Sarjakuvan digitaalijakelu

[Jarkko Sikiö]

Etusivulla on nyt artikkeli, joka käsittelee sarjakuvan digitaalijakelua ja samalla myös digitaalistuvaa sarjakuvaa.

Artikkeli painottuu pääosin yhdysvaltalaiskustantajiin, mutta Aku Ankka Lataamo – jolle on Kvaakissa oma ketjunsa – antaa hieman perspektiiviä palvelukehitykseen.

Koska Kvaakissa on jo rönsyilevä Sarjakuvat ja elektroniset lukulaitteet -ketju, näkisin parhaaksi mikäli se keskittyisi ennemmin käyttökokemuksiin, kun laitekirjo sekä kauppapaikkojen ja ohjelmistojen määrä kasvaa, sekä sitä kautta alan kehityksen seuraamiseen.

Lisäksi Kvaakissa on ketju, joka keskittyy sarjakuvailmaisun mahdollisiin muutoksiin digitaalisuuden myötä.

Tämä ketju on siten tarkoitettu keskusteluun digitaalisista jakelukanavista, digitaalisen sarjakuvan liiketoimintamahdollisuuksista ja markkinoiden kehittymisestä sekä kokemuksista digitaalisen sarjakuvan ostamisesta ja kuluttamisesta.

[Jarkko Sikiö]

Julkaisujen laatu puhuttaa Kvaakissa runsaasti. Sahalaidat ja pikselit merkitsevät, että digitalisointi on tehty taitamattomasti.

Digitaalinen uudelleenpaketointi on nyt ajankohtaista, kun kustantajat tuovat vanhat julkaisunsa (ns. backcatalog) tarjolle sähköisessä muodossa.

Kustantajat taitavat perinteisen uudelleenpaketoinnin, mutta painotuotetta ei voi digitalisoida ilman perusasioiden uudelleensuunnittelua. Tämän osoittavat mm. Marvelin 2000-luvun mittaan julkaistut kattavat DVD-ROM-kokoelmat, kuten 40 Years of X-Men: The Complete Collection.

Kokoelman skannattu alkuperäismateriaali oli ehostamatonta – painomusteen sotkemat sivut oli ikuistettu sellaisenaan – ja lehdet oli tallennettu huonosti tarkoitukseen sopivina PDF-tiedostoina.

Lukukokemuksen myös keskeyttivät säännöllisesti vuosikymmenten takaiset mainokset, sillä niitä ei ollut mahdollista jättää näyttämättä.

Kaiken lisäksi crossover-seikkailuja ei voinut kokonaisuudessaan seurata, sillä niihin liittyvät liitännäislehdet eivät tietenkään olleet mukana.

Hinnassa nämä kömmähdykset eivät toki näkyneet.

Entistä naurettavammalta touhu näyttää, kun piraatit ovat ilmeisesti muuntaneet PDF-tiedostot sarjakuvien lukemiseen tarkoitettujen lukuohjelmien ymmärtämään muotoon ja monesti jakavat tiedostojaan siten, että mainokset on niistä välistä poistettu.

[Jarkko Sikiö]

Artikkelissa ruoskitaan kustantajia, koska nämä antautuvat ulkoisen jakelukanavan ylivaltaan kerran toisensa jälkeen.

Historiaan ei sen paremmin puututa, mutta tietenkin 1950-luvulta lähtien Comics Code rajoitti sarjakuvailmaisua Yhdysvalloissa ja eri muodoissaan julkaisukanavat ovat pitäneet kuria yllä.

Nyt tämä kontrolli ulottuu Yhdysvaltojen ulkopuolelle ja koskettaa yhtä hyvin suomalaisia, jotka tahtovat tarjota tuotteensa Applen App Storen, Google Playn ja Windows Storen kautta.

Kyseiset sovelluskaupat nimittäin määrittelevät sisällön ja heikoimmassa osassa ovat pienkustantajat, jotka jo nyt tekevät yksinoikeussopimuksia comiXologyn kanssa. Jos Apple toteaa, että comiXology tarjoaa kyseenalaista materiaalia, se voi sulkea koko sovelluksen ulos ja siihen loppui liiketoiminta. Siten comiXologyn tapainen väliporras todennäköisesti pitää kovempaa jöötiä kuin Apple itse.

Hulluinta tässä tietenkin on, että todennäköisesti tunnettu tekijä, kuten Garth Ennis, saa oman tuotoksensa ulos siinä missä sisältönsä osalta vastaava, mutta tuntemattoman tekijän tuotos.

Sarjakuvan toimijat eivät millään pysty pistämään kampoihin, sillä hiljattain Apple sulki itsensä Sonyn ulos – tosin syynä oli että ostotapahtumat oli koodattu käyttämättä Applen rajapintaa. Toiminnan taustalla on tietenkin pelko, että ostotapahtumia realisoituisi Applen niitä havainnoimatta. Tästä toki menee verot, mutta kuitenkin.

Mikä sitten olisi vaihtoehto? Todellista vaihtoehtoa on vaikea kuvitella, sillä sovelluskaupat edustavat hieman samaa kuin kauppakeskukset pikaruokaketjuille: sinne mennään, missä kuluttajat ovat.

Toki tietenkin esim. oma selainpohjainen toteutus ns. Adaptive Design -filosofialla ja teknisesti yhdistelmällä HTML5+CSS3 tarjoaa mahdollisuuden suhteellisen yksinkertaisesti ottaa haltuun kaikki mahdolliset päätelaitteet, mutta kovin realistiselta tuo ei enää tässä vaiheessa tunnu. Juna meni jo.

[Jarkko Sikiö]

Tämä nyt menee hieman yksinpuheluksi, mutta enemmän ja vähemmän jäsennellyssä muodossa ravistan ne ajatukset, jotka eivät joko muotoutuneet sopivassa muodossa tai sopineet sinänsä artikkeliin.

Minulle nimittäin tulee näistä mobiilialustoille räätälöidyistä sarjoista, erityisesti Marvelin puuhasteluista mieleen teknologiainnostuksen alkuhuuman piikkiin laskettat kokeilut, jotka eivät tuo lukijan kannalta juurikaan lisäarvoa.

Itse asiassa rinnastaisin Marvelin Infinete-sarjat Bud Gracen neliruutuiseen strippisarjaan Hannes – jota Suomessa voi seurata Sanoma Lehtimedia Oy:n julkaisujen, kuten Etelä-Saimaan ja Kouvolan Sanomien verkkosivuilla.

Kun lukija liikuttaa hiiren kursoria ruutujen päällä vasemmalta oikealle, paljastuu kunkin ruudun alta uusi kuva, ja siten ruutumäärä kaksinkertaistuu.

Luontevin esitys olisi kuitenkin juuri tavanomainen, kahdeksanruutuinen strippi ja nykyratkaisu on paitsi kankea, myös pitkittyessään puristaa viimeisenkin huumorinpisaran sarjasta.

[Mattipekka Ratia]

Hyvä artikkeli. Vain monologisi katkaistakseni pari lyhyttä kommenttia tekijän näkökulmasta. Yhdelle ihmiselle on melkoinen työ tehdä versioita eri alustoille. Itse olen ajatellut, että lähtiessäni joskus englanninkielisiä markkinoita valloittamaan, tyytyisin iBooksiin ja Kindleen sikäli kuin jälkimmäinen ottaa suomalaisia firmoja asiakkaakseen (jotain outoa siinä oli kun vuosi sitten sopimusehtoja lueskelin). Ibooks Authoria opettelin jo kertaalleen käyttämään, Kindlelle taas on oma lisäosansa Illustratoriin joka pitäisi ottaa haltuun. Comixology houkuttaisi valmiiksi sarjakuviin suuntautuneen käyttäjäkuntansa vuoksi, mutta artikkelissa mainittu yksinoikeussopimus hirvittää, saati sitten jos menee tuplarojaltit. Hyvänä puolena Comixologyn tekniikassa olisi se, että kerran tehty työ toimisi kaikilla alustoilla. Teoreettisesti siis - käytännön ongelmia on tekniikassa ollut paljonkin eri alustoilla, eikä siihen Suomesta käsin paljon vaikuteta. Sisällöntuotantoon tämä toimijoiden paljous vaikuttaa siten, että sisältöä syntyy vähemmän, kun versioita pitää tehdä enemmän. Sopimusten teon työläys varmasti karsii sekin osan yrittäjistä pois.

En kauheasti perusta multimediasarjakuvasta. Se jääköön 90-luvulle. Ikänäköisenä olen kokenut hyödyllisimpänä lisäominaisuutena mahdollisuuden zoomata kuviin. Tästä yritin aiemmin saada tarvetta kartoittavia kommentteja jatkoa ajatellen, mutta hiljaisuudesta päätellen digiyleisön silmät ovat hyvässä kunnossa. A3-tabletit ratkaisisivat paitsi tekstin tihrustamisongelmat, myös sen ongelman, että pieneksi kutistettu grafiikka ei ole kovin vaikuttavaa. Jättitablettien myötä voitaisiin jopa sanoa digitaalisarjakuvan parantavan sarjakuvanautintoa.

Artikkelissa mainittu sisältösensuurin uhka voi rajoittaa aiheiden käsittelyä Comics Coden tavoin. Sarjakuvien taittoon vaikuttaa ilman muuta se, että sivun on oltava luettavissa yhtä hyvin kännykän kuin tietokoneen ruudulta. Ruutukoot standardisoituvat.

Suomalaista jakelukenttää ei taidettu artikkelissa kauheasti eritellä. Siellähän ovat tyrkyllä paitsi kirjakauppiaat, myös Elisa ja Anttila muun muassa.

[Jarkko Sikiö]

Comixology houkuttaisi valmiiksi sarjakuviin suuntautuneen käyttäjäkuntansa vuoksi, mutta artikkelissa mainittu yksinoikeussopimus hirvittää, saati sitten jos menee tuplarojaltit.

Tämä aihe varmasti muuttuu kilpailutilanteen mukaan, mutta ensimmäisiä – esimerkkinä Monkeybrain – yksinoikeussopimuksia ovat comiXologyn kanssa pienkustantajat jo solmineet.

Tämähän on tavanomaista millä tahansa markkinoilla, eli kun comiXology onnistui saamaan etumatkan, niin nyt se käyttää lihaksiaan kiristämään yksinoikeussopimuksia.

Suomalaista jakelukenttää ei taidettu artikkelissa kauheasti eritellä. Siellähän ovat tyrkyllä paitsi kirjakauppiaat, myös Elisa ja Anttila muun muassa.

Tästä minulle sisällöntuotannon puolella huomautettiinkin. Rajasin kuitenkin Kvaakin ensiraapaisun aiheesta Amerikan ihmeisiin. En voinut olla lipsauttamatta Aku Ankka Lataamoa mukaan, kun se nyt kerran on tapetilla muutoinkin.

[haplo]

Uusi tulokas digitaalisen mangan maailmassa on Manga Reborn, josta ainakin Animenewsnetwork on uutisoinut.

Artikkelissa mainittu halpatuotanto haisee tämänkin kokeilun kohdalla. Tarkoituksena on nimittäin kääntää luettavat sarjakuvat fanien avulla. Kiinnostavaa tässä taas on se, että Manga Reborn suunnittelee laajentavansa käännöskielien määrää englantia laajemmallekin. Kai suomikin periaatteessa olisi siis tämän puolesta mahdollinen.

Fanikäännökset eivät ihan uusin juttu ole. Esimerkkiä on näyttänyt muistaakseni DMP, joka on julkaissut ainakin sähköisesti fanien tekemiä käännöksiä.

Mutta ei tämä(kään) kokeilu vielä vakuuta. Yksi häiritsevimmistä syistä on jo JMangan käyttämä ostomenetelmä jossa oikealla rahalla ostetaan pojoja joilla taas luetaan mangaa. Vaikeaa on.

[J Lehto]

Juna meni jo.

Meinaatko siis että läänitykset on jo jaettu ja paikoilleen juntattu maailman tappiin saakka?

Se että indie-tuotos on hukkua Comixologyyn isojen talojen tavaran sekaan lisää painetta synnyttää genre-spesifisiä kauppapaikkoja, joissa tekijöiden on helpompi erottautua.  

Edellyttäen tietysti että kysyntää on. Jos on, niin kyllä netille markkinat syntyy.

[Jarkko Sikiö]

Meinaatko siis että läänitykset on jo jaettu ja paikoilleen juntattu maailman tappiin saakka?

Kuten artikkelinikin lopetin, näen asian juuri päinvastoin.

Sen sijaan kuluttajilla on nyt älypuhelimet ja tämä todennäköisemmin näpyttää "comics" Applen App Storessa ja sitten kun on asennettu se comiXology, etsii sisältöä sieltä.

On siis vaikea synnyttää pöhinää, kun jo Times nimitti comiXologyä "sarjakuvien iTunes-palveluksi" tms.

En siis usko, että lähiaikoina ainakaan Yhdysvalloissa syntyy mitään kaupallisesti merkittävää, ellei panosteta älypuhelinten ja tablettien näytöille.

Madefiren näytenumerot olen lukenut netissä, mutta käytettävyyden puolesta on selvä, ettei ratkaisua ole PC-ruudulle kehitetty.

[J Lehto]

En siis usko, että lähiaikoina ainakaan Yhdysvalloissa syntyy mitään kaupallisesti merkittävää, ellei panosteta älypuhelinten ja tablettien näytöille.

Ken elää, se näkee. HTML5:stä on pahimmat hypehöyryt lähteneet, ja siksi yleinen skeptismi, mutta todellisuudessa se parantaa asemiaan koko ajan.

[Jarkko Sikiö]

Ken elää, se näkee. HTML5:stä on pahimmat hypehöyryt lähteneet, ja siksi yleinen skeptismi, mutta todellisuudessa se parantaa asemiaan koko ajan.

En katso tätä nyt teknologialähtöisesti, vaan siltä kantilta missä ne asiakkaat ovat ja mitä heillä on taskuissaan.

(Spoileritägissä on asiaan liittymätön off-topic, vaikka analogia toki pätee sarjakuvateollisuuteen.)

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Itsekin valitsin yhdistelmän HTML5+CSS3+PHP5 ja Adaptive Design -ideologian, kun oli tavoitettava kaikkien laitealustojen käyttäjät.

Käytännön resursseja ei ole räätälöidä joka alustalle omaa ratkaisuaan.

Vastaavasti oletin, että Windows XP jo alkaisi viimein kuolla pois ja tekohengitin IE6-IE8-yhteensopivuuden HTML5 Shim -skriptin avulla, jolloin käyttäjille näkyy sama sisältö, mutta vain ruman kulmikkaana versiona. Harmillisesti vielä lähes kolmannes sivun kävijöistä näkee tämän version, eikä tilanne Windows 8:n floppaamisen myötä parane, joten ehkä jo alkujaan olisi pitänyt suunnitella kaikesta kulmikasta...

Myös oman, nykyisen alani todellisuutta on, että asiakkaat ovat siirtyneet joukolla ensin internetiin ja nyt mobiilialustojen kautta syntyy kauppaa entistä vilkkaammin.

Suoramyynnin kautta ei valitettavasti synny riittävästi volyymiä, mutta vahva neuvotteluasema ulkoisia toimijoita kohtaan säilytetään käyttämällä useita jakelukanavia.

Sitä en selvittänyt, onko mahdollista sarjakuvamaailmassa esim. tarjota Applen App Storessa ilmainen lukusovellus, mutta mainostaa sen sisällä omaa kotisivuaan, jossa ostotapahtumat tehdään ja lukusovellusta käytettäisiin vain jo maksetun sisällön lukemiseen.

Todennäköisesti tämä kuitenkin on tulella leikkimistä.

[J Lehto]

En katso tätä nyt teknologialähtöisesti, vaan siltä kantilta missä ne asiakkaat ovat ja mitä heillä on taskuissaan.

Ja minäkin. Eli jos palataan tuohon aiempaan viestiin, jossa kirjoitit:

Sen sijaan kuluttajilla on nyt älypuhelimet ja tämä todennäköisemmin näpyttää "comics" Applen App Storessa ja sitten kun on asennettu se comiXology, etsii sisältöä sieltä.

Niin jo kauan ennen kuin sarjakuvataiteen fanittaja on käynyt lataamassa Comixologyn kännyynsä on kyseinen afficianaado todennäköisesti myös naputellut googleen "comics porn tentacle"...

Ja kun viimein selainteknologia kehittyy siihen pisteeseen että webbiapplikaatio pyörii laitteissa melkein yhtä hyvin kuin app storesta saatavissa oleva natiivi sovellus...

... niin minkä tähden ainutkaan itseänsä kunnioittava lonkeropornosarjistaiteilija pystyttäisi pikku kirppispöytää Comixologyyn, jossa hän joutuisi (seulan läpäistyänsä) kilpailemaan Imagen, Dark Horsen ym megatalojen kanssa?...

...etenkin kun hän pystyy laittamaan hengentuotteensa suoraan myyntiin vaikkapa www.TerrysTentaclePornComicsServiceOlog y.comiin (älä klikkaa), missä hän saa paremmat fyrkat per myyty tuote, ja jonne google ohjaa lakkaamattomana virtana laser-fokusoitua, luottokorttia villisti vispaavaa asiakaskuntaa?

Eli tämän tyyppistä visiota ajoin takaa, lähinnä reaktioksi siihen kun kirjoitit että

Kyseiset sovelluskaupat nimittäin määrittelevät sisällön ja heikoimmassa osassa ovat pienkustantajat, jotka jo nyt tekevät yksinoikeussopimuksia comiXologyn kanssa.

Comixology on toki hyvässä asemassa sarjakuvan "iTunesina", mutta teknologia tulee mahdollistamaan vaihtoehtoja. Jos yksi juna menikin, niin uusia vuoroja on tulossa.

[Jarkko Sikiö]

Niin jo kauan ennen kuin sarjakuvataiteen fanittaja on käynyt lataamassa Comixologyn kännyynsä on kyseinen afficianaado todennäköisesti myös naputellut googleen "comics porn tentacle"...

Googlen etusivulle päätyvät kunkin toimialan jättiläiset ja toiselle sivulle ihmiset eivät edes siirry linkkejä klikkailemaan.

Lisäksi se Google on monesti turhauttava verrattuna johonkin App Storeen, jossa kynnys asentaa uusi sovellus on alhainen.

Toivon toki minäkin, että sarjakuvateollisuus ei jäisi alkutuottajan asemaan, kuten artikkelissani kirjoitin. Olen nyt useasti toitottanut, että se heikko neuvotteluasema jakelukanavaan nähden on vaarallista.

Tässä suhteessa en silti jaa uskoasi, kun muut toimialat antavat tulevasta toisen kuvan.

Hotellitoimialalla verkossa toimivat jättiläiset (OTA, Online Travel Agency) ovat korvanneet monesti kivijalkatoimistot.

Mielestäni on silti aika hurja juttu, että ihmiset voivat lyödä lentoihin tonnin-pari ja hotelliyöpymiseen toisen mokoman vain näitä sivuja selailemalla.

Ihmisten laiskuuteen se toki perustuu: rahaa on, muttei aikaa ja viitseliäisyyttä.

Varmasti pienkustantajille rako netissä on, mutta yleisempää tulee olemaan se katkeran kalkin nieleminen: isompien ehdoilla mennään.

Jos sieltä joku iso juttu nousee, se olisi pitänyt tehdä etupainotteisesti, kuten vaikka peliteollisuudessa Steam. (Ja sitten kun kasvetaan isoksi, tallotaan vuorostaan pienempiä.)

Pelialasta nyt kun puhutaan, niin onhan jo mobiilipelaaminen heiluttamassa tulevan konsolisukupolven kohtaloa.

[Reima Mäkinen]

Koska Kvaakissa on jo rönsyilevä Sarjakuvat ja elektroniset lukulaitteet -ketju, näkisin parhaaksi mikäli se keskittyisi ennemmin käyttökokemuksiin, kun laitekirjo sekä kauppapaikkojen ja ohjelmistojen määrä kasvaa, sekä sitä kautta alan kehityksen seuraamiseen.

Siten tämä ketju on tarkoitettu pääosin itse digitaalisiin sarjakuviin, digitaalisuuden sisällölle asettamille haasteille ja sarjakuvailmaisun mahdollisiin muutoksiin.

Juuri näin haluan minäkin asiasta keskustella. Vähän eri ketjuissa eri näkökulmista. Tämän kaltainen sisältöketju on kuitenkin ollut jo olemassa. Ja digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin yhden näkökulman tuova artikkelikin: Pelattavat sarjakuvat . Että voisiko nämä ketjut yhdistää? (Tämän ketjun nimi kun voisi myös viitata mihin tahansa sarjikseen eli tuotteeseen, ja niille on taas paljon muita omia ketjuja.)

[Jukka]

Kuka pakottaa omakustantajan menemään Comixologyyn tai App Storeen. Miksei sähkökirjaa vois myydä samalla periaatteella kun myy paperista omakustannettaan eli "kädestä käteen".

Mainos blogiin, foorumeille ja kotisivuille. Osta tästä mun uusi sarjis. Maksu tilille, paypaliin tms. ja  sähköinen sarjis tulee sähköpostiin ostajan haluamassa formaatissa kun rahat näkyy tilillä.

Muutenkin hauskaa toi "juna meni jo" ajatusmalli. Mikä juna? Eiköhän sähköinen julkaiseminen oo vasta ihan lapsenkengissään. Ei kukaan tiiä, mitä on viiden tai kymmenen vuoden päässä. Tabletit, E Ink, Google Glass, joku muu mikä...