa 10 sarjakuvalehden numeroa, jos tykkää siitä sarjasta.
En kurkannut linkin taakse, mutta noin yleisesti ottaen oheistuotteita ideoivat eivät aina näytä sisäistävän, etteivät ne sarjakuvat välttämättä ole yhtä tunnettuja kuin Karvinen eikä rekka-autoittain rahaa odota kuin Wattersonin oven takana.
Kaupoissakin on se hassu juttu, että niillä on sisäänostajat. Jos ei ole Angry Birds, niin eivät ne tuotteet päädy hyllyille.
Jos taas myydään oman webbisivun kautta, niin tuotteisiin menee alkuinvestointi tuotantokustannuksina ja kiinteät kulut juoksevat varaston vuokrana jne. Aikaakin kuluu, kun tilausten käsittely (sähköpostilla) on hidasta ja pitää ne lelut vielä postittaakin.
Digimaailmaan sovellettavia ansaintalogiikkaideoita lukiessa tulee mieleen piraatti-ideologia siitä, kuinka sisältö pitäisi jakaa ilmaiseksi ja sitten muusikot vain keikkailemaan.
Samaa ajatuksenkulkua seuraten sarjakuvan tekijät voivat sitten mennä kirjakauppojen sarjisosastoille lukemaan teoksiaan livenä. "Tässä kohtaa tulee sitten hyvä ruutu, mutta älkää silti lääppikö piloille niitä pinottuja sarjiksia."
Jos taas myydään oman webbisivun kautta, niin tuotteisiin menee alkuinvestointi tuotantokustannuksina ja kiinteät kulut juoksevat varaston vuokrana jne. Aikaakin kuluu, kun tilausten käsittely (sähköpostilla) on hidasta ja pitää ne lelut vielä postittaakin.
(Tähän mennessä saavutettu yhteissumma n. 3 600 $ per kk fanien lahjoituksina. Vaatimattommat lupaukset tiettyjen pienempien summien ylittymisestä, kuten DVD-kommentaarin tyyppiset tuubi-videot tai videostreamit jossa Siddell taiteilee livenä, on jo tavoitettu.)Yleisemmin piirtäjien "kuukausiansiot" on tuolla kymppejä tai satasia. Joku ehkä maksaa "tuloistaan" myös veroja sekä muita lakisääteisiä... Ottaen huomioon että yleisö on globaali ja tekijöitä mukana ehkä sata... Mutta semmoiselle, joka tykkää olla esillä, tuo varmaan sopii.
Tässä on tietysti muistettava, että aika harva veppisarjis sitten sitä rahaa tekee ja niistä palttiarallaa puolet taitaa myydä saman saitin, Topatocaton (http://www.topatoco.com/) kautta. Hommassa on samat edut kuin kustantamisessa muutenkin, puljun kauttaa saa varmasti halvemmalla tuotteet painatuksineen ja ammattilaiset huolehtivat myynnin ja tilaukset tulevat tietysti valmiiksi maksettuina softasta, joka samalla huolehtii varastosaldoista.Ihan viksusti tuolla on kyllä tuo kirjakauppa samassa. Jotensakin kaikki nuo sarjat vaan näyttää painettuna(kin) silmääni aika paskoilta (mutta sisällöistä voisi ja pitäisi kai puhua muussa ketjussa).
Digilehdet ovat lyöneet jo läpi Suomessa - kirjastoissa (http://www.digitoday.fi/viihde/2014/08/15/sahkoiset-lehdet-lentavat-kirjastosta-hurjia-kayttolukuja/201411303/66).
Ihan jees, mutta aikalailla on rajoitteita noissa palveluissa mm. kuinka monta voi samaan aikaan lukea jotain lehtiä.
Ohimennen tekijäkommenteissa valitellaan, että internetin myötä "kaiken pitäisi olla ihmisten mielestä ilmaista" ja printtimyynti on pudonnut viidennekseen 1980-lukuun verrattuna. Mistä tässä nyt sitten oikein puhutaan? Piratismista? Mielikuvista? Eikö sitten digimyynnistä löydy tulevaisuuden Tinteille pelastusta?
Kickstarterit yms toki on auttanut ja luonut internetilmiöitäkin mutta digitaalisuus ei pelasta kaikkea ja sovita syntejäsikin pillifarkkujen ohessa. Internetin globaali tavoitteisuus kun mahdollistaa enimmälle osalle sen että sinulla voi olla maailmanlaajuisesti valtavasti faneja ilman mitään taloudellista hyötyä joka mahdolistaa luovan toimintasi.
Oikein innolla odotan noiden rahahanojen aukeamista.
Jälkimmäisen lauseen pitäisi herättää otsankurtistelua.
Faneja - siis potentiaalisia ostajia, mutta ei tuloja? Miten
se nyt silleen voi mennä? Nettikö syypää?
Ei vaan joku sinun ja fanien välissä vie rahasi. Netti ja
joukkorahoitus (jonka kehitys vasta aluillaan) on se joka tulee
mahdollistamaan tulevaisuudessa taiteilijan elämisen.
Siis muullakin kuin sarjakuva-alalla.
Joukkorahoitus ei millään voi korvata esim. perinteisen painotuotteen ostoa kirjakaupasta taijostain muusta vastaavasta puljusta. Maksamisen ja lopullisesta tuotteesta nauttimisen väli on kertakaikkiaan liian pitkä.
Joukkorahoitussydeemissä maksajalla on hyvin haalea käsitys valmiin sarjakuvan tasosta, lehtipisteessä lehteä/albumia selaillessa voi päätellä sarjakuvan itselle sopivuudesta melko paljon.
Ja sitten on se vihoviimeinen juttu joka kaataa kaiken: Riittää kun yksi ihminen maksaa laillisesti sarjakuvasta, sen jälkeen hän voi ladata sen nettiin ja teos on koko maailman luettavissa.
Ja mitä olen ymmärtänyt musapuolelta, niin esim. Spotifyn maksamat korvaukset ovat kovin näennäisiä jos vertaa vaikkapa perinteisestä levymyynnistä jaettuihin tekijänpalkkioihin. En oikein jaksa kuvitella, että vastaavan sarjakuvatoimijan maksupolitiikka olisi ratkaisevasti erilainen.
sarjakuvantekijä ei originaalimyynnillä saa kuin murusia, ainakaan Suomessa (jonka tilanne minua ainakin henk. koht. kiinnostaa eniten)
Joukkorahoitus ei millään voi korvata esim. perinteisen painotuotteen ostoa kirjakaupasta taijostain muusta vastaavasta puljusta. Maksamisen ja lopullisesta tuotteesta nauttimisen väli on kertakaikkiaan liian pitkä.
Joukkorahoitussydeemissä maksajalla on hyvin haalea käsitys valmiin sarjakuvan tasosta, lehtipisteessä lehteä/albumia selaillessa voi päätellä sarjakuvan itselle sopivuudesta melko paljon.
Tämä EU:n laajuinen uusi digimyynnin ALV-laki
Tämä EU:n laajuinen uusi digimyynnin ALV-laki varmaan vaikuttaa myös siihen, miten pienet esim. brittiläiset digikaupat ja -kustantajat suostuvat myymään kamaa tännepäin. Suomesta tuskin kauheasti muualle Eurooppaan myydään digisarjakuvia tai -kirjoja, joten niin päin vaikutukset jäänevät pienemmiksi.
https://econsultancy.com/blog/65810-new-eu-vat-regulations-threaten-small-businesses-vatmoss (https://econsultancy.com/blog/65810-new-eu-vat-regulations-threaten-small-businesses-vatmoss)
http://techcrunch.com/2014/11/25/eus-new-vatmoss-rules-could-create-a-vatmess-for-startups/ (http://techcrunch.com/2014/11/25/eus-new-vatmoss-rules-could-create-a-vatmess-for-startups/)
http://www.cheryl-morgan.com/?p=20082 (http://www.cheryl-morgan.com/?p=20082)
PS! Yllättävän vähän tästä on pulistu valtamediassa, eikä edes "IT-media" ole tästä paljoa kirjoittaneet.
Tuosta Patreonista ei varmaan Suomen viranomaiset kauheasti pidä. Eikö se ole rahankeruulain vastaista toimintaa, jos pyydetään ja otetaan vastaan vastikkeetonta tuloa?
No... entisenä reskontranhoitajana ja verottajan ylimpänä ystävänä täytyy antaa ainakin hyvin pieni kiitos suomalaisille viranomaisille. Kun katsoo Suomen verottajan sivuja on siellä Erityisjärjestelmä, joka käsittääkseni hoitaa nämä alv-sotkut keskitetysti Suomalaisten osalta.
Käyttäjäkokemusten mukaan on toimivampi kuin comixology(?), en vanno kun minusta kumpikaan ei ole oikea tapa tai toimiva, vaan ihan se tapettu puuhun ja painomusteeseen pohjaava pehmytkantinen toisin kuin näiden paljon raskaampi hiilijalanjälki.
Niin miten se tarkalleen ottaen menee? Ben Katchor on kritisoinut painotuotteiden kuluttavuutta ympäristöön nähden sekä tuotannon ulkoistamista työntekijöitä sortaviin maihin, ironisesti myös kirjoissaan. Olen ymmärtänyt että sähköisessä ympäristössä suositaan enemmän ekosähköä pyörittämisessä, lukulaitteet kuitenkin lienevät kertalaakista myrkkyä eivätkä käyttöiältään kovin kantavia. Kiinnostaisi tietää tästä lisää.
Onko Kvaakissa mainittu vielä palvelua nimeltään PanelSyndicate (http://panelsyndicate.com/)?
Ansaintamalli on eliminoida väliportaat (ts. tekijältä kuluttajalle). Sarjakuvat voi ladata haluamassaan tiedostomuodossa ja niistä saa maksaa, mitä jaksaa.
Tätä muistelen aikanaan mm. brittibändien kokeilleen ja kommentit olivat sen suuntaisia, että valtaosa lataajista valitsi maksukenttään pyöreät nolla taalaa.
Sopii siis kokeiltavaksi rikkaille ja kuuluisille, kuten Brian K. Vaughan, jotka tuskin hekään tuosta enempää rikastuvat.
Ihmisluonne siis estää sen, että ansaintamallista muodostuisi kestävä. Jos olisi toisin, eiköhän kauppapaikat sen estäisi tuota pikaa. Ei tarvita edes mustia listoja, kun annetaan vähemmän näkyvyyttä, ei lasketa mukaan tarjouskampanjoihin jne.
Lähinnä olen itse käyttänyt digimuotoa sarjisten tsekkaukseen: ostan alennusdiginä halvalla ekan numeron ja jos vaikuttaa tuossa muodossa siedettävältä, sijoitan painettuun.
Tämä viesti meni ohitse. Tämähän on ihan selvä lukustrategia. Itse harrastin samaa, eli yksi numero diginä tarjouslaarista ja sitten postilla kokoelma paperilla.
Minua erityisesti kiinnostaisi kuulla, mitä on mm. kymmenille tuhansille marvelisteille käynyt. Ovatko he lopettaneet harrastuksen, siirtyneet kokoelmiin, lukevat sähköisiä sarjoja, muiden kustantajien sarjoja vai lataavat laittomasti.Varmaan osa selittyy silläkin, että jotkut keräilijät ostavat useamman kappaleen samaa lehteä (eri kansilla ja ilman). Kun sellainen keräilijä lopettaa keräilyn, vaikutus on aina suurempi, kuin yhden kappaleen ostajan lopettamisella.
Sähköinen sarjakuva ei rohkaise satojen sivujen lukukokemukseen.
Lyhyt mitta sopii sähköisenä kulutettavaksi, keskittyä tarvitsee vain hetken ja on helpompi muistaa missä numerossa kuin mille sivulle sitä onkaan jäänyt.